YOUTUBE FB Instagram

Arkisto aiheelle ‘Hormonaalinen epätasapaino’

Kevät aurinko piristää, vai eikö sittenkään?

Mitä tehdä, jos valon määrän lisääntyminen ei piristä ja aamuisin väsyttää, eikä mikään tunnu auttavan?

Monet kärsivät pitkittyneestä väsymyksestä, johon ei aina meinaa löytyä apuja. Jos säännöllisesti nukuttu 8-9 h yöuni ei piristä, olisi asiaa tarkasteltava ja selvitettävä tarkemmin. Väsymys fysiologisen ilmiönä on moninainen.

Monet kärsivät univalverytmin epätasapainosta, jossa illalla valvotaan joko omaehtoisesti tai työn takia hiukan liian myöhään ja unentulon ihanteellinen aikaikkuna ohitetaan. Näin menetään mm. hormonaalisen palautumisen vasteita, kuten kasvuhormonin riittävä muodostuminen. Osa ns. iltaihmisistä kertoo, ettei heitä nukuta illalla, vaan helposti semipirteänä valvoen kello on jo yli 24, eikä sänky kutsu vielä.

Tosiasiallisesti suurin osa iltakukkujista kärsii autonomisen hermoston sympaattisen puolen ylivirittyneisyydestä, jonka taustasyitä voi olla useita, kuten mm. liiallinen kahvin ja energiajuomien käyttö, liian myöhään tehty kova fyysinen rasitus tai työtehtävien venyttäminen iltaan.

Toinen tavallinen syy iltakukkumiseen voi olla hormonaalinen, eli esim. kortisolimetabolian epätasapainotila. Tällöin kehon kyky yöunen aikana muodostaa seuraavaan aamuun riittävästi toimintakyky- ja stressinsietohormoni kortisolia on alentunut ja keho ”yrittää” päivän aikana ladata akkuja, joka aiheuttaa iltaan liian korkean kortisolitason. Tällöin nukahtaminen on haasteellista. Kortisoli itsessään ei ole ”huono” asia, vaan sen muodostumisen aikaikkuna aiheuttaa meille ongelmia ollessa häiriössä.

Tarkasteltaessa aamun vireystasoa täytyisi ottaa huomioon nukahtamisen helppous, yöunen keskeytymättömyys ja näiden yhteys aamun oletettuun vireystasoon. Tavanomaisesti iltalevolle käyminen n klo 21 edesauttaa kehon rauhoittumista ja unen saamista. Tähän yhdistettynä varsinainen nukkumisaika esim. klo 22-06 mahdollistaa useimmille riittävän palautumisvasteen ja vireystason.

Entäpä, jos näin ei ole?
Aamuväsymyksen hoitaminen piristeillä, kuten kahvilla, energiajuomilla ja muilla boostereilla ei ole pitkässä juoksussa kannattavaa. Yöunen, palautumisen ja vireystason haasteiden selvittäminen tulisi olla aina seikkaperäistä ja loogista. Unirytmin muuttaminen on periaatteessa helposti toteutettavisssa, mutta jollei keho vastaa tähän tarjottuun mahdollisuuteen, tulisi asiaa selvittää tarkemmin.

Yöunen aikaisen heräämisen aikajana kertoo osaltaan mm. hormonijärjestelmän haasteista. Jos kehon hormonitasot ja vitaliteettikuvaajat on selvitetty ja hoidettu hyvälle tasolle suhteessa yksilölliseen tarpeeseen, eikä uni meinaa edelleenkään tulla tai on pinnallista, voi apua löytyä autonomisen hermoston tasapainottamisen kautta. Omaehtoiset rentoustuskeinot, syvähengitykset, rentoutusohjelmien kuuntelu, mietiskely ja meditointi voivat auttaa. Joskus tilanne on kuitenkin sellainen, että omaehtoinen tietoinen toiminta ei rauhoita kohonnutta sympatikusta ja parasympaattinen vaste, kehon kyky rentoutumiseen, on heikentynyt.

Osteopaattinen systeeminen hoito tasapainottaa autonomista hermostoa.
Monet ovat saaneet apua osteopatiasta valveillaoloajan ylivirittyneisyyteen ja kehon rauhoittumiskykyyn. Paikallisen, kehon segmenttitason, manuaalisen liikehoidon sijaan annettava koko kehossa systeemisesti rauhottavasti ja tasapainottavasti vaikuttava hoito tukee selkeästi palautumista ja yöunta.

Pitkittyneen stressin, väsymyksen ja uupumuksen taustalla on hyvin usein fysiologisesti autonomisen hermoston epätasapainotila, jota keho ei itse levossa, eikö usein omaehtoisesti avustettunakaan pysty korjaamaan. Tällöin on hyvä kääntyä osteopaattisi puoleen ja tiedustella hänen mahdollisuuttaan auttaa sinua.

Kesäksi kuntoon nukkumalla!

Kun keho hormonaalisesti ja hermostollisesti on tasapainossa, sietää se arjessa enemmän poikkeuksia ja muutoksia valveillaolojan ja unitilan keskinäisissä suhteissa. Useiden kesäksi kuntoon -kampanjat tyrehtyvät siihen, että alkuinnostuksen jälkeen on pakko luovuttaa, kun ei jaksa ja väsyttää. Fysiologisesti olisi järkevää hoitaa ensin oma yöuni ja palautuminen kuntoon, jolloin esim. rasva-aineenvaihdunnan optimointi on helpommin toteutettavissa.

Väsyneenä ei kannata kuormittaa itseään liikunnalla eikä kehoa kuormittavilla dieeteillä.

Luomalla keholle kyky nukkua hyvin ja palautua saavutetaan aikaan jopa ihmeitä.

Jani Somppi

Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO
Osteopaatti D.O.
Amplia Klinikka

A-vitamiini, supervitamiini vastustuskyvylle ja jaksamiselle

Useimmilla asiakkaillamme, jotka eivät ole käyttäneet voita, on todettu alhaiset A-vitamiinitasot. A-vitamiini on tärkeää kilpirauhasen normaalille toiminnalle ja kilpirauhasta stimuloivan hormonin (TSH) säätelylle. A-vitamiinin on todettu myös vähentävän kilpirauhasen autoimmuunitulehduksen riskiä.

Voin ohella maksaruoat, kalanmaksaöljy ja kananmunan keltuainen sisältävät runsaasti A-vitamiinia retinolin muodossa. Vastaavasti kasvisruoasta saamme A-vitamiinia sen esiasteena eli beetakaroteenina, josta muodostuu ohutsuolen soluissa varsinaista toimivaa A-vitamiinia. Tämä määrä ei kuitenkaan usein riitä turvaamaan kehon tarvitsemaa A-vitamiinin määrää.

Kilpirauhasen vajaatoiminnassa keho ei pysty muuttamaan beetakaroteenia A-vitamiiniksi lainkaan, ja terveilläkin ihmisillä tämä muuntoprosessi on vähäistä. Mikäli sinulla on jo todettu kilpirauhasen vajaatoiminta, tulisi sinun huomioida erityisesti ravitsemuksessasi A-vitamiinin saanti suoraan eläinperäisestä ravinnosta retinolimuodossa.

Kaikille kasvissyöjille paras ravinnon tuki on kalanmaksaöljy. A-vitamiini on erittäin tärkeä myös lisämunuaisen kuoren toiminnalle. Retinoli stimuloi lisämunuaisen kuoresta erittyvää kortisolin tuotantoa eli A-vitamiini tukee kehon kykyä sietää stressiä. Hyvät Avitamiinitasot siis auttavat kehoa jaksamaan sekä lyhytaikaisessa että pitkittyneessä stressissä. A-vitamiinilla on myös hoidettu kortisolin liikatuotannosta johtuvaa Cushingin oireyhtymää.

A-vitamiini vaikuttaa näin ollen kortisolin tuotantoon joko lisäävästi tai vähentävästi, tilanteesta riippuen eli A-vitamiini on adaptogeeni. A-vitamiini on siis erittäin tärkeä vitamiini kilpirauhasen ja lisämunuaisen hormonitoiminnalle. Klinikallamme suosittelemme A-vitamiinilisää mittausten jälkeen kaikille potilaille, joilla on kilpirauhasen ja lisämunuaisen kuoren heikentynyt toiminta eli hormonaalinen epätasapainotila.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue lisää kirjastamme: Parantavat Hormonit

Jani Somppi

Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO, Osteopaatti D.O.

Amplia Klinikka

Terveen kehon ja mielen hormonaaliset avaimet ovat ravinnossa

Nykyään ymmärretään yhä syvällisemmin mielen ja kehon välistä yhteyttä. Mieli ja tunteet vaikuttavat kehoon ja vastaavasti kehon tila vaikuttaa mieleen. Tätä yhteyttä, tunteita ja ajatuksia säätelevät monet tekijät, kuten verensokeri, suoliston tila, hormonit ja keskushermoston välittäjäaineet. On hyvin tärkeää ymmärtää ja hyväksyä, että ravitsemus on tärkeä näihin vaikuttava tekijä.

Terveydenhuollossa yhtenä isona haasteena on yhä suppea käsitys siitä, mitkä ovat ravitsemuksen mahdollisuudet sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Suomessa virallisen ravitsemussuosituksen mukainen ruokavalio
on vähärasvainen, sokeripitoinen ja hyvin vähän kolesterolia sisältävä. Suosituksen mukaan voi syödä paljon puhdasta sokeria ja sokeristuvia ruoka-aineita kuten viljaa (jopa vehnää), tulehdusta suosivia omega-6-rasvahappoja
sisältäviä kasviöljyjä ja vähärasvaisia maitotaloustuotteita.

Kyseinen ruokavalio kuitenkin vaikuttaa haitallisesti hormonitoimintaan, koska hormoneiden valmistuksessa tarvittavat tärkeät raakaaineet jäävät saamatta tai niitä saadaan aivan liian vähän. Tarvitaan riittävästi muun muassa sinkkiä, seleeniä, jodia, rasvaliukoisia vitamiineja, rasvahappoja ja kolesterolia.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue lisää kirjastamme: Parantavat Hormonit

Jani Somppi

Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO, Osteopaatti D.O.

Amplia Klinikka

Liikunnan positiiviset vaikutukset eivät toteudu uupuneella

Yleisesti tiedetään, että perusterveeseen ihmiseen liikunta vaikuttaa positiivisesti monin tavoin. Säännöllinen liikunta suorituskyvyn kohentumisen lisäksi muun muassa edistää sydänterveyttä, rasva- ja sokeriaineenvaihduntaa,
vaikuttaa positiivisesti hormonaaliseen järjestelmään sekä vähentää stressin haitallisia vaikutuksia kehossa.

Uupuneen henkilön tilanne onkin toinen. Terveen, hormonaalisessa tasapainossa olevan henkilön liikuntamäärä vaikuttaa uupuneeseen eri tavoin. Väsyneellä henkilöllä sama liikuntamäärä ja liikunnan kuormitus voi heikentää sydänterveyttä, sekoittaa sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaa, lisätä stressiä ja sekoittaa hormonitoimintaa entisestään.

Useimpien kroonisesta väsymyksestä ja uupumuksesta kärsivien kehon mukautumiskyky lisääntyneeseen kuromitukseen on alentunut tai olematon. Hormonaalisesti stressihormoni ja toimintakykyhormoni kortisolin tuotantokyky on tällöin liian alhainen raskaamman fyysisen suorituksen vaatimuksiin verrattuna. Keholla ei ole näin kykyä sietää
lisääntynyttä stressiä eikä palautua normaalisti. Monilla kortisolin perustaso on jo lähtökohtaisesti liian alhainen.
Lisääntyneen kuormituksen seurauksena elimistön tulisi kyetä lisäämään hetkellisesti kortisolin tuotantoa. Monen kroonisesta väsymyksestä ja uupumistaipumuksesta kärsivän keho ei siis kykene tuottamaan
tilanteen vaatimaa niin sanottua kortisolipiikkiä, jolloin kortisolin tuotannon tulisi hetkellisesti nousta kuormituksen vaatimalle tasolle.

Jos elimistö ei kykene tuottamaan hetkellistä kortisolipiikkiä, on seurauksena yhtäkkinen uupuminen ja väsyminen sekä muiden fyysisten stressioireiden ilmaantuminen. Hyvin yleinen fyysinen stressioire on sydämen sykkeen voimakas
nopeutuminen ja sydämen tykyttelytuntemukset. Myös kehon sisäinen värinä tai kehon ja käsien tärinä ovat yleisiä oireita.

Uupuneena harjoittelu on riskitekijä sydänterveydelle. Osalla potilaista tilanne on vielä vakavampi, eli lisämunuaisen ytimen adrenaliinin tuontanto on myös alentunut, jolloin kyseessä on koko lisämunuaisen vajaatoiminta. Tällöin kehon mukautuminen kuormitukseen ja stressiin puuttuu lähes kokonaan tai on oleellisesti heikentynyt.
Usein näille potilaille jopa yksinkertaiset kotiaskareet ovat hyvin kuormittavia, kuten itselleen ruoan laittaminen tai vuodevaatteiden vaihtaminen. Pientenkin askareiden jälkeen on aina levättävä.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue lisää kirjastamme: Parantavat Hormonit

Jani Somppi

Osteopaatti D.O., Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO
Amplia Klinikka