YOUTUBE FB Instagram

Arkisto avainsanalle ‘Hormonit’

Lääkkeettömät keinot jaksamisen tueksi

Pimeä vuodenaika haastaa jaksamisemme. Moni suomalainen suorastaan uupuu ja masentuu valon vähentyessä. Seuraavaan kesään ja aurinkoon on pitkä matka. Jaksamisemme sekä hyvän mielenterveyden yksi tärkeimmistä peruasioista on tasapainoinen hormonitoiminta. Hormonimme säätelevät pitkälti jaksamista valveillaolon aikana, nukkumista ja palautumista.

Jos laajemmin tiedettäisiin ja ymmärrettäisiin hormonaalisten epätasapainotilojen vaikutukset erilaisiin oirekuvastoihin, kuten kipuun, uupumukseen, masennukseen ja keskittymishaasteisiin hormonitasoja mittautettaisiin enemmän. Tiedätkö sinä hormonitasosi? Yleisesti vallalla on nimittäin ollut ja on edelleenkin ajatus, että uupunut, voimaton ja aloitekyvytön ihminen on masentunut. Oletko sinä?

Alavireisyydestä, aloitekyvyttömyydestä, väsymyksestä ja epämääräisistä kivuista kärsiviä potilaita hoidetaan hyvin usein masennuslääkkeillä, myös silloin kun niistä ei saada riittävää vastetta. Kehon fyysinen epätasapainotila saattaa vain syventyä, jos potilaalle määrätään lääkkeitä ilman, että tutkittaisiin kyseiseen tilanteeseen johtaneita tosiasiallisia taustalla olevia syitä. Turhan lääkityksen myötä hitaasta saattaa tulla entistä hitaampi, mikään ei sytytä, mikään ei tunnu miltään, ei ole masennusta, mutta ei juuri muitakaan tunteita. Ollaan turtana valveilla, kuin unessa, mutta silmät auki. Asia on merkityksellinen, sillä Suomessa on 400 000 masennuslääkkeen käyttäjää. Pimeänä vuodenaikana monen oireet korostuvat.

Mikä siis avuksi?

Potilaan kieltäytyessä masennuslääkityksestä jää hän hyvin usein täysin oman onnensa nojaan. Jaksamisen tueksi on olemassa hyviä, turvallisia ja vaikuttavia lääkkeettömiä keinoja, mutta valitettavasti tämän päivän Suomessa niitä ei vielä oikein osata suositella.

Kokonaisuudessan koko Lääkkeetön hoito -termi on vasta tulossa Suomeen ja keväällä 2019 käytiinkin vilkasta keskustelua lääkäri Antti Heikkilän Lääkkeetön elämä -kirjasta. Uusin kirjamme Parantavat Hormonit ottaa asiaan seikkaperäisesti kantaa.

Tiesitkö, että Euroopan unionin tasolla on asiaan otettu kantaa jo vuosia sitten siten, että EU:n jäsenvaltioiden tulisi omaksua kokonaisvaltainen lähestymistapa kansanterveyteen, joka huomioi myös lääkkeettömän hoidon mahdollisuuden ihmisten hoitamisessa. Siis mitä? Euroopan unionin komission ehdotuksesta on nimittäin tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös 23.10.2007 (N:o 1350/2007/EY), jonka 24 kohdan mukaan: ”Ohjelmassa olisi tunnustettava, miten tärkeää on omaksua kokonaisvaltainen lähestymistapa kansanterveyteen, ja sen mukaisissa toimissa olisi otettava tarvittaessa huomioon täydentävä ja vaihtoehtoinen lääketiede, jos sen tehokkuudesta on olemassa tieteellistä tai kliinistä näyttöä.

Mikäli henkilöllä on jokin lääkehoito, voidaan siihen ottaa rinnalle myös lääkkeetön hoito, jota voidaan kutsua myös rinnakkaishoidoksi. EU:n päätöksen mukainen täydentävä ja vaihtoehtoinen lääketiede tulee ottaa tarvittaessa käyttöön, jos sen tehokkuudesta on olemassa tieteellistä tai kliinistä näyttöä. EU:n päätöksessä on huomioitavaa, että lauseessa on sana tai, eli täydentävien ja vaihtoehtoisten lääketieteen menetelmistä ei välttämättä tarvitse olla tieteellistä tutkimusnäyttöä, vaan niiden sallittavuuteen riittää myös kliininen näyttö eli kokemusperäinen näyttö hoidon vaikuttavuudesta. Monesta hoitomuodosta, kuten kalevalaisesta jäsenkorjauksesta tai osteopatiasta on vuosikymmenien, jopa yli sadan vuoden kokemusperäistä näyttöä, kiinalaisesta lääketieteestä puolestaan tuhansien vuosien kokemusperäistä näyttöä jo ennen varsinaista tieteellistä näyttöä.

Näin ollen, jos lääkäri tai terapeutti pystyy osoittamaan, että hoidosta on ollut hyötyä potilaalle ja hoito on ollut vaikuttavaa eli on pystytty osoittamaan ero ennen hoitoa tai hoitojaksoa ja niiden jälkeen, on se riittävä kliininen eli kokemuksellinen näyttö hoidon tehokkuudesta. Tämän asian tiedottamiseksi on tehtävä Suomessa vielä paljon työtä ja
asenteiden muokkausta. Tieto asiasta lisää ymmärrystä. Suomen tulee siis noudattaa EU:n päätöstä kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän synkronisoimiseksi.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Se tarkoittaa sitä, että pelkän lääkkeellisen eli masennuslääkityksen sijaan väsymystä, uupumusta ja masennusta voidaan hoitaa samanaikaisesti rinnakkaishoitona tai jopa pelkästäänkin lääkkeettömästi. Vain harva potilas tietää oikeuksiaan. Potilas voi aina kieltäytyä tarjotusta hoidosta, on se sitten lääkkeellistä tai lääkkeetöntä. Hoitava taho on velvollinen tarjoamaan aina toisenkin hoitovaihtoehdon. Ja ellei pysty, niin ohjaamaan eteenpäin. Ihanne tulevaisuudessa olisi, että nykyisissä terveyskeskuksissa olisi sekä lääkkeellisen että lääkkeettömän hoidon asiantuntijoita, jotka tiiminä, kokonaisvaltaisesti hoitaisivat potilasta tavoitteena terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, toipumisen nopeuttaminen pelkän oireiden lääkitsemisen sijaan. Siihen voi tosin vielä mennä hiukan aikaa. Sitä odotellessa jaamme tässä muutamia vinkkejä sinulle väsynyt, uupunut tai muuten vaan elämääsi tympääntynyt.

Vinkkejä jaksamisen tueksi

  • Syö riittävästi rasvaa! Älä ole kitudieetillä talvella. Hormonitoimintasi ja aineenvaihduntasi tarvitsee rasvaa. Siis rasvaa, ei sokeria. Pelkkä vegaaniruokavalio on ”ihan ok” (kesällä, hetken), mutta kanamunaa, kalaa ja riistaa sisältävällä voit yleisesti ja hormonaalisesti paremmin. Muista myös maksaruoat! Käytä päivittäin voita sekä öljyjä, kuten avokado-, kookos ja oliiviöljyä. Suosi täysrasvaisia maitotaloustuotteita ja –juustoja.
  • Nuku riittävästi! Älä hillu iltaisin, vaan käy maate. Kyllä se some odottaa sinua aamullakin, vaikket ennen nukahtamista tykkäisikään kaikkien ystäviesi fb päivityksistä. Lepää illalla, rauhoitu. Sytytä kynttilä. Istu hiljaa hämärässä. Läsnäolo on voimaannuttavaa.
  • Hapeta kehoasi! Istu vähemmän sisällä ja kävele enemmän ulkona. Kehosi kiittää. Ulkoilu on parasta, mitä voit kehollesi tarjota. Älä suotta matkaa autolla huonoon sisäilmaan kuntosalille. Kävele, hyppele, liiku ulkona, hakkaa halkoja, kolaa lunta, touhua, siitä tulee hyvä olo. Halutessasi voit kantaa puolisoasi reppuselässä tai kontata hangessa lasten kanssa. Kokeile.
  • Anna kehollesi hyviä ravinteita! Syö marjoja päivittäin, hedelmiä riittää vähempikin. Vaihda vehnä kasviksiin, älä mussuta pullaa ja suolistosi kiittää.
  • Auta aivojasi ja sydäntäsi voimaan paremmin kalaöljyllä, kalanmaksaöljyllä ja D-vitamiinilla. Käytä näitä päivittäin ja voit paremmin. Jollet muuta käytä, niin ota kalanmaksaöljyä 1 rkl päivässä.
  • Tue stressinsietokykyäsi eli käytä säännöllisesti seleeniä, sinkkiä, jodia, B-vitamiineja sekä ashwagandhaa. Jotkut voimaantuvat lakritsiuutteesta, huomioi silloin verenpaineesi.
  • Naura päivittäin
  • Selvitä laboratoriokokein hormonaalinen tilasi

Lisälukemista: Parantavat Hormonit

Jani Somppi

Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO
Osteopaatti D.O.
Amplia Klinikka

Pitääkö uupuneen liikkua?

Asiakas, jota vaivaa uupumus on usein pahoillaan siitä, ettei ole jaksanut tai paremminkin sanottuna pystynyt liikkumaan. Heitä soimataan laiskoiksi ja huonon itsekurin omaaviksi henkilöiksi. Vahva ammatillinen näkemykseni kuitenkin on, että uupuneet ovat pahoillaan aivan suotta ja heitä on aiheettomasti syyllistetty liikkumattomuudesta.

Uupuneelle ateriointikin voi olla kuormitus

On nimittäin niin, että monet uupuneista eivät tosiasiallisesti pysty harrastamaan edes kevytkuormitteista liikuntaa tai fyysistä toimintaa. Useimpien kohdalla pelkkä arjen perustoimintojen suorittaminenkin, kuten aamutoimet ja jopa aterioiminen on keholle liian kuormittavaa ja aiheuttaa erilaisia hermostollisia oireita, kuten sydänoireita. Todellakin perusateriointi voi kuormittaa kehoa nostaen voimakkaasti leposykettä, aiheuttaen jopa rytmihäiriöitä.

Kaikillahan meistäkin on jaksamisen suhteen parempiakin päiviä ja monet uupuneet piristyvät ja voimaantuvat. Tällöin monet aloittavatkin intoa puhkuen kotitöiden tekemisen tai jonkin liikunnan.

Aika tavallista on, että uupuneilla arjen toimintaa ohjaa nimenomaan se, että pitkään tekemättä jääneet kotityöt painavat mielessä tai kauan sitten tehty viime kertainen liikuntasuoritus patistaa liikkeelle. Nyt sitten liikutaan ja kunnolla! Huomattava fyysinen tai psyykkinen kuormitus esimerkiksi kotitöiden myötä on usein keholle liian kova kuormitus ja todellinen riski sydänterveydelle.

Uupumus ja hormonaalinen epätasapaino 

Moni uupunut sairastaa tietämättään kilpirauhasen vajaatoimintaa tai epätyypillistä kudostason vajaatoimintaa eli NTIS:ä sekä lisämunuaisen vajaatoimintaa. Nämä kaikki vaikuttavat sydänterveyteen. Uupuneelle edellä mainittujen ohella liian kuormittava toiminta heikentää terveyttä ja sekoittaa hormonitasapainoamme entisestään.

Uupunutta henkilöä liikuntaan ohjeistettaessa tulisi aina olla mielessä kestääkö henkilön pumppu eli sydän. Kysymys on siitä, kestääkö henkilön keho turvallisesti, niin fyysisesti kuin psyykkisesti tätä lisäkuormitusta.

On tärkeää muistaa, että kun kysymyksessä on uupunut, kenties ylipainoinen sekä mahdollisesti vielä homealtistunut henkilö, jonka taustalla on kehon hormonaalinen epätasapainotilanne, muuttuu liikunnan ohjeistaminen aivan toisenlaiseksi.

Liiku hyvin kevyesti

Uupuneelle liikunnan tulisi olla äärimmäisen kevyttä, lyhytkestoista ja mieltä virkistävää. Joillekin riittää mainiosti pelkkä ulkona istuminen.

Jani Somppi
Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO
Osteopaatti D.O.
Amplia Klinikka

Sydänterveys ja stressi

Sydän- ja verenkiertoelimistön terveys säätelee pitkälti toimintakykyämme, jaksamistamme ja  hyvää oloamme. Siihen liittyen haluaisin kertoa muutaman tärkeän asian aiheesta sydänterveys ja stressi.

Uhkana sydänterveydelle on pitkälti ja yksipuolisesti mainittu veren rasvat, lipidit ja kolesteroli. Sydänterveys -asian edistäminen on keskittynyt kolesterolia alentavien levitteiden ym. tuotteiden ja lääkkeiden suosittelemiseen. Onko sydänterveys näin kohentunut Suomessa?

Sydänterveys ja stressi

Näin on ainakin hetkellisesti saatu välitettyä ajatus, että kolesteroli on vaarallista ja sen laskeminen terveellistä. Miksiköhän äidin rintamaito on hyvin kolesterolipitoista? Onkohan luojalle tullut virhe? Ja jos kolesterolin laskeminen on sitten terveellistä, miksi raskaana oleville sitä ei suositella.

Kukaan ei ole ottanut kantaa, mitä seurauksia kolesterolin laskemisesta on hormonitoiminnallemme, stressinsietokyvyllemme ja sydänkuormittuneisuudelle.

Meidän tulisi nähdä sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta systeemisenä, koko kehossa vaikuttavana järjestelmänä, jonka säätely on pitkälti hormonaalinen ja hermostollinen. Tähän säätelyyn vaikuttaa häiritsevästi kiire ja stressi.
 

Sydänterveys ja stressi – tue sydämen kykyä sietää stressiä

Tänä päivänä ehdottomasti suurin sydänterveys -haaste on jatkuva kiire, kroonistunut stressi ja henkinen ylikuormitus. Näihin yhdistettynä paljon keskustelua herättäneet sisäilmaongelmat, homealtistus tai muu monikemikaaliherkkyys kuormittaa kehoamme syvällisesti. Tämä pitkäkestoinen kehon ja mielen ylikuormitus saa aikaan uupumuksen ja alikuntotilan.

On tärkeää muistaa, että terve, vitaalinen keho kestää stressiä, huonoa sisäilmaa, emotionaalista, henkistä ja fyysistä kuormitusta aikansa. Olemme kuitenkin yksilöitä ja kaikki eivät jaksa samalla tavalla. Kaikkien luonne ei ole yhtä voimakas sietämään kehon ja mielen epämukavuutta. Voiko stressinsietoa sitten oppia? Toki, mutta vallitseva lääkkeellinen hoitotapa on puuduttaa tuntemukset lääkkeellisesti.

Toinen vaihtoehto on tukea kehon ja sydämen kykyä sietää stressiä. Se on aktiivinen tapa lähestyä ilmiötä, joka kehossa tapahtuu kuormituksessa ja pitkittyneessä kuormittuneisuudessa. Usein uupuneen diagnosointi tehdään olettamuksella, että henkilö on ”vain” huonokuntoinen eli hänellä on heikko fyysinen suorituskyky. Tämä olettamus tehdään usein erilaisissa ”Kuntoon nyt”, ”Elämäsi dieetti” ym. kuntokuureilla. Henkilö nähdään laiskana, joka tulee saada liikkumaan.

Terveelle ihmiselle, jonka hormonaalinen tasapaino on kunnossa, liikunta oikein annosteltuna ja tehtynä toki onkin lääkettä sydämelle, parantaa yöunta ja on hyvää stressinpoistoa. Mutta miten se vaikuttaa stressaantuneen sydänterveys -asioihin ja miten liikunta tulisi annostella, ollaan uuden tilanteen edessä? Pitkälti kysymys on siitä, miten henkilö tuntee vointinsa ja ymmärtääkö hoitava taho sydänkuormittuneisuuden hoidon perusteet. Varovaisuus on hyvä yleisperiaate.

Korkea veren sokeri kuormittaa sydäntä

Puhutaan hetki sydänkuormittuneisuudesta. Pitkäaikainen ja säännöllinen verensokerin korkea taso muuttaa valtimoiden joustavuutta ja rakennetta. Tämä on niin ravitsemuksellinen asia, kuin myös itsenäisesti stressiin liittyvä. Verisuonen seinämä jäykistyy. Tämä ei näy heti, keho kestää aikansa ja ilmenee vasta ajan myötä kohonneena verenpaineena.

Ravitsemuksellisesti kalan rasvat ja puhdas kalaöljy ovat tutkitusti erinomainen tapa tukea verisuonten joustavuutta, veren hyvää profiilia ja sydän- ja verisuoniterveyttä. Sydänterveyden edistämiseksi ja erityisesti jo sairastuneiden hoidon kannalta kalaöljyn hyödyntäminen lääkkeettömän rinnakkaishoidon myötä on erittäin tehokasta ja turvallista. Myös liikunta ylläpitää ja edistää verisuoniterveyttä.

Sydän kiittää tasaista rytmiä

Sydänlihaksen tasainen, rytminen ja elinvoimainen toiminta on vastaavasti kytköksissä hormonaaliseen järjestelmään. Epätasapainossa oleva kilpirauhas- ja lisämunuaisen hormonien toiminta provosoi sydänkuormittuneisuutta, rytmihäiriöinen ja muiden epätasapainotilojen myötä.

Kuinka monen uupuneen stressinsietohormonin tila tutkitaan? Se ei ole vallitseva hoitokäytäntö. Terveellä sydämellä on kyky mukautua sykkeen vaihteluilla muuttuvaan kuormittuneisuuteen. Vuosien kuormittuneisuus häiritsee tätä säätelyä.

Jos sydänterveys ja stressi kiinnostaa, on tärkeää tietää oman kehon kilpirauhashormonitasot. Samoin elimistömme kyky aikaansaada riittävä hormonaalinen stressinsietokapasiteetti on sydänterveyttä edistävää ja päinvastoin. Riittämätön stressihormonien määrä kehossa suhteessa tarpeeseen kuormittaa sydäntä. Sydäntä ei siis kuormita stressihormoni kortisoli vaan sen puute sekä pitkittynyt epätasapainotila.

Lähes kaikkia ahdistaa ja ottaa pumpusta, jos kehossa kortisolitasot ovat alavireiset pitkään. Samoin alhainen kilpirauhasen T3-hormonin taso samanaikaiseen käänteisen T3-hormonitasoon häiritsee solumetaboliaa eli kehomme perustoimintaa. Käsijarru päällä arki ei oikein toimi, se tuntuu hitaalle, raskaalle, kuormittavalle.

Verenpainepotilaan kaularangan mekaaninen ja hermostollinen tutkimus tärkeää

Sydänkuormittuneisuus ja verenpaineen säätelyn ongelmien syy voi olla myös hermostollista. Erilaiset kallon ja kaularangan alueen traumat ja vammat, kuten kaatumiset ja pään lyöminen kaatuessa, niskan retkahdusvammat peräänajokolareissa kuten whipflash sekä erilaiset välilevyperäiset ongelmat voivat olla yksi syy sydämen rytmin ja verenpaineen epätavallisiin muutoksiin. Näiden asioiden poissulkeminen ja hoitaminen on tärkeää sydämen optimaalisen ja tasaisen toiminnan kannalta.

Kohonneen verenpaineen toteaminen on helppoa, mutta sen hoitaminen ja pysyvän hoitotuloksen saaminen joskus haasteellista. Välilevyperäiset ongelmat voidaan yleensä hoitaa konservatiivisesti esim. hermostollisen hoitoon erikoistuneen osteopaatin tai kiropaktikon kautta. Aina kirurgin puukkoa ei siis välttämättä tarvita.

Manuaalinen terapia, kuten osteopatia vaikuttaa lempeästi ja turvallisesti sydän- ja verenkiertoelimistön säätelyyn autonomisen hermoston kautta. Kliininen kokemus on osoittanut selkeän positiivisen vasteen verenpaineen muutoksissa ennen hoitoa ja hoidon jälkeen.

Osa verenpainepotilaista on saanut vähentää ja osa jopa lopettaa verenpainelääkityksen, sillä osteopaattisessa hoidossa autonomisen hermoston tila on tasapainottunut. Tämä näkyy myös laadukkaampana yöunena. Monialaisen rinnakkaishoidon yhdistäminen lääkkeelliseen hoitoon antaa usein parhaimman tuloksen.

Hyviä vinkkejä sydän- ja verenkiertoelimistön terveyden edistämiseen:

  • rentoudu tietoisesti kerran päivässä
  • nuku riittävästi
  • sauno säännöllisesti, useita kertoja viikossa, rauhassa löylytellen
  • ulkoile luonnossa, raikkaassa ilmassa päivittäin
  • älä tupakoi
  • vältä säännöllistä ulkoilua liikenteen pakokaasun savujen lähettyvillä
  • käytä alkoholia vain maltillisesti
  • turvaa päivittäinen kalanrasvojen saanti
  • turvaa riittävä D-vitamiinin, K2-vitamiinin, Ubikinonin, seleenin ja magnesiumin saanti
  • käytä täysrasvaisia maitotaloustuotteita, raaka-maitojuustoja ja voita
  • vältä keinotekoisia kolesterolia alentavia levitteitä
  • selvitä verensokeritasosi ja sydänkuormittuneisuuden markkerit
  • selvitä kolesteroliaineenvaihduntasi ja kolesterolipartikkelien koko
  • selvitä stressihormonien ja kilpirauhashormonien tasot
  • hoida ja tasapainota autonomista hermostoasi


Lopuksi aiheesta sydänterveys ja stressi

Suosittelen kaikille yli 40-vuotiaille yleistä kardiologin tai fysiologin tekemää sydän- ja verenkiertoelimistön laaja-alaista tutkimusta. Ennaltaehkäisy on parasta sydän- ja verenkiertoelimistön terveyttä edistävää hoitoa. Kun mitataan niin tiedetään millainen on sydänterveys ja miten kannattaa toimia. Keho kertoo kyllä muutoksen.

Jani Somppi
Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO
Osteopaatti D.O.
Amplia Klinikka

 

Eikö paino tipu? Aivosumua? Väsyttääkö? Kilpirauhasen vajaatoiminta?

Tuhannet suomalaiset kamppailevat ylipainonsa kanssa. Miksi  osalla paino ei tipu huippuohjeista, tiukasta ruokavalio-ohjeistuksesta huolimatta? Miksi aivosumu ja väsymys hidastuttavat menoa. Onko syy asenteessa? Useimmilla syy on yksinkertainen: kilpirauhasen vajaatoiminta.

Lihavuuden ja ylipainon karistamisesta tiedämme tänä päivänä paljon. Aiemmin vallalla ollut ns. ”puhdas” kaloriajattelu, syö vähemmän, kuluta enemmän on tarkentumassa.

Markkinoilla on saatavilla laadukkaita kirjoja mm. hormoniaineenvaihdunnasta esim. Kaisa Jaakkolan kirjojen kautta. Painon tiputtaminen on yleensä kohtuullisen helppoa, mutta kuinka tehdä se terveellisesti ilman, että tulevaisuudessa altistaa kehonsa monille eri sairauksille onkin toinen kysymys.

Miksi paino ei tipu?

Klinikallamme kohtaamme päivittäin monisairaita asiakkaita. Osa heistä on myös hyvin ylipainoisia. Lähes 100 % heistä on yrittänyt tiputtaa painoaan useita kertoja. Vain aniharvan asiakkaan kohdalla on lähestymistapa ollut kokonaisvaltainen.

On mahtavaa, että mediassa on rohkaisevia ja motivoivia ohjelmia huippuvalmentajien innoittamina esim. Jutta ja puolen vuoden superdieetti. Usein haasteet ilmenevätkin ns. kuurin tai dieetin jälkeen.

Onko elimistö herkistynyt dieetin aikana siten, ettei jatkossa mm. väsymyksen, hidastuneen perusaineenvaihdunnan, lisämunuaisen uupumisen, aivosumun tai lisääntyneen kehon kudoshappamuuden vuoksi ole helppoa tai mahdollista jatkaa enää tavoitteellista kehon kiinteyttämistä? Mistä tietää, että kehoa kiinteyttävä ohjeistus on oikea?

Yksinkertaisesti olotila on energinen, nukut paremmin, mielesi on rauhallinen, keho kiinteytyy tasaisesti, jaksat treenata, makean ja roskaruoan himo katoaa, ihosi kaunistuu, voit kaikenkaikkiaan paremmin. Osittain, mutta vain osittain, pelkkä painon putoaminen on yksilöllistä.

Miksi paino joillakin ei tipu? Useimmat asiakkaat eivät yksinkertaisesti ole noudattaneet annettuja ohjeita. Mikä siis on vikana, jos käytössäsi on huippuvalmentaja ja noudatat pilkun tarkasti ruokavaliota, harjoittelet kellontarkasti liikuntaohjelmaasi, et hillu vaan lepäät kunnolla ja keskityt täysin annettuihin ohjeisiin?

Kilpirauhasen toimintahäiriö usein taustalla

Useimmilta asiakkailla yleensä löytyy jokin kilpirauhasen toimintahäiriö. Tyypillinen häiriö, kilpirauhasen vajaatoiminta on erittäin yleinen, niin ylipainoisten, kuin fyysisesti hyvässä kunnossa olevien keskuudessa. Sýyt kilpirauhasen vajaatoimintaan ovat monisyiset, mutta tärkeimmät ovat perimä ja ruokavalio.

Moni suomalainen ylipainoinen jättäisi dieetillään aamupuuron ja ruisleivän ottamatta, jos tietäisi suomalaisten viljojen provosoivan kilpirauhasen vajaatoiminnan kehittymistä. Samoin kaikki soijavalmisteet soijalesitiiniä lukuunottamatta provosoivat kilpirauhasen toimintahäiriöille. Kun samanaikaisesti noudatetaan vähärasvaista ruokavaliota ja käytetään margariineja, aikaansaadaan kilpirauhasen toiminnalle tärkeiden A- ja D-vitamiinin puutos.

Voi on paras seleenin sekä hyvä A-vitamiinin lähde. Voin käyttö suojaa kilpirauhasta, ylintä rasva-aineenvaihduntaan vaikuttavaa rauhasta. Voiko siis olla niin, että voi ei olekaan pelkkää kaloreita?Kyllä, voi on yksi parhaita rasvoja painon pudotuksen kannalta. Joka toista väittää ei tiedä mistä puhuu.

Voi, neitsytoliiviöljy ja neitsytkookosöljy perusrasvat

Sosiaalisen median myötä kaikki tieto on yhä nopeammin ja laajemmin kaikkien saatavilla. Siitä huolimatta on harmillista, surullistakin havaita edelleen ilmenevä rasvoihin liittyvä tietämättömyys.

Rasvoja tulee käyttää monipuolisesti: suosittelen kaikille voita, neitsytoliiviöljyä ja neitsytkookosöljyä perusrasvoiksi. On tärkeää ymmärtää, että rasvat ovat yksi tärkeä tekijä kylläisyyden aikaansaamiseksi. Makean himo on rasvan puutetta.

Kehotan kaikkia painonsa kanssa kamppailevia selvittämään itseltään kilpirauhasarvot. Se ei ole autuaaksi tekevä avain kiinteään kehoon, mutta merkittävä ja selventävä pohjatieto terveelliselle, tehokkaalle ja pysyvälle kiinteytymiselle sekä energiselle keholle.

Olemme todellakin sitä, mitä syömme tai jopa syömme sitä, mitä olemme.

Jani Somppi
Liikuntafysiologi, LitM, LO
Osteopaatti D.O.