YOUTUBE FB Instagram

Mitä osteopatia on? Mitä osteopaatti hoitaa?

Nämä ovat kysymyksiä, joita usein kohtaan vastaanotollani Ampia Klinikalla. Avaan tässä kirjoituksessa lyhyesti mm. asiakasesimerkkien kautta osteopatiaa ja osteopaattista hoitoa.

Osteopatian tavoitteena on ihmisen sisäinen tasapaino ja luonnollinen liikkuvuus. Yleisesti ajatellaan, että osteopaatti on keskittynyt vain tuki- ja liikuntaelimistön toiminnan ja häiriöiden diagnosointiin sekä manuaaliseen hoitoon. Näkemys on, kuten muissakin manuaalisen terapian aloissa,  tyypillinen oire-häiriökeskeinen. Osteopaatit hoitavat kuitenkin ensisijaisesti terveyttä ja kehon tasapainotilaa. Osteopaattisessa hoidossa voi ja tulisikin käydä, vaikka ei olisi mitään vaivaa, oiretta tai kipua. Kehon hoitaminen kokonaisvaltaisesti edistää terveyttä parhaimmillaan.

 

Asiakastapauksia

Mies 45 v hakeutuu osteopaattiseen hoitoon pitkittyneen selkäkivun myötä, jota on kuvattu ja tutkittu eri tavoin sekä hoidettu tulehduskipulääkkeillä. Hoidossa selviää, että pihahommissa kylmää saanut selkä oirehtii noidannuolen tavoin, jossa todetaan lumbago, lannerangan kiputila, spasmi. Osteopaattisesti paikallinen kipualue hoidetaan inhiboiden, rauhoittaen ja lopuksi koko keho koordinoinaan oskilloiden. Asiakas tulee oireettomaksi.

Nainen 53 v hakeutuu osteopaattiseen hoitoon 20 v unettomuuden takia. Asiakas ei ole saanut apua lukemattomista erilaisista lääkekokeiluista. Asiakkaalla on aktiiviratsastajan tausta ja kymmeniä hevosen selästä tippumisia. Hoidossa selviää, että asiakkaan ristiluu on äärimmäisen jännittynyt häiriten kehon normaalia hermostostollista liikettä ja luonnollista toimintaa. Asiakasta hoidetaan keskushermostoon vaikuttaen. Kahdern ensimmäisen hoidon jälkeen ei todeta vaikutusta yöuneen. Kolmannen ja neljännen hoidon jälkeen asiakas nukahtaa paremmin ja viidennen hoidon jälkeen asiakkaan yöuni korjaantuu pysyvästi.

Mies 72 v hakeutuu osteopaattiseen hoitoon ischias-vaivan aiheuttaman nilkan läpsymisen takia. Vaiva on ollut asiakkaalla jo 7 v. Osteopaattisessa tutkimussa selviää L5-hermon heikkous, jota osteopaattisesti vahvistamalla nilkan läpsyminen korjaantuu yhdellä hoitokerralla. Kontrollikäynnillä tehty hoitokorjaus on pysynyt ja asiakas on oireeton.

Mies 39 v hakeutuu osteopaattiseen hoitoon Hortonin neuralgian takia. Vuosia jatkunut päänsärky helvetti on pakottunut asiakkaan osa-aikaeläkkeelle. Osteopaattisessa hoidossa selviää epätasapainoa autonomisen hermoston, kaularangan alueen biomekaniikan ja keuhkohengityksen välillä. Näiden tasapainottumisen myötä asiakkaan oirekuvasto vuosien jälkeen asteittain muutamien hoitokertojen myötä poistuu ja hän palaa takaisin työelämään.

Tyttö 12 v tuodaan osteopaattiseen hoitoon skolioosin takia. Kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri oli havahtunut asiaan ja vanhemmat halusivat tarjota tyttärelleen muutakin hoitovaihtoehtoa, kuin selkäleikkauksen. Osteopaattisten hoitojen myötä todennettu skolioosi asteittain vähenee ja tytön tila saadaan kohentumaan siten, että leikkausta ei tarvitse tehdä.

Mies 55 v hakeutuu osteopaattiseen hoitoon stressin ja korkean verenpaineen takia. Asiakkaalla olevien kolmen verenpainelääkkeenkään avullakaan verenpaine ei ollut tasapainossa. Biodynaamisen osteopaattisen hoidon avulla asiakas alkaa asteittain nukkumaan paremmin, hän saa vähentää viikko toisensa jälkeen verenpainelääkkeitä pois siten, että 3 kuukauden hoitojakson jälkeen asiakas kokee vointinsa hyväksi ja hän pärjäsi hyvin ilman verenpainelääkkeitä. Tämä oli hoitavan työterveyslääkärin mielestä aivan käsittämätöntä.

Poika 6 v tuodaan osteopaattiseen hoitoon motorisen haasteiden ja kömpelyyden takia. Osteopaattisessa tutkimuksessa selviää epätasapainoa, kiertymää ja jännitystä lantiossa ja lannerangassa. Osteopaattisten hoitojen myötä ryhdillinen muutos on silmin nähtävää ja lapsen ryhti korjaantuu kuukauden hoitojakson aikana selvästi. Kahden kuukauden kuluttua lapsi juoksi sujuvasti ja jalkapalloharrastuksessa valmentajakin totesi iloisen muutoksen.

Nainen 37 v hakeutuu osteopaattiseen hoitoon uupumuksen ja masennuksen takia. Kolmen pienen lapsen äiti on itkuherkkä, masentunut ja väsynyt. Keskusteltaessa arjen toimista käy ilmi, ettei omaa aikaa ole, eikä millekään lenkeille ole aikaa. Primääristi nainen halusi vain nukkua, mutta kun uni ei tule. Hoidon aikana käy ilmi, että asiakkaan keho oli ylikuormituksesta selkeästi epätasapainossa, joka ilmeni selkeänä autonomisen hermoston parasympaattisen puolen heikkoutena. Väsynyt keho ei pystynyt rauhoittumaan, vaikka sillä oli mahdollisuus. Muutamn hoidon myötä nainen pystyi nukkumaan paremmin ja parin kuukauden kulutta hänen vointinsa oli lähes normaali. Asiakas oli onnellinen, että hänen kehonsa toiminta korjaantui lääkkeetömästi, osteopatian keinoin.

Mies 65 v hakeutuu osteopaattiseen hoitoon selittämättömien rintakipujen takia. Asiakas on joutunut turvautumaan useita kertoja sairaalan ensiapuun peläten sydänkohtausta. Mitään selittävää oirekuvastolle ei ole kuitenkaan löytynyt. Osteopaattisessa lähtöhaastattelussa selviää asiakkaan elämää kohdannut suru. Hoidossa löydöksenä on hengityslihaksen pallean jännitystila ja keuhkohengityksen epätasapaino. Hoidon aikana asiakas alkaa hetkellisesti pallean toiminnan elpyessä haukkomaan henkeään. Tila asteittain rauhoittuu ja asiakas nukahtaa. Hoidon jälkeen asiakas kertoo, että rintakipu on poissa ja onpa kevyt hengittää. Jatkohoitojen myötä asiakkaan rintakivut katosivat täysin.

Tässäpä vain muutamia esimerkkejä. Osteopatian keinoin hoidettavia asioita:

  • kaikkia ja kaikenikäisten akuutteja ja kroonisia tuki- ja liikuntaelimistön oireita ja kiputiloja, kuten mm. välilevyperäisiä ongelmia, ischiasta, niska- ja hartiaseudun kipuja, whiplashia, ylä- ja alaraajojen kiputiloja, TOS-syndroomaa
  • neurologisia oireita ja sairauksia kuten päänsärky, migreeni, Hortonin neuralgia
  • raskauden aikaisia kipu- ja jännitystiloja
  • erilaisten traumojen jälkitilat ja niiden kuntoutus
  • erilaisia maha- ja suolistovaivoja
  • aistiyliherkkyyttä, näkö- ja kuulohäiriöitä
  • krooninen väsymys, uupumus, CFS, väsymys oireyhtymä, masennus
  • Hormonaaliset epätasapainotilat, kuten lisämunuaisen vajaatoiminta
  • Unettomuus
  • Laaja-alaisesti erilaiset sydänvaivat sekä sydän-, aivo- ja verisuonisairauksien jälkitilat
  • Diabetes ja liitännäissairaudet
  • Itkuisuus, koliikki, vatsavaivat, kehityshäiriöt ja synnytystraumat (lapset)

Terveyden hoitaminen on aina helpompaa, kuin sairauden. Hoidata kehoasi, osteopaattisesti.

Tervetuloa osteopaattiseen hoitoon Amplia Klinikalle Lapinniemeen.

Jani Somppi

Osteopaatti D.O., Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO
Amplia Klinikka

 


Osteopatia, faskia, lymfajärjestelmä ja terveys

Yksi keskeinen ajatus osteopatiassa on, että lymfakierron edistäminen puhdistaa soluvälitilaa mm. tulehdusnesteistä, toksiineista ja bakteereista, jotka voivat altistaa kyseisen alueen faskian ja ympäröivät kudokset sairaudelle.

Lymfaattisen järjestelmän onkin todettu olevan tärkeässä roolissa kehon homeostaasin ja immuniteetin ylläpidossa, koska se palauttaa mm. valkosoluja, patogeenejä ja antigeenejä sisältävää lymfanestettä soluvälitilasta takaisin verenkiertoon.

Paikallisen soluaineenvaihdunnan lisäksi lymfatiehyeiden supistuminen, kehon luiden ja nivelten liike, hengitys, suoliston liike ja valtimoiden pulsaatio vaikuttavat lymfanesteen kiertoon. Osteopatiassa pyritään vaikuttamaan edellämainittuihin toimintoihin erilaisin tekniikoin.

Kehon jokainen rakenne on kiedottu sidekudokseen, eli faskiaan, joka luo jatkumon kaikkien kehon rakenteiden välille ympäröiden mm. jokaisen verisuonen, hermon, lymfatiehyen, sisäelimen, luun ja lihaksen elimistössämme. Näin se muodostaa useita kerroksia eri syvyyksillä, joista muodostuu kolmiulotteinen toiminnallinen ja mekaaninen kokonaisuus.

Faskiaalinen kokonaisuus on merkittävässä roolissa mm. mekaanisten voimien välittämisen, liikekoordinaation, elimistön nestekierron sekä ulkoisen ja sisäisen informaation välittämisen kannalta.

Osteopaattisen hoitofilosofian mukaan kehon faskioiden tilan on ajateltu kertovan paljon yksilön terveydentilasta. Kudosten inflammaatio saattaa lisätä faskian paksuutta vähentäen sen joustavuuttaa ja liikkuvuutta, joka voi altistaa kivulle ja uusille vaurioille.

Osteopatiassa käytetään erilaisia faskiarakenteisiin kohdistuvia hoitotekniikoita, jotka valitaan hoidettavan yksilön tilanteeseen sopivasti. Nämä hoitotekniikat voivat edistää faskian hyvinvointia mm. vapauttaen kireyksiä sekä edistäen veren-ja lymfakierron toimintaa. Osa tekniikoista on hyvin hellävaraisia, jotka toimivat hyvin esimerkiksi kivuliasta potilasta hoidettaessa.

Faskiarakenteiden käsittely ei siis välttämättä tunnu hoidettaessa voimakkaalta tai kivuliaalta. Hellävaraisimmat tekniikat eivät perustu niinkään mekaaniseen käsillä tehtävään paineeseen tai venytykseen vaan eräänlaiseen viestintään keskushermoston kanssa, jolloin pyritään viemään kyseinen kudos mahdollisimman neutraaliin tilaan. Tällöin keskushermosto saa viestin kivuttomuudesta alueen mekanoreseptorien välityksellä, jolloin kudokset alkavat rentoutua hoidettavalla alueella ja sen ympärillä. Mekanoreseptorit ovat eri rakenteissa sijaitsevia hermopäätteitä, jotka aistivat ulkoisen kosketuksen lisäksi muutoksia esimerkiksi asennossa ja paikallisessa kudosten tilassa. Nämä aistinreseptorit ovat osa järjestelmää, jonka avulla elimistö kykenee vastaamaan hetkellisiin tai pitkäaikaisiin muutoksiin ympäröivissä olosuhteissa.

Osteopaatin ammattitaito perustuu vahvaan anatomian ja fysiologian ymmärrykseen, joka mahdollistaa hoidon toteuttamisen hellävaraisesti, mutta tehokkaasti.

Lähteet:

– Bruno Bordoni, Emiliano Zanier 2014. Clinical and symptomatological reflections: the fascial system.

– Jane Stark 2007.  Still’s Fascia

Leon Chaitow 2017. Palpation and Assessment in Manual Therapy

Lisa M. Hodge 2017. The role of fascia in immunity and inflammation.

– Philip Richter, Eric Hebgen 2014. Triggerpisteet ja lihastoimintaketjut osteopatiassa ja manuaalisessa terapiassa.

Robert Schleip 2014. Fascia as a sensory organ.

Laura Marttila

Osteopaatti, eläinosteopaatti

Amplia Klinikka


Suoliston tärkeys terveyden ylläpitämisessä

Sairauksien ennaltaehkäisemisessä ja hoitamisessa suolistolla on hyvin keskeinen rooli. Suoliston tärkeys on asia, jota ei vieläkään meillä Suomessa riittävän hyvin ymmärretä.

Vallitsevana käytäntönä terveydenhuollossa on oirekeskeinen hoito, jolloin oireiden ja sairauksien varsinainen syy jää usein selvittämättä ja sen vuoksi myös hoitamatta. Esimerkiksi suoliston bakteeritasapainohäiriö eli dysbioosi aiheuttaa usein suoliston lisääntynyttä läpäisevyyttä, mikä taas altistaa hyvin monille oireille ja sairauksille. Tämä voidaan kuitenkin välttää terveellisillä elintavoilla, mm. oikeanlaisella ravitsemuksella.

Tehokkainta terveydenhoitoa olisi siis ennaltaehkäisevä hoito, johon pitäisi yhtenä olennaisena osana kuulua myös ravitsemushoito. Terveellisillä ruokavalinnoilla pystymme vaikuttamaan suotuisasti suolistomme hyvien bakteerien määrään.

Jopa 80 % immuunipuolustuksemme soluista sijaitsee suoliston limakalvoilla ja näin ollen hyvä immuniteetti, virkeä olotila ja aivojen toiminta sekä normaali paino ja yleinen kehon terveystila ovat hyvin pitkälle riippuvaisia suoliston kunnosta. Ei ole siis lainkaan yhdentekevää, mitä laitamme suusta alas.

 

Suolistomikrobiomin merkitys

Suolistossamme elää arviolta n. 500-1000 eri bakteerilajia ja yksittäisiä bakteereja on enemmän kuin ihmisessä soluja. Painoksi muutettuna mikrobeja on suolistossa n. 1,5 kg.

Suolistobakteerit tuottavat samantyyppisiä kemiallisia aineita kuin elimistömme välittäjäaineet ja hormonit, ja esimerkiksi suoliston ja aivojen yhteys tapahtuu juuri suolistobakteerien kautta. Mitä laajempi ja monipuolisempi mikrobiomi suolistossamme on, sitä vahvemmin se pystyy tukemaan immuunijärjestelmämme toimintaa ja sitä kautta vaikuttamaan koko kehomme hyvinvointiin.

Suoliston bakteeristo alkaa muodostua ihmiselle heti synnytyksen jälkeen ja se kehittyy voimakkaimmin ensimmäisen kolmen ikävuoden aikana. On todettu, että alateitse syntyneiden vauvojen suoliston bakteeristo on monipuolisempi kuin sektiolla syntyneiden.

Bakteeriston kehitykseen ja monipuolisuuteen toki vaikuttavat myös muut tekijät kuten esimerkiksi äidin ruokavalio, rintamaidon saanti ja antibioottikuurien määrä. Erityisesti pienten lasten kohdalla, joilla suolistomikrobiomi on vasta kehittymässä, olisi äärimmäisen tärkeää välttää turhia antibioottikuureja.

Viime aikoina on ollut paljon otsikoissa tulehduksellisten suolistosairauksien eli IBD-sairauksien selvä lisääntyminen meillä Suomessa ja monissa muissa länsimaissa. Syitä tähän ei vielä tiedetä, mutta todennäköinen selitys liittyy elintapojen, mm ruokavalion, muutoksiin sekä antibioottien käyttöön. Nämä kaikki aiheuttavat suoliston bakteerikannan muutoksia, mistä seuraa usein monia muitakin terveysongelmia.

Myös jatkuvasti yleistyvä stressi ja uupumus lisäävät erilaisia suolisto-oireita häiritsemällä ruoansulatusta, mikä johtaa ennen pitkää suoliston mikrobitasapainohäiriöihin ja sitä kautta altistaa erilaisille sairauksille.

 

Hiljainen tulehdus taustalla monissa sairauksissa

Hyvin monilla länsimaissa asuvilla ihmisillä on jonkinasteisia suolistovaivoja viikoittain tai jopa päivittäin. Ravintoterapeuttina kohtaan paljon turvotuksesta, närästyksestä, ilmavaivoista sekä ummetuksesta kärsiviä asiakkaita.

On myös paljon suolistoperäisiä oireita, joita moni ei kuitenkaan miellä suolistosta johtuviksi. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset mielialaoireet, mm. ahdistus ja masennus. Työssäni olen usein huomannut ruokavaliomuutosten ja muiden suoliston hyvinvointia lisäävien tekijöiden myötä asiakkaiden fyysisten oireiden ohella myös psyykkisten oireiden helpottuneen tai hävinneen kokonaan. Tämä on osoitus suoliston ja aivojen vahvasta keskinäisestä yhteydestä.

Suoliston bakteerien valmistamat aineet riippuvat syömästämme ravinnosta. Nämä aineet voivat olla joko terveyttä edistäviä tai huonontavia, joten ruokavaliolla voimme vaikuttaa ratkaisevasti omaan hyvinvointiimme.

Länsimaissa ruokavalio sisältää liian paljon sokeria, valkojauhotuotteita sekä erilaisia pitkälle jalostettuja lihatuotteita, mikä edesauttaa dysbioosin kehittymistä ja sitä kautta haitallisten aineiden muodostumista suolistossa.

Lisäksi sokerien ja nopeiden hiilihydraattien runsas nauttiminen aiheuttaa verensokeritasojen heilahteluja, mikä pitkään jatkuessaan lisää tulehdustekijöitä kehossa. Tällöin kyseessä on ns. matala-asteinen tulehdus tai hiljainen tulehdus, joka on hyvin monen elintasosairauden taustalla.

Suoliston mahdollisimman monipuolisen bakteeriston takaamisen edellytyksenä on monipuolinen, puhdas ja laadukas ruokavalio, joka sisältää riittävästi hyvälle bakteeristolle tärkeää kuitua. Tästä kuidusta bakteerit valmistavat terveydelle hyödyllisiä lyhyitä rasvahappoja.

Hyviä kuidun lähteitä ovat mm. kasvikset (kaalit, juurekset, sipulit, parsa, maa-artisokka, palkokasvit), marjat, hedelmät, pellavansiemenrouhe, psyllium, chiansiemen, kauralese ja cashewpähkinät. Kasvikset ja marjat sisältävät myös paljon ns. polyfenoleita eli väriaineita, joilla on myönteinen vaikutus suoliston mikrobistoon.

Lisäksi suolistomme solut, niin kuin kaikki muutkin elimistömme solut, tarvitsevat hyviä rasvahappoja, jotta solukalvot pysyvät joustavina ja tärkeät ravintoaineet pääsevät imeytymään solukalvojen läpi ja vaikuttamaan kohdesoluissa. Länsimaisessa ruokavaliossa ongelmana on usein ravinnon liika omega-6-rasvahappopitoisuus suhteessa omega-3-rasvahappoihin, mikä aiheuttaa inflammaatiota eli matala-asteista tulehdusta elimistössä.

Tärkeitä omega-3-rasvahappoja, EPAa ja DHA:ta, saadaan erityisesti rasvaisista kaloista. Ravintorasvoja valitessa tulisi suosia hyvänlaatuisia ja luonnollisia rasvoja/öljyjä, mm. oliivi-, avokado-, pellavansiemen-, hamppu- ja kookosöljyjä, sekä luomuvoita.

Kasviöljyistä mm. kylmäpuristettu oliiviöljy edistää hyvien suolistobakteerien kasvua ja kookosöljyn sisältämä lauriinihappo puolestaan tappaa huonoja bakteereja. Hyviä rasvahappoja saadaan myös kanamunista, pähkinöistä ja siemenistä.

 

Muut suoliston hyvinvointiin vaikuttavat tekijät

Ruoansulatustamme säätelee tahdosta riippumaton hermosto eli autonominen hermosto. Se jaetaan kahteen osaan, sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon, joista jälkimmäinen aktivoi mm.  ruoansulatuselimistömme toimintaa. Sympaattisen hermoston aktivoituessa ruoansulatus puolestaan rauhoittuu. Yhtä aikaa nämä kaksi autonomisen hermoston osaa eivät voi kunnolla toimia.

Stressitiloissa sympaattinen hermosto aktivoituu, jolloin sillä hetkellä eloonjäämisen kannalta tarpeettomat toiminnot, mm. ruoansulatus, hidastuvat. Ihmisen elimistö ei ole kuitenkaan sopeutunut pitkittyneeseen stressiin, joka nykypäivänä hallitsee liiaksi monen elämää. Tästä on seurauksena ruoansulatuksen heikkeneminen, mikä aiheuttaa ravintoaineiden imeytymishäiriöitä ja sitä kautta erilaisia puutostiloja.

Huonosti sulanut ruoka saa suolistossa aikaan bakteeritasapainohäiriöitä, mikä taas aiheuttaa suoliston lisääntynyttä läpäisevyyttä ja vähitellen keho alkaa oireilla. Tämän vuoksi suolisto-oireisen ihmisen hoitamisessa stressitekijöiden poistaminen tai ainakin vähentäminen sekä riittävän levon ja unen turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää.

Ruoansulatuksen ja ravintoaineiden imeytymisen kannalta on myös syytä kiinnittää huomiota omiin ruokailutapoihin. Kiire ja stressi heikentävät ruoansulatusnesteiden eritystä ja ruoansulatusta, minkä vuoksi olisi tärkeää huolehtia kunnollisesta ruokarauhasta ja kiireettömästä syömisestä.

Lisäksi ruoan huolelliseen pureskeluun tulisi kiinnittää huomiota, sillä se lisää syljeneritystä ja parantaa ruoansulatusta sekä ravintoaineiden imeytymistä. Ruokailuhetki olisi hyvä rauhoittaa pelkästään syömiselle ja mahdolliselle ihmisten kanssa seurustelulle ilman älypuhelimia tai muita laitteita.

Ravintoterapiatyössäni olen huomannut kiireettömyyden ja stressin välttämisen olevan nykypäivänä monelle lähes mahdotonta. Erityisesti työelämässä moni joutuu kiireen keskellä tinkimään ruokailusta ja ruokatauoistaan, ja ateriat korvataan usein ravintoköyhillä välipaloilla.

Kiire ja stressi aiheuttavat monille myös uniongelmia, mikä lisää entisestään kehon stressikuormaa. Jos tilanteeseen ei puututa, on seurauksena ennen pitkää erilaisia suolisto- ja muita terveysongelmia.

Juurisyihin puuttumalla voimme kuitenkin katkaista tämän terveysongelmien kasaantumisen ja palauttaa elimistömme tasapainon ja hyvinvoinnin. Tasapainoinen ja hyvinvoiva keho kestää ajoittaista stressiä paljon paremmin.

 

Hanna Painokallio

Diplomiravintoterapeutti

Amplia Klinikka

 

 

 

 

 


Uusi vuosi, jaksatko vai uuvuttaako?

Vuoden alku on monille muutosten aikaa. Jouluähkyn jälkeen monilla alkaa ”uusi elämä”. Nyt minä ryhdistäydyn, tsemppaan ja aloitan kuntoilun pitkän tauon jälkeen. Lisäksi aloitan uuden ruokavalion, jätän pois hötöt, ostan jäsenyyden ja valmennuksen ja teen kaiken prikulleen.

Moni piristyy joulun ajan levon myötä ja edeltävän syksyn kehon todellinen tila unohtuu. Ajatuksena tietysti on, että tämä on hyväksi minulle, terveyteni ja kuntoni kohentuu ja jopa laihdun.

Usein muutokset ovat keholle ja mielelle liian voimakkaita. Monien perusongelma on se, ettei jaksa riittävästi arjessa. Työt juuri ja juuri jaksetaan tehdä, mutta kotona kutsuu sohva.

Vuosia kestänyt elämän ja arjen epätasapainotila näkyy ulkoisesti ja sisäisesti. Paino kenties on salakavalasti lähtenyt nousemaan, veriarvot kertovat omaa tarinaansa. Miten tästä eteenpäin, kannattaako muutos aloittaa kerralla?

Hyvinvoinnin kohentaminen ja elämäntapojen muutos tulisi tehdä asteittain, lempeästi, kehon ehdoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilön mahdolliset liikunta- ja ravitsemusmuutokset täytyy tehdä aina sitä lähtökohdasta, mikä on kehon tila.

Ajatus siitä, että uupuneen tai ylipainoisen keho kyllä kestää kovakuormitteista, jopa maksimaalista liikuntaharjoittelua on valitettavasti väärä. Keho vastustaa äärimuutoksia autonomisen hermoston ja hormonaalisen järjestelmän kautta. Haaste ei ole harjoitella kovaa, vaan sopivasti.

Hormonaalinen epätasapaino
on monien oireiden syynä

Ravitsemukselliset muutokset lähtevät usein olettamuksesta, että syömällä vähemmän laihdut. Terve keho toimii näin, aikansa. Mutta entäpä kehon ollessa hormonaalisen epätasapainon tilassa? Kehon toiminta muuttuu ja aineenvaihdunta menee usein säästöliekille hidastuen entisestään.

Pienempi ateriamäärä vähentää myös vitamiinien, mineraalien, amino- ja rasvahappojen saantia. Aineenvaihdunnan ja terveyden kannalta näillä on aivan olennainen merkitys.

Usein hidastuneesta aineenvaihdunnasta kärsivä kokee myös kognitiivisten toimintojen hitautta, lähimuistin ja keskittymiskyvyn haasteita, aloitekyvyttömyyttä ja alavireisyyttä. Valitettavaa on, että usein nämä henkilöt hoidetaan pelkästään yksipuolisesti masennuslääkityksellä.

Suomessa on vaikeaa saada osaavaa laaja-alaista lääkkeellistä ja lääkkeetöntä apua epätyypillisten hormonisairauksien hoitoon, sillä hoitavia tahoja ei juurikaan enää ole maassamme saatavilla.

Kun aloitat elämäntapojen muutoksen, tee se siis maltilla, kehoasi kuunnellen.

Tästä aiheesta lisää kirjassamme Parantavat Hormonit

Jani Somppi

Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO
Osteopaatti D.O.
Amplia Klinikka