YOUTUBE FB Instagram

Suoliston tärkeys terveyden ylläpitämisessä

Sairauksien ennaltaehkäisemisessä ja hoitamisessa suolistolla on hyvin keskeinen rooli. Suoliston tärkeys on asia, jota ei vieläkään meillä Suomessa riittävän hyvin ymmärretä.

Vallitsevana käytäntönä terveydenhuollossa on oirekeskeinen hoito, jolloin oireiden ja sairauksien varsinainen syy jää usein selvittämättä ja sen vuoksi myös hoitamatta. Esimerkiksi suoliston bakteeritasapainohäiriö eli dysbioosi aiheuttaa usein suoliston lisääntynyttä läpäisevyyttä, mikä taas altistaa hyvin monille oireille ja sairauksille. Tämä voidaan kuitenkin välttää terveellisillä elintavoilla, mm. oikeanlaisella ravitsemuksella.

Tehokkainta terveydenhoitoa olisi siis ennaltaehkäisevä hoito, johon pitäisi yhtenä olennaisena osana kuulua myös ravitsemushoito. Terveellisillä ruokavalinnoilla pystymme vaikuttamaan suotuisasti suolistomme hyvien bakteerien määrään.

Jopa 80 % immuunipuolustuksemme soluista sijaitsee suoliston limakalvoilla ja näin ollen hyvä immuniteetti, virkeä olotila ja aivojen toiminta sekä normaali paino ja yleinen kehon terveystila ovat hyvin pitkälle riippuvaisia suoliston kunnosta. Ei ole siis lainkaan yhdentekevää, mitä laitamme suusta alas.

 

Suolistomikrobiomin merkitys

Suolistossamme elää arviolta n. 500-1000 eri bakteerilajia ja yksittäisiä bakteereja on enemmän kuin ihmisessä soluja. Painoksi muutettuna mikrobeja on suolistossa n. 1,5 kg.

Suolistobakteerit tuottavat samantyyppisiä kemiallisia aineita kuin elimistömme välittäjäaineet ja hormonit, ja esimerkiksi suoliston ja aivojen yhteys tapahtuu juuri suolistobakteerien kautta. Mitä laajempi ja monipuolisempi mikrobiomi suolistossamme on, sitä vahvemmin se pystyy tukemaan immuunijärjestelmämme toimintaa ja sitä kautta vaikuttamaan koko kehomme hyvinvointiin.

Suoliston bakteeristo alkaa muodostua ihmiselle heti synnytyksen jälkeen ja se kehittyy voimakkaimmin ensimmäisen kolmen ikävuoden aikana. On todettu, että alateitse syntyneiden vauvojen suoliston bakteeristo on monipuolisempi kuin sektiolla syntyneiden.

Bakteeriston kehitykseen ja monipuolisuuteen toki vaikuttavat myös muut tekijät kuten esimerkiksi äidin ruokavalio, rintamaidon saanti ja antibioottikuurien määrä. Erityisesti pienten lasten kohdalla, joilla suolistomikrobiomi on vasta kehittymässä, olisi äärimmäisen tärkeää välttää turhia antibioottikuureja.

Viime aikoina on ollut paljon otsikoissa tulehduksellisten suolistosairauksien eli IBD-sairauksien selvä lisääntyminen meillä Suomessa ja monissa muissa länsimaissa. Syitä tähän ei vielä tiedetä, mutta todennäköinen selitys liittyy elintapojen, mm ruokavalion, muutoksiin sekä antibioottien käyttöön. Nämä kaikki aiheuttavat suoliston bakteerikannan muutoksia, mistä seuraa usein monia muitakin terveysongelmia.

Myös jatkuvasti yleistyvä stressi ja uupumus lisäävät erilaisia suolisto-oireita häiritsemällä ruoansulatusta, mikä johtaa ennen pitkää suoliston mikrobitasapainohäiriöihin ja sitä kautta altistaa erilaisille sairauksille.

 

Hiljainen tulehdus taustalla monissa sairauksissa

Hyvin monilla länsimaissa asuvilla ihmisillä on jonkinasteisia suolistovaivoja viikoittain tai jopa päivittäin. Ravintoterapeuttina kohtaan paljon turvotuksesta, närästyksestä, ilmavaivoista sekä ummetuksesta kärsiviä asiakkaita.

On myös paljon suolistoperäisiä oireita, joita moni ei kuitenkaan miellä suolistosta johtuviksi. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset mielialaoireet, mm. ahdistus ja masennus. Työssäni olen usein huomannut ruokavaliomuutosten ja muiden suoliston hyvinvointia lisäävien tekijöiden myötä asiakkaiden fyysisten oireiden ohella myös psyykkisten oireiden helpottuneen tai hävinneen kokonaan. Tämä on osoitus suoliston ja aivojen vahvasta keskinäisestä yhteydestä.

Suoliston bakteerien valmistamat aineet riippuvat syömästämme ravinnosta. Nämä aineet voivat olla joko terveyttä edistäviä tai huonontavia, joten ruokavaliolla voimme vaikuttaa ratkaisevasti omaan hyvinvointiimme.

Länsimaissa ruokavalio sisältää liian paljon sokeria, valkojauhotuotteita sekä erilaisia pitkälle jalostettuja lihatuotteita, mikä edesauttaa dysbioosin kehittymistä ja sitä kautta haitallisten aineiden muodostumista suolistossa.

Lisäksi sokerien ja nopeiden hiilihydraattien runsas nauttiminen aiheuttaa verensokeritasojen heilahteluja, mikä pitkään jatkuessaan lisää tulehdustekijöitä kehossa. Tällöin kyseessä on ns. matala-asteinen tulehdus tai hiljainen tulehdus, joka on hyvin monen elintasosairauden taustalla.

Suoliston mahdollisimman monipuolisen bakteeriston takaamisen edellytyksenä on monipuolinen, puhdas ja laadukas ruokavalio, joka sisältää riittävästi hyvälle bakteeristolle tärkeää kuitua. Tästä kuidusta bakteerit valmistavat terveydelle hyödyllisiä lyhyitä rasvahappoja.

Hyviä kuidun lähteitä ovat mm. kasvikset (kaalit, juurekset, sipulit, parsa, maa-artisokka, palkokasvit), marjat, hedelmät, pellavansiemenrouhe, psyllium, chiansiemen, kauralese ja cashewpähkinät. Kasvikset ja marjat sisältävät myös paljon ns. polyfenoleita eli väriaineita, joilla on myönteinen vaikutus suoliston mikrobistoon.

Lisäksi suolistomme solut, niin kuin kaikki muutkin elimistömme solut, tarvitsevat hyviä rasvahappoja, jotta solukalvot pysyvät joustavina ja tärkeät ravintoaineet pääsevät imeytymään solukalvojen läpi ja vaikuttamaan kohdesoluissa. Länsimaisessa ruokavaliossa ongelmana on usein ravinnon liika omega-6-rasvahappopitoisuus suhteessa omega-3-rasvahappoihin, mikä aiheuttaa inflammaatiota eli matala-asteista tulehdusta elimistössä.

Tärkeitä omega-3-rasvahappoja, EPAa ja DHA:ta, saadaan erityisesti rasvaisista kaloista. Ravintorasvoja valitessa tulisi suosia hyvänlaatuisia ja luonnollisia rasvoja/öljyjä, mm. oliivi-, avokado-, pellavansiemen-, hamppu- ja kookosöljyjä, sekä luomuvoita.

Kasviöljyistä mm. kylmäpuristettu oliiviöljy edistää hyvien suolistobakteerien kasvua ja kookosöljyn sisältämä lauriinihappo puolestaan tappaa huonoja bakteereja. Hyviä rasvahappoja saadaan myös kanamunista, pähkinöistä ja siemenistä.

 

Muut suoliston hyvinvointiin vaikuttavat tekijät

Ruoansulatustamme säätelee tahdosta riippumaton hermosto eli autonominen hermosto. Se jaetaan kahteen osaan, sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon, joista jälkimmäinen aktivoi mm.  ruoansulatuselimistömme toimintaa. Sympaattisen hermoston aktivoituessa ruoansulatus puolestaan rauhoittuu. Yhtä aikaa nämä kaksi autonomisen hermoston osaa eivät voi kunnolla toimia.

Stressitiloissa sympaattinen hermosto aktivoituu, jolloin sillä hetkellä eloonjäämisen kannalta tarpeettomat toiminnot, mm. ruoansulatus, hidastuvat. Ihmisen elimistö ei ole kuitenkaan sopeutunut pitkittyneeseen stressiin, joka nykypäivänä hallitsee liiaksi monen elämää. Tästä on seurauksena ruoansulatuksen heikkeneminen, mikä aiheuttaa ravintoaineiden imeytymishäiriöitä ja sitä kautta erilaisia puutostiloja.

Huonosti sulanut ruoka saa suolistossa aikaan bakteeritasapainohäiriöitä, mikä taas aiheuttaa suoliston lisääntynyttä läpäisevyyttä ja vähitellen keho alkaa oireilla. Tämän vuoksi suolisto-oireisen ihmisen hoitamisessa stressitekijöiden poistaminen tai ainakin vähentäminen sekä riittävän levon ja unen turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää.

Ruoansulatuksen ja ravintoaineiden imeytymisen kannalta on myös syytä kiinnittää huomiota omiin ruokailutapoihin. Kiire ja stressi heikentävät ruoansulatusnesteiden eritystä ja ruoansulatusta, minkä vuoksi olisi tärkeää huolehtia kunnollisesta ruokarauhasta ja kiireettömästä syömisestä.

Lisäksi ruoan huolelliseen pureskeluun tulisi kiinnittää huomiota, sillä se lisää syljeneritystä ja parantaa ruoansulatusta sekä ravintoaineiden imeytymistä. Ruokailuhetki olisi hyvä rauhoittaa pelkästään syömiselle ja mahdolliselle ihmisten kanssa seurustelulle ilman älypuhelimia tai muita laitteita.

Ravintoterapiatyössäni olen huomannut kiireettömyyden ja stressin välttämisen olevan nykypäivänä monelle lähes mahdotonta. Erityisesti työelämässä moni joutuu kiireen keskellä tinkimään ruokailusta ja ruokatauoistaan, ja ateriat korvataan usein ravintoköyhillä välipaloilla.

Kiire ja stressi aiheuttavat monille myös uniongelmia, mikä lisää entisestään kehon stressikuormaa. Jos tilanteeseen ei puututa, on seurauksena ennen pitkää erilaisia suolisto- ja muita terveysongelmia.

Juurisyihin puuttumalla voimme kuitenkin katkaista tämän terveysongelmien kasaantumisen ja palauttaa elimistömme tasapainon ja hyvinvoinnin. Tasapainoinen ja hyvinvoiva keho kestää ajoittaista stressiä paljon paremmin.

 

Hanna Painokallio

Diplomiravintoterapeutti

Amplia Klinikka

 

 

 

 

 


Uusi vuosi, jaksatko vai uuvuttaako?

Vuoden alku on monille muutosten aikaa. Jouluähkyn jälkeen monilla alkaa ”uusi elämä”. Nyt minä ryhdistäydyn, tsemppaan ja aloitan kuntoilun pitkän tauon jälkeen. Lisäksi aloitan uuden ruokavalion, jätän pois hötöt, ostan jäsenyyden ja valmennuksen ja teen kaiken prikulleen.

Moni piristyy joulun ajan levon myötä ja edeltävän syksyn kehon todellinen tila unohtuu. Ajatuksena tietysti on, että tämä on hyväksi minulle, terveyteni ja kuntoni kohentuu ja jopa laihdun.

Usein muutokset ovat keholle ja mielelle liian voimakkaita. Monien perusongelma on se, ettei jaksa riittävästi arjessa. Työt juuri ja juuri jaksetaan tehdä, mutta kotona kutsuu sohva.

Vuosia kestänyt elämän ja arjen epätasapainotila näkyy ulkoisesti ja sisäisesti. Paino kenties on salakavalasti lähtenyt nousemaan, veriarvot kertovat omaa tarinaansa. Miten tästä eteenpäin, kannattaako muutos aloittaa kerralla?

Hyvinvoinnin kohentaminen ja elämäntapojen muutos tulisi tehdä asteittain, lempeästi, kehon ehdoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilön mahdolliset liikunta- ja ravitsemusmuutokset täytyy tehdä aina sitä lähtökohdasta, mikä on kehon tila.

Ajatus siitä, että uupuneen tai ylipainoisen keho kyllä kestää kovakuormitteista, jopa maksimaalista liikuntaharjoittelua on valitettavasti väärä. Keho vastustaa äärimuutoksia autonomisen hermoston ja hormonaalisen järjestelmän kautta. Haaste ei ole harjoitella kovaa, vaan sopivasti.

Hormonaalinen epätasapaino
on monien oireiden syynä

Ravitsemukselliset muutokset lähtevät usein olettamuksesta, että syömällä vähemmän laihdut. Terve keho toimii näin, aikansa. Mutta entäpä kehon ollessa hormonaalisen epätasapainon tilassa? Kehon toiminta muuttuu ja aineenvaihdunta menee usein säästöliekille hidastuen entisestään.

Pienempi ateriamäärä vähentää myös vitamiinien, mineraalien, amino- ja rasvahappojen saantia. Aineenvaihdunnan ja terveyden kannalta näillä on aivan olennainen merkitys.

Usein hidastuneesta aineenvaihdunnasta kärsivä kokee myös kognitiivisten toimintojen hitautta, lähimuistin ja keskittymiskyvyn haasteita, aloitekyvyttömyyttä ja alavireisyyttä. Valitettavaa on, että usein nämä henkilöt hoidetaan pelkästään yksipuolisesti masennuslääkityksellä.

Suomessa on vaikeaa saada osaavaa laaja-alaista lääkkeellistä ja lääkkeetöntä apua epätyypillisten hormonisairauksien hoitoon, sillä hoitavia tahoja ei juurikaan enää ole maassamme saatavilla.

Kun aloitat elämäntapojen muutoksen, tee se siis maltilla, kehoasi kuunnellen.

Tästä aiheesta lisää kirjassamme Parantavat Hormonit

Jani Somppi

Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO
Osteopaatti D.O.
Amplia Klinikka


Amplia Klinikka mukana 2020 Terveyssummitissa

Amplia Klinikan Taija Somppi ja Jani Somppi ovat asiantuntijoina mukana vuoden 2020 TerveysSummitissa, joka on Suomen suurin terveystapahtuma verkossa.

TerveysSummit -haastattelu on nähtävillä verkossa ilmaiseksi 24h, alkaen pe 31.1.2020 klo 9.00!

Katso tästä esittelyvideo!  

Jani Somppi ja Taija Somppi mukana vuoden 2020 TerveysSummitissa.


Lääkkeettömät keinot jaksamisen tueksi

Pimeä vuodenaika haastaa jaksamisemme. Moni suomalainen suorastaan uupuu ja masentuu valon vähentyessä. Seuraavaan kesään ja aurinkoon on pitkä matka. Jaksamisemme sekä hyvän mielenterveyden yksi tärkeimmistä peruasioista on tasapainoinen hormonitoiminta. Hormonimme säätelevät pitkälti jaksamista valveillaolon aikana, nukkumista ja palautumista.

Jos laajemmin tiedettäisiin ja ymmärrettäisiin hormonaalisten epätasapainotilojen vaikutukset erilaisiin oirekuvastoihin, kuten kipuun, uupumukseen, masennukseen ja keskittymishaasteisiin hormonitasoja mittautettaisiin enemmän. Tiedätkö sinä hormonitasosi? Yleisesti vallalla on nimittäin ollut ja on edelleenkin ajatus, että uupunut, voimaton ja aloitekyvytön ihminen on masentunut. Oletko sinä?

Alavireisyydestä, aloitekyvyttömyydestä, väsymyksestä ja epämääräisistä kivuista kärsiviä potilaita hoidetaan hyvin usein masennuslääkkeillä, myös silloin kun niistä ei saada riittävää vastetta. Kehon fyysinen epätasapainotila saattaa vain syventyä, jos potilaalle määrätään lääkkeitä ilman, että tutkittaisiin kyseiseen tilanteeseen johtaneita tosiasiallisia taustalla olevia syitä. Turhan lääkityksen myötä hitaasta saattaa tulla entistä hitaampi, mikään ei sytytä, mikään ei tunnu miltään, ei ole masennusta, mutta ei juuri muitakaan tunteita. Ollaan turtana valveilla, kuin unessa, mutta silmät auki. Asia on merkityksellinen, sillä Suomessa on 400 000 masennuslääkkeen käyttäjää. Pimeänä vuodenaikana monen oireet korostuvat.

Mikä siis avuksi?

Potilaan kieltäytyessä masennuslääkityksestä jää hän hyvin usein täysin oman onnensa nojaan. Jaksamisen tueksi on olemassa hyviä, turvallisia ja vaikuttavia lääkkeettömiä keinoja, mutta valitettavasti tämän päivän Suomessa niitä ei vielä oikein osata suositella.

Kokonaisuudessan koko Lääkkeetön hoito -termi on vasta tulossa Suomeen ja keväällä 2019 käytiinkin vilkasta keskustelua lääkäri Antti Heikkilän Lääkkeetön elämä -kirjasta. Uusin kirjamme Parantavat Hormonit ottaa asiaan seikkaperäisesti kantaa.

Tiesitkö, että Euroopan unionin tasolla on asiaan otettu kantaa jo vuosia sitten siten, että EU:n jäsenvaltioiden tulisi omaksua kokonaisvaltainen lähestymistapa kansanterveyteen, joka huomioi myös lääkkeettömän hoidon mahdollisuuden ihmisten hoitamisessa. Siis mitä? Euroopan unionin komission ehdotuksesta on nimittäin tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös 23.10.2007 (N:o 1350/2007/EY), jonka 24 kohdan mukaan: ”Ohjelmassa olisi tunnustettava, miten tärkeää on omaksua kokonaisvaltainen lähestymistapa kansanterveyteen, ja sen mukaisissa toimissa olisi otettava tarvittaessa huomioon täydentävä ja vaihtoehtoinen lääketiede, jos sen tehokkuudesta on olemassa tieteellistä tai kliinistä näyttöä.

Mikäli henkilöllä on jokin lääkehoito, voidaan siihen ottaa rinnalle myös lääkkeetön hoito, jota voidaan kutsua myös rinnakkaishoidoksi. EU:n päätöksen mukainen täydentävä ja vaihtoehtoinen lääketiede tulee ottaa tarvittaessa käyttöön, jos sen tehokkuudesta on olemassa tieteellistä tai kliinistä näyttöä. EU:n päätöksessä on huomioitavaa, että lauseessa on sana tai, eli täydentävien ja vaihtoehtoisten lääketieteen menetelmistä ei välttämättä tarvitse olla tieteellistä tutkimusnäyttöä, vaan niiden sallittavuuteen riittää myös kliininen näyttö eli kokemusperäinen näyttö hoidon vaikuttavuudesta. Monesta hoitomuodosta, kuten kalevalaisesta jäsenkorjauksesta tai osteopatiasta on vuosikymmenien, jopa yli sadan vuoden kokemusperäistä näyttöä, kiinalaisesta lääketieteestä puolestaan tuhansien vuosien kokemusperäistä näyttöä jo ennen varsinaista tieteellistä näyttöä.

Näin ollen, jos lääkäri tai terapeutti pystyy osoittamaan, että hoidosta on ollut hyötyä potilaalle ja hoito on ollut vaikuttavaa eli on pystytty osoittamaan ero ennen hoitoa tai hoitojaksoa ja niiden jälkeen, on se riittävä kliininen eli kokemuksellinen näyttö hoidon tehokkuudesta. Tämän asian tiedottamiseksi on tehtävä Suomessa vielä paljon työtä ja
asenteiden muokkausta. Tieto asiasta lisää ymmärrystä. Suomen tulee siis noudattaa EU:n päätöstä kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän synkronisoimiseksi.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Se tarkoittaa sitä, että pelkän lääkkeellisen eli masennuslääkityksen sijaan väsymystä, uupumusta ja masennusta voidaan hoitaa samanaikaisesti rinnakkaishoitona tai jopa pelkästäänkin lääkkeettömästi. Vain harva potilas tietää oikeuksiaan. Potilas voi aina kieltäytyä tarjotusta hoidosta, on se sitten lääkkeellistä tai lääkkeetöntä. Hoitava taho on velvollinen tarjoamaan aina toisenkin hoitovaihtoehdon. Ja ellei pysty, niin ohjaamaan eteenpäin. Ihanne tulevaisuudessa olisi, että nykyisissä terveyskeskuksissa olisi sekä lääkkeellisen että lääkkeettömän hoidon asiantuntijoita, jotka tiiminä, kokonaisvaltaisesti hoitaisivat potilasta tavoitteena terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, toipumisen nopeuttaminen pelkän oireiden lääkitsemisen sijaan. Siihen voi tosin vielä mennä hiukan aikaa. Sitä odotellessa jaamme tässä muutamia vinkkejä sinulle väsynyt, uupunut tai muuten vaan elämääsi tympääntynyt.

Vinkkejä jaksamisen tueksi

  • Syö riittävästi rasvaa! Älä ole kitudieetillä talvella. Hormonitoimintasi ja aineenvaihduntasi tarvitsee rasvaa. Siis rasvaa, ei sokeria. Pelkkä vegaaniruokavalio on ”ihan ok” (kesällä, hetken), mutta kanamunaa, kalaa ja riistaa sisältävällä voit yleisesti ja hormonaalisesti paremmin. Muista myös maksaruoat! Käytä päivittäin voita sekä öljyjä, kuten avokado-, kookos ja oliiviöljyä. Suosi täysrasvaisia maitotaloustuotteita ja –juustoja.
  • Nuku riittävästi! Älä hillu iltaisin, vaan käy maate. Kyllä se some odottaa sinua aamullakin, vaikket ennen nukahtamista tykkäisikään kaikkien ystäviesi fb päivityksistä. Lepää illalla, rauhoitu. Sytytä kynttilä. Istu hiljaa hämärässä. Läsnäolo on voimaannuttavaa.
  • Hapeta kehoasi! Istu vähemmän sisällä ja kävele enemmän ulkona. Kehosi kiittää. Ulkoilu on parasta, mitä voit kehollesi tarjota. Älä suotta matkaa autolla huonoon sisäilmaan kuntosalille. Kävele, hyppele, liiku ulkona, hakkaa halkoja, kolaa lunta, touhua, siitä tulee hyvä olo. Halutessasi voit kantaa puolisoasi reppuselässä tai kontata hangessa lasten kanssa. Kokeile.
  • Anna kehollesi hyviä ravinteita! Syö marjoja päivittäin, hedelmiä riittää vähempikin. Vaihda vehnä kasviksiin, älä mussuta pullaa ja suolistosi kiittää.
  • Auta aivojasi ja sydäntäsi voimaan paremmin kalaöljyllä, kalanmaksaöljyllä ja D-vitamiinilla. Käytä näitä päivittäin ja voit paremmin. Jollet muuta käytä, niin ota kalanmaksaöljyä 1 rkl päivässä.
  • Tue stressinsietokykyäsi eli käytä säännöllisesti seleeniä, sinkkiä, jodia, B-vitamiineja sekä ashwagandhaa. Jotkut voimaantuvat lakritsiuutteesta, huomioi silloin verenpaineesi.
  • Naura päivittäin
  • Selvitä laboratoriokokein hormonaalinen tilasi

Lisälukemista: Parantavat Hormonit

Jani Somppi

Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO
Osteopaatti D.O.
Amplia Klinikka