Mitä tehdä, jos valon määrän lisääntyminen ei piristä ja aamuisin väsyttää, eikä mikään tunnu auttavan?
Monet kärsivät pitkittyneestä väsymyksestä, johon ei aina meinaa löytyä apuja. Jos säännöllisesti nukuttu 8-9 h yöuni ei piristä, olisi asiaa tarkasteltava ja selvitettävä tarkemmin. Väsymys fysiologisen ilmiönä on moninainen.
Monet kärsivät univalverytmin epätasapainosta, jossa illalla valvotaan joko omaehtoisesti tai työn takia hiukan liian myöhään ja unentulon ihanteellinen aikaikkuna ohitetaan. Näin menetään mm. hormonaalisen palautumisen vasteita, kuten kasvuhormonin riittävä muodostuminen. Osa ns. iltaihmisistä kertoo, ettei heitä nukuta illalla, vaan helposti semipirteänä valvoen kello on jo yli 24, eikä sänky kutsu vielä.
Tosiasiallisesti suurin osa iltakukkujista kärsii autonomisen hermoston sympaattisen puolen ylivirittyneisyydestä, jonka taustasyitä voi olla useita, kuten mm. liiallinen kahvin ja energiajuomien käyttö, liian myöhään tehty kova fyysinen rasitus tai työtehtävien venyttäminen iltaan.
Toinen tavallinen syy iltakukkumiseen voi olla hormonaalinen, eli esim. kortisolimetabolian epätasapainotila. Tällöin kehon kyky yöunen aikana muodostaa seuraavaan aamuun riittävästi toimintakyky- ja stressinsietohormoni kortisolia on alentunut ja keho “yrittää” päivän aikana ladata akkuja, joka aiheuttaa iltaan liian korkean kortisolitason. Tällöin nukahtaminen on haasteellista. Kortisoli itsessään ei ole “huono” asia, vaan sen muodostumisen aikaikkuna aiheuttaa meille ongelmia ollessa häiriössä.
Tarkasteltaessa aamun vireystasoa täytyisi ottaa huomioon nukahtamisen helppous, yöunen keskeytymättömyys ja näiden yhteys aamun oletettuun vireystasoon. Tavanomaisesti iltalevolle käyminen n klo 21 edesauttaa kehon rauhoittumista ja unen saamista. Tähän yhdistettynä varsinainen nukkumisaika esim. klo 22-06 mahdollistaa useimmille riittävän palautumisvasteen ja vireystason.
Entäpä, jos näin ei ole?
Aamuväsymyksen hoitaminen piristeillä, kuten kahvilla, energiajuomilla ja muilla boostereilla ei ole pitkässä juoksussa kannattavaa. Yöunen, palautumisen ja vireystason haasteiden selvittäminen tulisi olla aina seikkaperäistä ja loogista. Unirytmin muuttaminen on periaatteessa helposti toteutettavisssa, mutta jollei keho vastaa tähän tarjottuun mahdollisuuteen, tulisi asiaa selvittää tarkemmin.
Yöunen aikaisen heräämisen aikajana kertoo osaltaan mm. hormonijärjestelmän haasteista. Jos kehon hormonitasot ja vitaliteettikuvaajat on selvitetty ja hoidettu hyvälle tasolle suhteessa yksilölliseen tarpeeseen, eikä uni meinaa edelleenkään tulla tai on pinnallista, voi apua löytyä autonomisen hermoston tasapainottamisen kautta. Omaehtoiset rentoustuskeinot, syvähengitykset, rentoutusohjelmien kuuntelu, mietiskely ja meditointi voivat auttaa. Joskus tilanne on kuitenkin sellainen, että omaehtoinen tietoinen toiminta ei rauhoita kohonnutta sympatikusta ja parasympaattinen vaste, kehon kyky rentoutumiseen, on heikentynyt.
Osteopaattinen systeeminen hoito tasapainottaa autonomista hermostoa.
Monet ovat saaneet apua osteopatiasta valveillaoloajan ylivirittyneisyyteen ja kehon rauhoittumiskykyyn. Paikallisen, kehon segmenttitason, manuaalisen liikehoidon sijaan annettava koko kehossa systeemisesti rauhottavasti ja tasapainottavasti vaikuttava hoito tukee selkeästi palautumista ja yöunta.
Pitkittyneen stressin, väsymyksen ja uupumuksen taustalla on hyvin usein fysiologisesti autonomisen hermoston epätasapainotila, jota keho ei itse levossa, eikö usein omaehtoisesti avustettunakaan pysty korjaamaan. Tällöin on hyvä kääntyä osteopaattisi puoleen ja tiedustella hänen mahdollisuuttaan auttaa sinua.
Kesäksi kuntoon nukkumalla!
Kun keho hormonaalisesti ja hermostollisesti on tasapainossa, sietää se arjessa enemmän poikkeuksia ja muutoksia valveillaolojan ja unitilan keskinäisissä suhteissa. Useiden kesäksi kuntoon -kampanjat tyrehtyvät siihen, että alkuinnostuksen jälkeen on pakko luovuttaa, kun ei jaksa ja väsyttää. Fysiologisesti olisi järkevää hoitaa ensin oma yöuni ja palautuminen kuntoon, jolloin esim. rasva-aineenvaihdunnan optimointi on helpommin toteutettavissa.
Väsyneenä ei kannata kuormittaa itseään liikunnalla eikä kehoa kuormittavilla dieeteillä.
Luomalla keholle kyky nukkua hyvin ja palautua saavutetaan aikaan jopa ihmeitä.
Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO
Osteopaatti D.O.
Amplia Klinikka