Kaiken kasvun ja optimaalisen kehityksen taustalla on optimaalinen ravinto eli hyvä ruokavalio lapselle. Äidin rintamaito on optimaalista kasvavan lapsen kehitykselle ja kasvulle. Äidin rintamaidossa myös rasvakoostumus on ihanteellinen. Se sisältää runsaasti mm. tyydyttynyttä rasvaa.
Keskushermostomme tarvitsee kehittyäkseen ja pysyäkseen terveenä myös näitä luonnollisia tyydyttyneitä maitorasvoja. Kehollemme on optimaalista saada ravinnon rasva mahdollisimman luonnollisessa muodossa, jossa rasvahappokoostumusta ei ole muutettu. Ruoan vähärasvaisuuden terveellisyydestä ollaan tänä päivänä montaa mieltä.
Lapsen kasvu ja kehitys vaatii monipuolista ruokavaliota ja riittävästi luonnollista rasvaa. Kehomme tarvitsee sekä kovaa että pehmeää rasvaa. Kovaa rasvaa on voissa ja pehmeää rasvaa on kalassa ja kasviöljyistä pehmeää rasvaa on mm. oliiviöljyssä. Voissa on paljon myös tärkeää A- ja D -vitamiinia, lesitiiniä sekä sydämelle erityisen tärkeää seleeniä. Lisäksi voi sisältää K2-vitamiinia, jolla on todettu valtimonkovettumatautia ehkäisevä vaikutus.
Hyvät rasvat ehkäisevät tulehduksia
Kasviöljyt, kuten rypsiöljy sisältää paljon tyydyttymättömiä, omega6-rasvahappoja, kun taas kalasta saatava öljy sisältää runsaasti omega-3-rasvahappoja. Kylmäpuristettu neitsytoliiviöljy on tulehdusta ehkäisevä rasva sen sisältämien polyfenolien vuoksi.
Terveydellemme merkityksellistä on lisätä omega3-rasvahappojen saantia omega6-rasvahappojen sijaan. Näin voimme selkeästi vaikuttaa kansansairauksiemme takana piilevään matala-asteiseen krooniseen tulehdukseen.
Paras ja tärkein omega3-rasvahappojen lähde on rasvainen kala. Kalasta saatavien välttämättömien omega3-rasvojen saanti on yksi merkityksellisimpiä asioista mm. oppimis- ja keskittymiskyvyn kannalta. Omega3-rasvahapot ovat yksi tärkeimmistä tekijöistä myös aivojemme kehitykselle.
Kalaöljyvalmisteet ovat yksi keino turvata päivittäinen omega3-rasvahappojen saanti. Kalasta sekä rasvaisista maitotaloustuotteista saamme tärkeää luonnollista D-vitamiinia.
Ruokavalion ja sairauksien yhteydet
Lasten allergiat, astma ja diabetes sekä ylipaino lisääntyvät yhtäaikaisesti runsaasti sokeria sisältävien ruoka-aineiden kulutuksen kanssa. Ylimääräinen rasvakudos on niin aikuisilla kuin lapsillakin merkittävä kehon tulehdusta aiheuttava ja lisäävä tekijä, mikä altistaa erilaisille sairauksille. Tänä päivänä tiedetään, että lähes kaikkien sairauksien taustalla on krooninen hitaasti etenevä tulehdustila, mikä voi alkaa jo lapsena.
Lasten ylipaino kasvava ongelma
Lasten ylipainon ehkäiseminen on yksi tärkeimpiä kansanterveydellisiä tavoitteita. Aterian normaalirasvaisuus edistää kylläisyyden tunnetta hilliten liiallista syömistä. Lisäksi ruoan sisältämä luonnonmukainen rasva hillitsee liiallista verensokerin nousua.
Sokeripitoisen ruoan aiheuttama nopea verensokerin nousu saa aikaan aterian jälkeen vastaavasti nopean verensokerin laskun, mikä aiheuttaa väsymystä ja keskittymis- ja oppimisvaikeuksia. Näin ollen verensokerin hallinta on avain hyvään oloon ja normaalipainoisena pysymiseen. Normaalirasvaista maitoa juovat koululaiset ovat vähärasvaista maitoa juoviin verrattuna hoikempia ja terveempiä mm. allergioiden osalta.
Ylipainon ehkäisy alkaa aamiaisesta
Elimistössä sokeristuvien ruokien, kuten murojen ja sokerimyslin sijaan lapsen aamiaiseen tulisi kuulua esimerkiksi normaalirasvaisia maitotaloustuotteita kuten normaalirasvaista jogurttia tai rahkaa, joka voidaan maustaa suomalaisilla marjoilla ja marjarouheilla. Nälkä pysyy varmasti poissa pidempään ja keskittymiskykyä riittää lounaaseen asti.
Sokerin ja makean himo koulupäivän aikana kertoo liian kevyestä, sokerisoivasta ja/tai vähärasvaisesta aamiaisesta. Sokeroitujen täysmehujen sijaan juomaksi parasta on vesi tai esimerkiksi vastapuristetun hedelmän mehu, jonka kuidut hillitsevät verensokerin nousua. Makeat, sokeripitoiset mehut ja virvoitusjuomat sekä makeiset ovat varma keino saada aikaan ylipainoinen lapsi. Monet koulut ovatkin kieltäneet virvoitusjuoma- ja karkkiautomaatit kouluista.
Koululaisen ravitsemuksen pääperiaatteet
Verensokerin hallinta on avain lapsen optimaaliselle keskittymiskyvylle. Tämän mahdollistaa päivän jokaisella aterialla riittävä luonnollisten rasvojen ja kuitujen saanti kasvisten, hedelmien ja marjojen muodossa. Liiallisen tärkkelyspohjaisen hiilihydraatin vähentäminen auttaa verensokerin tasapainottamisessa.
Liikunnallisesti aktiivinen koululainen tarvitsee enemmän hiilihydraattia kuin vähemmän liikunnallisesti aktiivinen. Hiilihydraattipainotteinen ruokavalio ei kuitenkaan sovi kaikille aiheuttaen esimerkiksi vatsakipuja ja ilmavaivoja, sekä ylipainon kertymistä. Huomio tulisi tällöin kohdistaa sokeristuvien ruoka-aineiden, piilosokerin sekä liiallisen tärkkelyksen välttämiseen. Lapsen keho kertoo kyllä ruokavalion sopivuuden, jos maltamme kuunnella sitä.
Taija Somppi, Yleis- ja verisuonikirurgi, fysioterapeutti, ravintoasiantuntija
Jani Somppi, Liikuntafysiologi LitM, osteopaatti D.O., ravintoasiantuntija