YOUTUBE FB

Arkisto avainsanalle ‘sydänterveys’

SYDÄNTERVEYS JA STRESSI

Sydän- ja verenkiertoelimistön terveys säätelee pitkälti toimintakykyämme ja jaksamistamme sekä hyvää oloamme. Uhkana sydänterveydelle on pitkälti ja yksipuolisesti mainittu veren rasvat, lipidit ja kolesteroli. Sydänterveys -asian edistäminen on keskittynyt kolesterolia alentavien levitteiden ym. tuotteiden ja lääkkeiden suosittelemiseen. Onko sydänterveys näin kohentunut Suomessa?

Sydänterveys ja stressi

Näin on ainakin hetkellisesti saatu välitettyä ajatus, että kolesteroli on vaarallista ja sen laskeminen terveellistä. Miksiköhän äidin rintamaito on hyvin kolesterolipitoista? Onkohan luojalle tullut virhe? Ja jos kolesterolin laskeminen on sitten terveellistä, miksi raskaana oleville sitä ei suositella. Kukaan ei ole ottanut kantaa, mitä seurauksia kolesterolin laskemisesta on hormonitoiminnallemme, stressinsietokyvyllemme ja sydänkuormittuneisuudelle.

Meidän tulisi nähdä sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta systeemisenä, koko kehossa vaikuttavana järjestelmänä, jonka säätely on pitkälti hormonaalinen ja hermostollinen. Tähän säätelyyn vaikuttaa häiritsevästi kiire ja stressi.
 

Sydänterveys ei tykkää kiireestä 

Tänä päivänä ehdottomasti suurin sydänterveys -haaste on jatkuva kiire, kroonistunut stressi ja henkinen ylikuormitus. Näihin yhdistettynä paljon keskustelua herättänet sisäilmaongelmat, homealtistus tai muu monikemikaaliherkkyys kuormittaa kehoamme syvällisesti. Tämä pitkäkestoinen kehon ja mielen ylikuormitus saa aikaan uupumuksen ja alikuntotilan.

On tärkeää muistaa, että terve, vitaalinen keho kestää stressiä, huonoa sisäilmaa, emotionaalista, henkistä ja fyysistä kuormitusta aikansa. Olemme kuitenkin yksilöitä ja kaikki eivät jaksa samalla tavalla. Kaikkien luonne ei ole yhtä voimakas sietämään kehon ja mielen epämukavauutta. Voiko stressinsietoa sitten oppia? Toki, mutta vallitseva lääkkeellinen hoitotapa on puuduttaa tuntemukset lääkkeellisesti.

Toinen vaihtoehto on tukea kehon ja sydämen kykyä sietää stressiä. Se on aktiivinen tapa lähestyä ilmiötä, mikä kehossa kuormituksessa ja pitkittyneessä kuormittuneisuudessa tapahtuu. Usein uupuneen diagnosointi tehdään olettamuksella, että henkilö on ”vain” huonokuntoinen eli että hänellä on heikko fyysinen suorituskyky. Tämä olettamus tehdään usein erilaisissa ”Kuntoon nyt”, ”Elämäsi dieetti” ym. kuntokuureilla. Henkilö nähdään laiskana, joka tulee saada liikkumaan.

Terveelle ja hormonaalisen tasapainotilan omaavalle liikunta oikein annosteltuna ja tehtynä toki onkin lääkettä sydämelle, parantaa yöunta ja on hyvää stressinpoistoa. Mutta miten se vaikuttaa stressaantuneen sydänterveys -asioihin ja miten liikunta tulisi annostella, ollaan uuden tilanteen edessä? Pitkälti kysymys on siitä, miten henkilö tuntee vointinsa ja ymmärtääkö hoitava taho sydänkuormittuneisuuden hoidon perusteet. Varovaisuus on hyvä yleisperiaate.

Monet eri tekijät kuormittavat ja hoitavat sydäntä

Puhutaan hetki sydänkuormittuneisuudesta. Pitkäaikainen ja säännöllinen verensokerin korkea taso muuttaa valtimoiden joustavuutta ja rakennetta. Tämä on niin ravitsemuksellinen asia, kuin myös itsenäisesti stressiin liittyvä. Verisuonen seinämä jäykistyy. Tämä ei näy heti, keho kestää aikansa ja ilmenee vasta ajan myötä kohonneena verenpaineena.

Ravitsemuksellisesti kalan rasvat ja puhdas kalaöljy ovat tutkitusti erinomainen tapa tukea verisuonten joustavuutta, veren hyvää profiilia ja sydän- ja verisuoniterveyttä. Sydänterveyden edistämiseksi ja erityisesti jo sairastuneiden hoidon kannalta kalaöljyn hyödyntäminen lääkkeettömän rinnakkaishoidon myötä on erittäin tehokasta ja turvallista. Myös liikunta ylläpitää ja edistää verisuoniterveyttä.

Sydän kiittää tasaista rytmiä

Sydänlihaksen tasainen, rytminen ja elinvoimainen toiminta on vastaavasti kytköksissä hormonaaliseen järjestelmään. Epätasapainossa oleva kilpirauhas- ja lisämunuaisen hormonien toiminta provosoi sydänkuormittuneisuutta, rytmihäiriöinen ja muiden epätasapainotilojen myötä.

Kuinka monen uupuneen stressinsietohormonin tila tutkitaan? Se ei ole vallitseva hoitokäytäntö. Terveellä sydämellä on kyky mukautua sykkeen vaihteluilla muuttuvaan kuormittuneisuuteen. Vuosien kuormittuneisuus häiritsee tätä säätelyä.

Jos sydänterveys kiinnostaa, on tärkeää tietää oman kehon kilpirauhashormonitasot. Samoin elimistömme kyky aikaansaada riittävä hormonaalinen stressinsietokapasiteetti on sydänterveyttä edistävää ja päinvastoin. Riittämätön stressihormonien määrä kehossa suhteessa tarpeeseen kuormittaa sydäntä. Sydäntä ei siis kuormita stressihormoni kortisoli vaan sen puute sekä pitkittynyt epätasapainotila.

Lähes kaikkia ahdistaa ja ottaa pumpusta, jos kehossa kortisolitasot ovat alavireiset pitkään. Samoin alhainen kilpirauhasen T3-hormonin taso samanaikaiseen käänteisen T3-hormonitasoon häiritsee solumetaboliaa eli kehomme perustoimintaa. Käsijarru päällä arki ei oikein toimi, se tuntuu hitaalle, raskaalle, kuormittavalle.

Verenpainepotilaan kaularangan mekaaninen ja hermostollinen tutkimus tärkeää

Sydänkuormittuneisuus ja verenpaineen säätelyn ongelmien syy voi olla myös hermostollista. Erilaiset kallon ja kaularangan alueen traumat ja vammat, kuten kaatumiset ja pään lyöminen kaatuessa, niskan retkahdusvammat peräänajokolareissa kuten whipflash sekä erilaiset välilevyperäiset ongelmat voivat olla yksi syy sydämen rytmin ja verenpaineen epätavallisiin muutoksiin. Näiden asioiden poissulkeminen ja hoitaminen on tärkeää sydämen optimaalisen ja tasaisen toiminnan kannalta.

Kohonneen verenpaineen toteaminen on helppoa, mutta sen hoitaminen ja pysyvän hoitotuloksen saaminen joskus haasteellista. Välilevyperäiset ongelmat voidaan yleensä hoitaa konservatiivisesti esim. hermostollisen hoitoon erikoistuneen osteopaatin tai kiropaktikon kautta. Aina kirurgin puukkoa ei siis välttämättä tarvita.

Manuaalinen terapia, kuten osteopatia vaikuttaa lempeästi ja turvallisesti sydän- ja verenkiertoelimistön säätelyyn autonomisen hermoston kautta. Kliininen kokemus on osoittanut selkeän positiivisen vasteen verenpaineen muutoksissa ennen hoitoa ja hoidon jälkeen.

Osa verenpainepotilaista on saanut vähentää ja osa jopa lopettaa verenpainelääkityksen, sillä osteopaattisessa hoidossa autonomisen hermoston tila on tasapainottunut. Tämä näkyy myös laadukkaampana yöunena. Monialaisen rinnakkaishoidon yhdistäminen lääkkeelliseen hoitoon antaa usein parhaimman tuloksen.

Hyviä vinkkejä sydän- ja verenkiertoelimistön terveyden edistämiseen:

  • rentoudu tietoisesti kerran päivässä
  • nuku riittävästi
  • sauno säännöllisesti, useita kertoja viikossa, rauhassa löylytellen
  • ulkoile luonnossa, raikkaassa ilmassa päivittäin
  • älä tupakoi
  • vältä säännöllistä ulkoilua liikenteen pakokaasun savujen lähettyvillä
  • käytä alkoholia vain maltillisesti
  • turvaa päivittäinen kalanrasvojen saanti
  • turvaa riittävä D-vitamiinin, K2-vitamiinin, Ubikinonin, seleenin ja magnesiumin saanti
  • käytä täysrasvaisia maitotaloustuotteita, raaka-maitojuustoja ja voita
  • vältä keinotekoisia kolesterolia alentavia levitteitä
  • selvitä verensokeritasosi ja sydänkuormittuneisuuden markkerit
  • selvitä kolesteroliaineenvaihduntasi ja kolesterolipartikkelien koko
  • selvitä stressihormonien ja kilpirauhashormonien tasot
  • hoida ja tasapainota autonomista hermostoasi


Lopuksi

Suosittelen kaikille yli 40-vuotiaille yleistä kardiologin tai fysiologin tekemää sydän- ja verenkiertoelimistön laaja-alaista tutkimusta. Ennaltaehkäisy on parasta sydän- ja verenkiertoelimistön terveyttä edistävää hoitoa. Kun mitataan niin tiedetään millainen on sydänterveys ja miten kannattaa toimia. Keho kertoo kyllä muutoksen.

Jani Somppi
Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO
Osteopaatti D.O.
Amplia Klinikka