Yksi keskeinen ajatus osteopatiassa on, että lymfakierron edistäminen puhdistaa soluvälitilaa mm. tulehdusnesteistä, toksiineista ja bakteereista, jotka voivat altistaa kyseisen alueen faskian ja ympäröivät kudokset sairaudelle.
Lymfaattisen järjestelmän onkin todettu olevan tärkeässä roolissa kehon homeostaasin ja immuniteetin ylläpidossa, koska se palauttaa mm. valkosoluja, patogeenejä ja antigeenejä sisältävää lymfanestettä soluvälitilasta takaisin verenkiertoon.
Paikallisen soluaineenvaihdunnan lisäksi lymfatiehyeiden supistuminen, kehon luiden ja nivelten liike, hengitys, suoliston liike ja valtimoiden pulsaatio vaikuttavat lymfanesteen kiertoon. Osteopatiassa pyritään vaikuttamaan edellämainittuihin toimintoihin erilaisin tekniikoin.
Kehon jokainen rakenne on kiedottu sidekudokseen, eli faskiaan, joka luo jatkumon kaikkien kehon rakenteiden välille ympäröiden mm. jokaisen verisuonen, hermon, lymfatiehyen, sisäelimen, luun ja lihaksen elimistössämme. Näin se muodostaa useita kerroksia eri syvyyksillä, joista muodostuu kolmiulotteinen toiminnallinen ja mekaaninen kokonaisuus.
Faskiaalinen kokonaisuus on merkittävässä roolissa mm. mekaanisten voimien välittämisen, liikekoordinaation, elimistön nestekierron sekä ulkoisen ja sisäisen informaation välittämisen kannalta.
Osteopaattisen hoitofilosofian mukaan kehon faskioiden tilan on ajateltu kertovan paljon yksilön terveydentilasta. Kudosten inflammaatio saattaa lisätä faskian paksuutta vähentäen sen joustavuuttaa ja liikkuvuutta, joka voi altistaa kivulle ja uusille vaurioille.
Osteopatiassa käytetään erilaisia faskiarakenteisiin kohdistuvia hoitotekniikoita, jotka valitaan hoidettavan yksilön tilanteeseen sopivasti. Nämä hoitotekniikat voivat edistää faskian hyvinvointia mm. vapauttaen kireyksiä sekä edistäen veren-ja lymfakierron toimintaa. Osa tekniikoista on hyvin hellävaraisia, jotka toimivat hyvin esimerkiksi kivuliasta potilasta hoidettaessa.
Faskiarakenteiden käsittely ei siis välttämättä tunnu hoidettaessa voimakkaalta tai kivuliaalta. Hellävaraisimmat tekniikat eivät perustu niinkään mekaaniseen käsillä tehtävään paineeseen tai venytykseen vaan eräänlaiseen viestintään keskushermoston kanssa, jolloin pyritään viemään kyseinen kudos mahdollisimman neutraaliin tilaan. Tällöin keskushermosto saa viestin kivuttomuudesta alueen mekanoreseptorien välityksellä, jolloin kudokset alkavat rentoutua hoidettavalla alueella ja sen ympärillä. Mekanoreseptorit ovat eri rakenteissa sijaitsevia hermopäätteitä, jotka aistivat ulkoisen kosketuksen lisäksi muutoksia esimerkiksi asennossa ja paikallisessa kudosten tilassa. Nämä aistinreseptorit ovat osa järjestelmää, jonka avulla elimistö kykenee vastaamaan hetkellisiin tai pitkäaikaisiin muutoksiin ympäröivissä olosuhteissa.
Osteopaatin ammattitaito perustuu vahvaan anatomian ja fysiologian ymmärrykseen, joka mahdollistaa hoidon toteuttamisen hellävaraisesti, mutta tehokkaasti.
Lähteet:
– Bruno Bordoni, Emiliano Zanier 2014. Clinical and symptomatological reflections: the fascial system.
– Jane Stark 2007. Still’s Fascia
Leon Chaitow 2017. Palpation and Assessment in Manual Therapy
Lisa M. Hodge 2017. The role of fascia in immunity and inflammation.
– Philip Richter, Eric Hebgen 2014. Triggerpisteet ja lihastoimintaketjut osteopatiassa ja manuaalisessa terapiassa.
Robert Schleip 2014. Fascia as a sensory organ.
Laura Marttila
Osteopaatti, eläinosteopaatti
Amplia Klinikka