YOUTUBE FB Instagram

Arkisto avainsanalle ‘sydänterveys’

Kuinka voit huoltaa sydäntäsi

Kuka kestää päivästä toiseen rinnallasi ja rinnassasi?

Sydän, uskollinen ystäväsi, puurtaa valittamatta arjessa. Se ei useinkaan valita, se toimii pyyteettömästi vaan, kuin uskollinen elämänkumppani arjen tuulissa. Siksi pidämmekin sydämen toimintaa, hyvinvointia ja terveyttä usein itsestäänselvyytenä. Kun sydän sitten alkaa antaa merkkejä rytmihäiriöiden, korkean leposykkeen ja muiden outojen tuntemusten kautta ollaan usein jo punaisella, ylirasittuneita tai jopa alkavan sairauden kynnyksellä. Kuinka voimme itse huoltaa sydäntä? Miten voimme edistää sen terveyttä? Keinoja on useita, joita voit nämä luettuasi pohtia omalla kohdallasi.

Lepo ja anti-stress

Yksi tärkeimpiä, jollei tärkein asia nykyihmiselle sydänterveyden edistämiseksi olisi levätä enemmän, riittävästi ja viettää aikaa pois informaatiotulvasta, hiljaisuudessa. Luonnon tarkkailu, hiljaa istuminen tai vaikka selällään rauhassa makaaminen rentouttaa ja palauttaa hyvin stressin sekoittamaa autonomista hermostoa ja tätä kautta sydäntä. Liikkuminen ja oleilu luonnossa on parasta anti-stress toimintoa. Levoksi ei välttämättä riitä pelkkä yöuni, vaan päivääkin olisi hyvä tauottaa eri keinoin. Kysymys, joka meidän tulee esittää itsellemme on, että kuinka voimme aistia sydänkuormittuneisuuden ja kuinka voimme vähentää sitä. Kysymys on oman kehon kuuntelusta, ei pelkistä laboratoriokoetuloksista tai älykellojen raporteista.

Ravitsemus

Tänä päivänä tunnetaan hyvin sydänterveyteen liittyvän ravitsemuksen lainalaisuudet. Tämä ei tarkoita virallista ravitsemuslinjaa, joka on elintarviketeollisuuden ja lääketeollisuuden lobbaamaa, ajasta jälkeen jäänyttä vanhojen mantrojen muuttumatonta toistoa.

Kliinisen kokemuksen ja lukuisten laadukkaiden tutkimusten valossa tiedämme, että hiilihydraattirajoitteinen, sokeria välttävä, verensokeriin maltillisesti vaikuttava, myös runsaasti tyydyttyneitä rasvoja ja paljon vitaaliaineita sisältävä ruokavalio, jossa huomioidaan erityisesti kalan rasvahapot on avain sydänterveyteen. Sydänterveydelle on tärkeää syödä viikottain runsaasti kalaa, päivittäin voita, viikottain maksaa ja riistaa sekä päivittäin runsaasti marjoja.

Tässä yhteydessä korostan tukituotteina erityisesti kalaöljyn lisäksi Q10 ubikinonia, meidän nuoruusvitamiinia sekä seleeniä. Samoin luonnontuotteista orapihlajauute on tunnetusti tehokas sydänterveyden edistäjä ja kuormittuneen sydämen tukija.

Liike ja liikunta

Liike parantaa ja liikunta on hyväksi, usein todetaan. Kyllä, mutta täysin näin vain terveessä kehossa. Toipuvalle, kuntoutuvalle ja uupuneelle omaehtoisen liikunnan suunnittelu on aina ammattilaisen tehtävä ja se on tehtävä huolella. Kuormittuminen ei tarkoita automaattisesti toipumista. Kehon kyky vahvistua vaatii anabolisen vasteen. Ajatus usein liikunnassa on kuitenkin kuormittua. Sydänterveyden kannalta alkuun sen tulisi kuitenkin olla virkistyä ja vasta fyysisen kunnon kohentumisen myötä asteittain kuormitusta lisäten myös kuormittua.

Yleisesti voidaan todeta, että säännöllinen, lähes päivittäinen lyhytkestoinenkin kevyehkö liikunta ja fyysinen aktiivisuus edistää sydänterveyttä. Monipuolinen koko kehoon ja erityisesti rintakehän liikelaajuuksiin vaikuttavat liikkeet tukevat keuhkohengitystä ja tätä kautta myös sydämen toimintaa.

Manuaalisen terapian, esim. osteopatian kautta voidaan epäselviä rintakehän oireita tutkia, selvittää ja hoitaa. Aina rintakehän oireisto ei johdu sydämestä, vaan syy voi olla täysin tuki- ja liikuntaelimistöstä esim. kylkiluista tai palleasta lähtevä. Kliinisen ja tutkitun tiedossa useimmat hyötyvät sydänterveyden kannalta enemmän kevyemmästä, ulkona tapahtuvasta reippailusta, kuin sisätiloissa, huonossa sisäilmassa tapahtuvasta äärikuormituksesta.

Hyvä olo ja sydäntunne, kuinka löydämme sen

Usein unohdamme emotionaalisen tekijän vaikutuksen sydänterveyteen. Suru, uupumus, lähiomaisen menetys, ero, ilo, onni, ihastuminen, rakkaus, nämä kaikki ja monet muut eri tunteet vaikuttavat sydämeen ja sydänterveyteen. Kuinka voimme kuormituksen, surun, paineen keskellä iloita? Kuinka löydämme hetkistä onnea, tyytyväisyyttä asioista? Asiathan voivat aina olla huonomminkin.

Yksinkertainen vinkkini hyvä lukija sinulle on: Halaa enemmän, se tukee kokonaisvaltaisesti sydäntä ja siitä tulee hyvä mieli.

Toivotan Sinulle hyvää ystävänpäivää ja sydänterveyttä.

Jani Somppi

Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO, Osteopaatti D.O.

Amplia Klinikka

 

Kiinnostuitko aiheesta? Voit lukea lisää kirjoistamme:

Parantavat Hormonit

Parantava Ruoka

Parantavat Rasvat

 

Sydänterveys ja stressi

Sydän- ja verenkiertoelimistön terveys säätelee pitkälti toimintakykyämme, jaksamistamme ja  hyvää oloamme. Siihen liittyen haluaisin kertoa muutaman tärkeän asian aiheesta sydänterveys ja stressi.

Uhkana sydänterveydelle on pitkälti ja yksipuolisesti mainittu veren rasvat, lipidit ja kolesteroli. Sydänterveys -asian edistäminen on keskittynyt kolesterolia alentavien levitteiden ym. tuotteiden ja lääkkeiden suosittelemiseen. Onko sydänterveys näin kohentunut Suomessa?

Sydänterveys ja stressi

Näin on ainakin hetkellisesti saatu välitettyä ajatus, että kolesteroli on vaarallista ja sen laskeminen terveellistä. Miksiköhän äidin rintamaito on hyvin kolesterolipitoista? Onkohan luojalle tullut virhe? Ja jos kolesterolin laskeminen on sitten terveellistä, miksi raskaana oleville sitä ei suositella.

Kukaan ei ole ottanut kantaa, mitä seurauksia kolesterolin laskemisesta on hormonitoiminnallemme, stressinsietokyvyllemme ja sydänkuormittuneisuudelle.

Meidän tulisi nähdä sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta systeemisenä, koko kehossa vaikuttavana järjestelmänä, jonka säätely on pitkälti hormonaalinen ja hermostollinen. Tähän säätelyyn vaikuttaa häiritsevästi kiire ja stressi.
 

Sydänterveys ja stressi – tue sydämen kykyä sietää stressiä

Tänä päivänä ehdottomasti suurin sydänterveys -haaste on jatkuva kiire, kroonistunut stressi ja henkinen ylikuormitus. Näihin yhdistettynä paljon keskustelua herättäneet sisäilmaongelmat, homealtistus tai muu monikemikaaliherkkyys kuormittaa kehoamme syvällisesti. Tämä pitkäkestoinen kehon ja mielen ylikuormitus saa aikaan uupumuksen ja alikuntotilan.

On tärkeää muistaa, että terve, vitaalinen keho kestää stressiä, huonoa sisäilmaa, emotionaalista, henkistä ja fyysistä kuormitusta aikansa. Olemme kuitenkin yksilöitä ja kaikki eivät jaksa samalla tavalla. Kaikkien luonne ei ole yhtä voimakas sietämään kehon ja mielen epämukavuutta. Voiko stressinsietoa sitten oppia? Toki, mutta vallitseva lääkkeellinen hoitotapa on puuduttaa tuntemukset lääkkeellisesti.

Toinen vaihtoehto on tukea kehon ja sydämen kykyä sietää stressiä. Se on aktiivinen tapa lähestyä ilmiötä, joka kehossa tapahtuu kuormituksessa ja pitkittyneessä kuormittuneisuudessa. Usein uupuneen diagnosointi tehdään olettamuksella, että henkilö on ”vain” huonokuntoinen eli hänellä on heikko fyysinen suorituskyky. Tämä olettamus tehdään usein erilaisissa ”Kuntoon nyt”, ”Elämäsi dieetti” ym. kuntokuureilla. Henkilö nähdään laiskana, joka tulee saada liikkumaan.

Terveelle ihmiselle, jonka hormonaalinen tasapaino on kunnossa, liikunta oikein annosteltuna ja tehtynä toki onkin lääkettä sydämelle, parantaa yöunta ja on hyvää stressinpoistoa. Mutta miten se vaikuttaa stressaantuneen sydänterveys -asioihin ja miten liikunta tulisi annostella, ollaan uuden tilanteen edessä? Pitkälti kysymys on siitä, miten henkilö tuntee vointinsa ja ymmärtääkö hoitava taho sydänkuormittuneisuuden hoidon perusteet. Varovaisuus on hyvä yleisperiaate.

Korkea veren sokeri kuormittaa sydäntä

Puhutaan hetki sydänkuormittuneisuudesta. Pitkäaikainen ja säännöllinen verensokerin korkea taso muuttaa valtimoiden joustavuutta ja rakennetta. Tämä on niin ravitsemuksellinen asia, kuin myös itsenäisesti stressiin liittyvä. Verisuonen seinämä jäykistyy. Tämä ei näy heti, keho kestää aikansa ja ilmenee vasta ajan myötä kohonneena verenpaineena.

Ravitsemuksellisesti kalan rasvat ja puhdas kalaöljy ovat tutkitusti erinomainen tapa tukea verisuonten joustavuutta, veren hyvää profiilia ja sydän- ja verisuoniterveyttä. Sydänterveyden edistämiseksi ja erityisesti jo sairastuneiden hoidon kannalta kalaöljyn hyödyntäminen lääkkeettömän rinnakkaishoidon myötä on erittäin tehokasta ja turvallista. Myös liikunta ylläpitää ja edistää verisuoniterveyttä.

Sydän kiittää tasaista rytmiä

Sydänlihaksen tasainen, rytminen ja elinvoimainen toiminta on vastaavasti kytköksissä hormonaaliseen järjestelmään. Epätasapainossa oleva kilpirauhas- ja lisämunuaisen hormonien toiminta provosoi sydänkuormittuneisuutta, rytmihäiriöinen ja muiden epätasapainotilojen myötä.

Kuinka monen uupuneen stressinsietohormonin tila tutkitaan? Se ei ole vallitseva hoitokäytäntö. Terveellä sydämellä on kyky mukautua sykkeen vaihteluilla muuttuvaan kuormittuneisuuteen. Vuosien kuormittuneisuus häiritsee tätä säätelyä.

Jos sydänterveys ja stressi kiinnostaa, on tärkeää tietää oman kehon kilpirauhashormonitasot. Samoin elimistömme kyky aikaansaada riittävä hormonaalinen stressinsietokapasiteetti on sydänterveyttä edistävää ja päinvastoin. Riittämätön stressihormonien määrä kehossa suhteessa tarpeeseen kuormittaa sydäntä. Sydäntä ei siis kuormita stressihormoni kortisoli vaan sen puute sekä pitkittynyt epätasapainotila.

Lähes kaikkia ahdistaa ja ottaa pumpusta, jos kehossa kortisolitasot ovat alavireiset pitkään. Samoin alhainen kilpirauhasen T3-hormonin taso samanaikaiseen käänteisen T3-hormonitasoon häiritsee solumetaboliaa eli kehomme perustoimintaa. Käsijarru päällä arki ei oikein toimi, se tuntuu hitaalle, raskaalle, kuormittavalle.

Verenpainepotilaan kaularangan mekaaninen ja hermostollinen tutkimus tärkeää

Sydänkuormittuneisuus ja verenpaineen säätelyn ongelmien syy voi olla myös hermostollista. Erilaiset kallon ja kaularangan alueen traumat ja vammat, kuten kaatumiset ja pään lyöminen kaatuessa, niskan retkahdusvammat peräänajokolareissa kuten whipflash sekä erilaiset välilevyperäiset ongelmat voivat olla yksi syy sydämen rytmin ja verenpaineen epätavallisiin muutoksiin. Näiden asioiden poissulkeminen ja hoitaminen on tärkeää sydämen optimaalisen ja tasaisen toiminnan kannalta.

Kohonneen verenpaineen toteaminen on helppoa, mutta sen hoitaminen ja pysyvän hoitotuloksen saaminen joskus haasteellista. Välilevyperäiset ongelmat voidaan yleensä hoitaa konservatiivisesti esim. hermostollisen hoitoon erikoistuneen osteopaatin tai kiropaktikon kautta. Aina kirurgin puukkoa ei siis välttämättä tarvita.

Manuaalinen terapia, kuten osteopatia vaikuttaa lempeästi ja turvallisesti sydän- ja verenkiertoelimistön säätelyyn autonomisen hermoston kautta. Kliininen kokemus on osoittanut selkeän positiivisen vasteen verenpaineen muutoksissa ennen hoitoa ja hoidon jälkeen.

Osa verenpainepotilaista on saanut vähentää ja osa jopa lopettaa verenpainelääkityksen, sillä osteopaattisessa hoidossa autonomisen hermoston tila on tasapainottunut. Tämä näkyy myös laadukkaampana yöunena. Monialaisen rinnakkaishoidon yhdistäminen lääkkeelliseen hoitoon antaa usein parhaimman tuloksen.

Hyviä vinkkejä sydän- ja verenkiertoelimistön terveyden edistämiseen:

  • rentoudu tietoisesti kerran päivässä
  • nuku riittävästi
  • sauno säännöllisesti, useita kertoja viikossa, rauhassa löylytellen
  • ulkoile luonnossa, raikkaassa ilmassa päivittäin
  • älä tupakoi
  • vältä säännöllistä ulkoilua liikenteen pakokaasun savujen lähettyvillä
  • käytä alkoholia vain maltillisesti
  • turvaa päivittäinen kalanrasvojen saanti
  • turvaa riittävä D-vitamiinin, K2-vitamiinin, Ubikinonin, seleenin ja magnesiumin saanti
  • käytä täysrasvaisia maitotaloustuotteita, raaka-maitojuustoja ja voita
  • vältä keinotekoisia kolesterolia alentavia levitteitä
  • selvitä verensokeritasosi ja sydänkuormittuneisuuden markkerit
  • selvitä kolesteroliaineenvaihduntasi ja kolesterolipartikkelien koko
  • selvitä stressihormonien ja kilpirauhashormonien tasot
  • hoida ja tasapainota autonomista hermostoasi


Lopuksi aiheesta sydänterveys ja stressi

Suosittelen kaikille yli 40-vuotiaille yleistä kardiologin tai fysiologin tekemää sydän- ja verenkiertoelimistön laaja-alaista tutkimusta. Ennaltaehkäisy on parasta sydän- ja verenkiertoelimistön terveyttä edistävää hoitoa. Kun mitataan niin tiedetään millainen on sydänterveys ja miten kannattaa toimia. Keho kertoo kyllä muutoksen.

Jani Somppi
Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO
Osteopaatti D.O.
Amplia Klinikka