YOUTUBE FB

Arkisto avainsanalle ‘Hormonit’

Sydänterveys ja stressi

Sydän- ja verenkiertoelimistön terveys säätelee pitkälti toimintakykyämme, jaksamistamme ja  hyvää oloamme. Siihen liittyen haluaisin kertoa muutaman tärkeän asian aiheesta sydänterveys ja stressi.

Uhkana sydänterveydelle on pitkälti ja yksipuolisesti mainittu veren rasvat, lipidit ja kolesteroli. Sydänterveys -asian edistäminen on keskittynyt kolesterolia alentavien levitteiden ym. tuotteiden ja lääkkeiden suosittelemiseen. Onko sydänterveys näin kohentunut Suomessa?

Sydänterveys ja stressi

Näin on ainakin hetkellisesti saatu välitettyä ajatus, että kolesteroli on vaarallista ja sen laskeminen terveellistä. Miksiköhän äidin rintamaito on hyvin kolesterolipitoista? Onkohan luojalle tullut virhe? Ja jos kolesterolin laskeminen on sitten terveellistä, miksi raskaana oleville sitä ei suositella.

Kukaan ei ole ottanut kantaa, mitä seurauksia kolesterolin laskemisesta on hormonitoiminnallemme, stressinsietokyvyllemme ja sydänkuormittuneisuudelle.

Meidän tulisi nähdä sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta systeemisenä, koko kehossa vaikuttavana järjestelmänä, jonka säätely on pitkälti hormonaalinen ja hermostollinen. Tähän säätelyyn vaikuttaa häiritsevästi kiire ja stressi.
 

Sydänterveys ja stressi – tue sydämen kykyä sietää stressiä

Tänä päivänä ehdottomasti suurin sydänterveys -haaste on jatkuva kiire, kroonistunut stressi ja henkinen ylikuormitus. Näihin yhdistettynä paljon keskustelua herättäneet sisäilmaongelmat, homealtistus tai muu monikemikaaliherkkyys kuormittaa kehoamme syvällisesti. Tämä pitkäkestoinen kehon ja mielen ylikuormitus saa aikaan uupumuksen ja alikuntotilan.

On tärkeää muistaa, että terve, vitaalinen keho kestää stressiä, huonoa sisäilmaa, emotionaalista, henkistä ja fyysistä kuormitusta aikansa. Olemme kuitenkin yksilöitä ja kaikki eivät jaksa samalla tavalla. Kaikkien luonne ei ole yhtä voimakas sietämään kehon ja mielen epämukavuutta. Voiko stressinsietoa sitten oppia? Toki, mutta vallitseva lääkkeellinen hoitotapa on puuduttaa tuntemukset lääkkeellisesti.

Toinen vaihtoehto on tukea kehon ja sydämen kykyä sietää stressiä. Se on aktiivinen tapa lähestyä ilmiötä, joka kehossa tapahtuu kuormituksessa ja pitkittyneessä kuormittuneisuudessa. Usein uupuneen diagnosointi tehdään olettamuksella, että henkilö on ”vain” huonokuntoinen eli hänellä on heikko fyysinen suorituskyky. Tämä olettamus tehdään usein erilaisissa ”Kuntoon nyt”, ”Elämäsi dieetti” ym. kuntokuureilla. Henkilö nähdään laiskana, joka tulee saada liikkumaan.

Terveelle ihmiselle, jonka hormonaalinen tasapaino on kunnossa, liikunta oikein annosteltuna ja tehtynä toki onkin lääkettä sydämelle, parantaa yöunta ja on hyvää stressinpoistoa. Mutta miten se vaikuttaa stressaantuneen sydänterveys -asioihin ja miten liikunta tulisi annostella, ollaan uuden tilanteen edessä? Pitkälti kysymys on siitä, miten henkilö tuntee vointinsa ja ymmärtääkö hoitava taho sydänkuormittuneisuuden hoidon perusteet. Varovaisuus on hyvä yleisperiaate.

Korkea veren sokeri kuormittaa sydäntä

Puhutaan hetki sydänkuormittuneisuudesta. Pitkäaikainen ja säännöllinen verensokerin korkea taso muuttaa valtimoiden joustavuutta ja rakennetta. Tämä on niin ravitsemuksellinen asia, kuin myös itsenäisesti stressiin liittyvä. Verisuonen seinämä jäykistyy. Tämä ei näy heti, keho kestää aikansa ja ilmenee vasta ajan myötä kohonneena verenpaineena.

Ravitsemuksellisesti kalan rasvat ja puhdas kalaöljy ovat tutkitusti erinomainen tapa tukea verisuonten joustavuutta, veren hyvää profiilia ja sydän- ja verisuoniterveyttä. Sydänterveyden edistämiseksi ja erityisesti jo sairastuneiden hoidon kannalta kalaöljyn hyödyntäminen lääkkeettömän rinnakkaishoidon myötä on erittäin tehokasta ja turvallista. Myös liikunta ylläpitää ja edistää verisuoniterveyttä.

Sydän kiittää tasaista rytmiä

Sydänlihaksen tasainen, rytminen ja elinvoimainen toiminta on vastaavasti kytköksissä hormonaaliseen järjestelmään. Epätasapainossa oleva kilpirauhas- ja lisämunuaisen hormonien toiminta provosoi sydänkuormittuneisuutta, rytmihäiriöinen ja muiden epätasapainotilojen myötä.

Kuinka monen uupuneen stressinsietohormonin tila tutkitaan? Se ei ole vallitseva hoitokäytäntö. Terveellä sydämellä on kyky mukautua sykkeen vaihteluilla muuttuvaan kuormittuneisuuteen. Vuosien kuormittuneisuus häiritsee tätä säätelyä.

Jos sydänterveys ja stressi kiinnostaa, on tärkeää tietää oman kehon kilpirauhashormonitasot. Samoin elimistömme kyky aikaansaada riittävä hormonaalinen stressinsietokapasiteetti on sydänterveyttä edistävää ja päinvastoin. Riittämätön stressihormonien määrä kehossa suhteessa tarpeeseen kuormittaa sydäntä. Sydäntä ei siis kuormita stressihormoni kortisoli vaan sen puute sekä pitkittynyt epätasapainotila.

Lähes kaikkia ahdistaa ja ottaa pumpusta, jos kehossa kortisolitasot ovat alavireiset pitkään. Samoin alhainen kilpirauhasen T3-hormonin taso samanaikaiseen käänteisen T3-hormonitasoon häiritsee solumetaboliaa eli kehomme perustoimintaa. Käsijarru päällä arki ei oikein toimi, se tuntuu hitaalle, raskaalle, kuormittavalle.

Verenpainepotilaan kaularangan mekaaninen ja hermostollinen tutkimus tärkeää

Sydänkuormittuneisuus ja verenpaineen säätelyn ongelmien syy voi olla myös hermostollista. Erilaiset kallon ja kaularangan alueen traumat ja vammat, kuten kaatumiset ja pään lyöminen kaatuessa, niskan retkahdusvammat peräänajokolareissa kuten whipflash sekä erilaiset välilevyperäiset ongelmat voivat olla yksi syy sydämen rytmin ja verenpaineen epätavallisiin muutoksiin. Näiden asioiden poissulkeminen ja hoitaminen on tärkeää sydämen optimaalisen ja tasaisen toiminnan kannalta.

Kohonneen verenpaineen toteaminen on helppoa, mutta sen hoitaminen ja pysyvän hoitotuloksen saaminen joskus haasteellista. Välilevyperäiset ongelmat voidaan yleensä hoitaa konservatiivisesti esim. hermostollisen hoitoon erikoistuneen osteopaatin tai kiropaktikon kautta. Aina kirurgin puukkoa ei siis välttämättä tarvita.

Manuaalinen terapia, kuten osteopatia vaikuttaa lempeästi ja turvallisesti sydän- ja verenkiertoelimistön säätelyyn autonomisen hermoston kautta. Kliininen kokemus on osoittanut selkeän positiivisen vasteen verenpaineen muutoksissa ennen hoitoa ja hoidon jälkeen.

Osa verenpainepotilaista on saanut vähentää ja osa jopa lopettaa verenpainelääkityksen, sillä osteopaattisessa hoidossa autonomisen hermoston tila on tasapainottunut. Tämä näkyy myös laadukkaampana yöunena. Monialaisen rinnakkaishoidon yhdistäminen lääkkeelliseen hoitoon antaa usein parhaimman tuloksen.

Hyviä vinkkejä sydän- ja verenkiertoelimistön terveyden edistämiseen:

  • rentoudu tietoisesti kerran päivässä
  • nuku riittävästi
  • sauno säännöllisesti, useita kertoja viikossa, rauhassa löylytellen
  • ulkoile luonnossa, raikkaassa ilmassa päivittäin
  • älä tupakoi
  • vältä säännöllistä ulkoilua liikenteen pakokaasun savujen lähettyvillä
  • käytä alkoholia vain maltillisesti
  • turvaa päivittäinen kalanrasvojen saanti
  • turvaa riittävä D-vitamiinin, K2-vitamiinin, Ubikinonin, seleenin ja magnesiumin saanti
  • käytä täysrasvaisia maitotaloustuotteita, raaka-maitojuustoja ja voita
  • vältä keinotekoisia kolesterolia alentavia levitteitä
  • selvitä verensokeritasosi ja sydänkuormittuneisuuden markkerit
  • selvitä kolesteroliaineenvaihduntasi ja kolesterolipartikkelien koko
  • selvitä stressihormonien ja kilpirauhashormonien tasot
  • hoida ja tasapainota autonomista hermostoasi


Lopuksi aiheesta sydänterveys ja stressi

Suosittelen kaikille yli 40-vuotiaille yleistä kardiologin tai fysiologin tekemää sydän- ja verenkiertoelimistön laaja-alaista tutkimusta. Ennaltaehkäisy on parasta sydän- ja verenkiertoelimistön terveyttä edistävää hoitoa. Kun mitataan niin tiedetään millainen on sydänterveys ja miten kannattaa toimia. Keho kertoo kyllä muutoksen.

Jani Somppi
Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO
Osteopaatti D.O.
Amplia Klinikka

 

Eikö paino tipu? Aivosumua? Väsyttääkö? Kilpirauhasen vajaatoiminta?

Tuhannet suomalaiset kamppailevat ylipainonsa kanssa ja asettavat tavoitteita kesäkuntoon saamiseksi. Miksi huippuohjeista, tiukasta ruokavalio-ohjeistuksesta huolimatta osalla paino ei tipu? Aivosumu ja väsymys hidastuttaa menoa. Onko syy asenteessa? Useimmilla syy on yksinkertainen: kilpirauhasen vajaatoiminta.

Lihavuuden ja ylipainon karistamisesta tiedämme tänä päivänä paljon. Aiemmin vallalla ollut ns. ”puhdas” kaloriajattelu, syö vähemmän, kuluta enemmän on tarkentumassa.

Markkinoilla on saatavilla laadukkaita kirjoja mm. hormoniaineenvaihdunnasta esim. Kaisa Jaakkolan kirjojen kautta. Painon tiputtaminen on yleensä kohtuullisen helppoa, mutta kuinka tehdä se terveellisesti ilman, että tulevaisuudessa altistaa kehonsa monille eri sairauksille onkin toinen kysymys.

Miksi paino ei tipu?

Klinikallamme kohtaamme päivittäin monisairaita asiakkaita. Osa heistä on myös hyvin ylipainoisia. Lähes 100 % heistä on yrittänyt tiputtaa painoaan useita kertoja. Vain aniharvan asiakkaan kohdalla on lähestymistapa ollut kokonaisvaltainen.

On mahtavaa, että mediassa on rohkaisevia ja motivoivia ohjelmia huippuvalmentajien innoittamina esim. Jutta ja puolen vuoden superdieetti. Usein haasteet ilmenevätkin ns. kuurin tai dieetin jälkeen.

Onko elimistö herkistynyt dieetin aikana siten, ettei jatkossa mm. väsymyksen, hidastuneen perusaineenvaihdunnan, lisämunuaisen uupumisen, aivosumun tai lisääntyneen kehon kudoshappamuuden vuoksi ole helppoa tai mahdollista jatkaa enää tavoitteellista kehon kiinteyttämistä? Mistä tietää, että kehoa kiinteyttävä ohjeistus on oikea?

Yksinkertaisesti olotila on energinen, nukut paremmin, mielesi on rauhallinen, keho kiinteytyy tasaisesti, jaksat treenata, makean ja roskaruoan himo katoaa, ihosi kaunistuu, voit kaikenkaikkiaan paremmin. Osittain, mutta vain osittain, pelkkä painon putoaminen on yksilöllistä.

Miksi paino joillakin ei tipu? Useimmat asiakkaat eivät yksinkertaisesti ole noudattaneet annettuja ohjeita. Mikä siis on vikana, jos käytössäsi on huippuvalmentaja ja noudatat pilkun tarkasti ruokavaliota, harjoittelet kellontarkasti liikuntaohjelmaasi, et hillu vaan lepäät kunnolla ja keskityt täysin annettuihin ohjeisiin?

Kilpirauhasen toimintahäiriö usein taustalla

Useimmilta asiakkailla yleensä löytyy jokin kilpirauhasen toimintahäiriö. Tyypillinen häiriö, kilpirauhasen vajaatoiminta on erittäin yleinen, niin ylipainoisten, kuin fyysisesti hyvässä kunnossa olevien keskuudessa. Sýyt kilpirauhasen vajaatoimintaan ovat monisyiset, mutta tärkeimmät ovat perimä ja ruokavalio.

Moni suomalainen ylipainoinen jättäisi dieetillään aamupuuron ja ruisleivän ottamatta, jos tietäisi suomalaisten viljojen provosoivan kilpirauhasen vajaatoiminnan kehittymistä. Samoin kaikki soijavalmisteet soijalesitiiniä lukuunottamatta provosoivat kilpirauhasen toimintahäiriöille. Kun samanaikaisesti noudatetaan vähärasvaista ruokavaliota ja käytetään margariineja, aikaansaadaan kilpirauhasen toiminnalle tärkeiden A- ja D-vitamiinin puutos.

Voi on paras seleenin sekä hyvä A-vitamiinin lähde. Voin käyttö suojaa kilpirauhasta, ylintä rasva-aineenvaihduntaan vaikuttavaa rauhasta. Voiko siis olla niin, että voi ei olekaan pelkkää kaloreita?Kyllä, voi on yksi parhaita rasvoja painon pudotuksen kannalta. Joka toista väittää ei tiedä mistä puhuu.

Voi, neitsytoliiviöljy ja neitsytkookosöljy perusrasvat

Sosiaalisen median myötä kaikki tieto on yhä nopeammin ja laajemmin kaikkien saatavilla. Siitä huolimatta on harmillista, surullistakin havaita edelleen ilmenevä rasvoihin liittyvä tietämättömyys.

Rasvoja tulee käyttää monipuolisesti: suosittelen kaikille voita, neitsytoliiviöljyä ja neitsytkookosöljyä perusrasvoiksi. On tärkeää ymmärtää, että rasvat ovat yksi tärkeä tekijä kylläisyyden aikaansaamiseksi. Makean himo on rasvan puutetta.

Kehotan kaikkia painonsa kanssa kamppailevia selvittämään itseltään kilpirauhasarvot. Se ei ole autuaaksi tekevä avain kiinteään kehoon, mutta merkittävä ja selventävä pohjatieto terveelliselle, tehokkaalle ja pysyvälle kiinteytymiselle sekä energiselle keholle.

Olemme todellakin sitä, mitä syömme tai jopa syömme sitä, mitä olemme.

Jani Somppi
Liikuntafysiologi, LitM, LO
Osteopaatti D.O.