YOUTUBE FB Instagram

Arkisto aiheelle ‘Hormonaalinen epätasapaino’

A-vitamiini, supervitamiini vastustuskyvylle ja jaksamiselle

Useimmilla asiakkaillamme, jotka eivät ole käyttäneet voita, on todettu alhaiset A-vitamiinitasot. A-vitamiini on tärkeää kilpirauhasen normaalille toiminnalle ja kilpirauhasta stimuloivan hormonin (TSH) säätelylle. A-vitamiinin on todettu myös vähentävän kilpirauhasen autoimmuunitulehduksen riskiä.

Voin ohella maksaruoat, kalanmaksaöljy ja kananmunan keltuainen sisältävät runsaasti A-vitamiinia retinolin muodossa. Vastaavasti kasvisruoasta saamme A-vitamiinia sen esiasteena eli beetakaroteenina, josta muodostuu ohutsuolen soluissa varsinaista toimivaa A-vitamiinia. Tämä määrä ei kuitenkaan usein riitä turvaamaan kehon tarvitsemaa A-vitamiinin määrää.

Kilpirauhasen vajaatoiminnassa keho ei pysty muuttamaan beetakaroteenia A-vitamiiniksi lainkaan, ja terveilläkin ihmisillä tämä muuntoprosessi on vähäistä. Mikäli sinulla on jo todettu kilpirauhasen vajaatoiminta, tulisi sinun huomioida erityisesti ravitsemuksessasi A-vitamiinin saanti suoraan eläinperäisestä ravinnosta retinolimuodossa.

Kaikille kasvissyöjille paras ravinnon tuki on kalanmaksaöljy. A-vitamiini on erittäin tärkeä myös lisämunuaisen kuoren toiminnalle. Retinoli stimuloi lisämunuaisen kuoresta erittyvää kortisolin tuotantoa eli A-vitamiini tukee kehon kykyä sietää stressiä. Hyvät Avitamiinitasot siis auttavat kehoa jaksamaan sekä lyhytaikaisessa että pitkittyneessä stressissä. A-vitamiinilla on myös hoidettu kortisolin liikatuotannosta johtuvaa Cushingin oireyhtymää.

A-vitamiini vaikuttaa näin ollen kortisolin tuotantoon joko lisäävästi tai vähentävästi, tilanteesta riippuen eli A-vitamiini on adaptogeeni. A-vitamiini on siis erittäin tärkeä vitamiini kilpirauhasen ja lisämunuaisen hormonitoiminnalle. Klinikallamme suosittelemme A-vitamiinilisää mittausten jälkeen kaikille potilaille, joilla on kilpirauhasen ja lisämunuaisen kuoren heikentynyt toiminta eli hormonaalinen epätasapainotila.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue lisää kirjastamme: Parantavat Hormonit

Jani Somppi

Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO, Osteopaatti D.O.

Amplia Klinikka

Terveen kehon ja mielen hormonaaliset avaimet ovat ravinnossa

Nykyään ymmärretään yhä syvällisemmin mielen ja kehon välistä yhteyttä. Mieli ja tunteet vaikuttavat kehoon ja vastaavasti kehon tila vaikuttaa mieleen. Tätä yhteyttä, tunteita ja ajatuksia säätelevät monet tekijät, kuten verensokeri, suoliston tila, hormonit ja keskushermoston välittäjäaineet. On hyvin tärkeää ymmärtää ja hyväksyä, että ravitsemus on tärkeä näihin vaikuttava tekijä.

Terveydenhuollossa yhtenä isona haasteena on yhä suppea käsitys siitä, mitkä ovat ravitsemuksen mahdollisuudet sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Suomessa virallisen ravitsemussuosituksen mukainen ruokavalio
on vähärasvainen, sokeripitoinen ja hyvin vähän kolesterolia sisältävä. Suosituksen mukaan voi syödä paljon puhdasta sokeria ja sokeristuvia ruoka-aineita kuten viljaa (jopa vehnää), tulehdusta suosivia omega-6-rasvahappoja
sisältäviä kasviöljyjä ja vähärasvaisia maitotaloustuotteita.

Kyseinen ruokavalio kuitenkin vaikuttaa haitallisesti hormonitoimintaan, koska hormoneiden valmistuksessa tarvittavat tärkeät raakaaineet jäävät saamatta tai niitä saadaan aivan liian vähän. Tarvitaan riittävästi muun muassa sinkkiä, seleeniä, jodia, rasvaliukoisia vitamiineja, rasvahappoja ja kolesterolia.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue lisää kirjastamme: Parantavat Hormonit

Jani Somppi

Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO, Osteopaatti D.O.

Amplia Klinikka

Liikunnan positiiviset vaikutukset eivät toteudu uupuneella

Yleisesti tiedetään, että perusterveeseen ihmiseen liikunta vaikuttaa positiivisesti monin tavoin. Säännöllinen liikunta suorituskyvyn kohentumisen lisäksi muun muassa edistää sydänterveyttä, rasva- ja sokeriaineenvaihduntaa,
vaikuttaa positiivisesti hormonaaliseen järjestelmään sekä vähentää stressin haitallisia vaikutuksia kehossa.

Uupuneen henkilön tilanne onkin toinen. Terveen, hormonaalisessa tasapainossa olevan henkilön liikuntamäärä vaikuttaa uupuneeseen eri tavoin. Väsyneellä henkilöllä sama liikuntamäärä ja liikunnan kuormitus voi heikentää sydänterveyttä, sekoittaa sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaa, lisätä stressiä ja sekoittaa hormonitoimintaa entisestään.

Useimpien kroonisesta väsymyksestä ja uupumuksesta kärsivien kehon mukautumiskyky lisääntyneeseen kuromitukseen on alentunut tai olematon. Hormonaalisesti stressihormoni ja toimintakykyhormoni kortisolin tuotantokyky on tällöin liian alhainen raskaamman fyysisen suorituksen vaatimuksiin verrattuna. Keholla ei ole näin kykyä sietää
lisääntynyttä stressiä eikä palautua normaalisti. Monilla kortisolin perustaso on jo lähtökohtaisesti liian alhainen.
Lisääntyneen kuormituksen seurauksena elimistön tulisi kyetä lisäämään hetkellisesti kortisolin tuotantoa. Monen kroonisesta väsymyksestä ja uupumistaipumuksesta kärsivän keho ei siis kykene tuottamaan
tilanteen vaatimaa niin sanottua kortisolipiikkiä, jolloin kortisolin tuotannon tulisi hetkellisesti nousta kuormituksen vaatimalle tasolle.

Jos elimistö ei kykene tuottamaan hetkellistä kortisolipiikkiä, on seurauksena yhtäkkinen uupuminen ja väsyminen sekä muiden fyysisten stressioireiden ilmaantuminen. Hyvin yleinen fyysinen stressioire on sydämen sykkeen voimakas
nopeutuminen ja sydämen tykyttelytuntemukset. Myös kehon sisäinen värinä tai kehon ja käsien tärinä ovat yleisiä oireita.

Uupuneena harjoittelu on riskitekijä sydänterveydelle. Osalla potilaista tilanne on vielä vakavampi, eli lisämunuaisen ytimen adrenaliinin tuontanto on myös alentunut, jolloin kyseessä on koko lisämunuaisen vajaatoiminta. Tällöin kehon mukautuminen kuormitukseen ja stressiin puuttuu lähes kokonaan tai on oleellisesti heikentynyt.
Usein näille potilaille jopa yksinkertaiset kotiaskareet ovat hyvin kuormittavia, kuten itselleen ruoan laittaminen tai vuodevaatteiden vaihtaminen. Pientenkin askareiden jälkeen on aina levättävä.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue lisää kirjastamme: Parantavat Hormonit

Jani Somppi

Osteopaatti D.O., Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO
Amplia Klinikka

 

 

Uusi vuosi, jaksatko vai uuvuttaako?

Vuoden alku on monille muutosten aikaa. Jouluähkyn jälkeen monilla alkaa ”uusi elämä”. Nyt minä ryhdistäydyn, tsemppaan ja aloitan kuntoilun pitkän tauon jälkeen. Lisäksi aloitan uuden ruokavalion, jätän pois hötöt, ostan jäsenyyden ja valmennuksen ja teen kaiken prikulleen.

Moni piristyy joulun ajan levon myötä ja edeltävän syksyn kehon todellinen tila unohtuu. Ajatuksena tietysti on, että tämä on hyväksi minulle, terveyteni ja kuntoni kohentuu ja jopa laihdun.

Usein muutokset ovat keholle ja mielelle liian voimakkaita. Monien perusongelma on se, ettei jaksa riittävästi arjessa. Työt juuri ja juuri jaksetaan tehdä, mutta kotona kutsuu sohva.

Vuosia kestänyt elämän ja arjen epätasapainotila näkyy ulkoisesti ja sisäisesti. Paino kenties on salakavalasti lähtenyt nousemaan, veriarvot kertovat omaa tarinaansa. Miten tästä eteenpäin, kannattaako muutos aloittaa kerralla?

Hyvinvoinnin kohentaminen ja elämäntapojen muutos tulisi tehdä asteittain, lempeästi, kehon ehdoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilön mahdolliset liikunta- ja ravitsemusmuutokset täytyy tehdä aina sitä lähtökohdasta, mikä on kehon tila.

Ajatus siitä, että uupuneen tai ylipainoisen keho kyllä kestää kovakuormitteista, jopa maksimaalista liikuntaharjoittelua on valitettavasti väärä. Keho vastustaa äärimuutoksia autonomisen hermoston ja hormonaalisen järjestelmän kautta. Haaste ei ole harjoitella kovaa, vaan sopivasti.

Hormonaalinen epätasapaino
on monien oireiden syynä

Ravitsemukselliset muutokset lähtevät usein olettamuksesta, että syömällä vähemmän laihdut. Terve keho toimii näin, aikansa. Mutta entäpä kehon ollessa hormonaalisen epätasapainon tilassa? Kehon toiminta muuttuu ja aineenvaihdunta menee usein säästöliekille hidastuen entisestään.

Pienempi ateriamäärä vähentää myös vitamiinien, mineraalien, amino- ja rasvahappojen saantia. Aineenvaihdunnan ja terveyden kannalta näillä on aivan olennainen merkitys.

Usein hidastuneesta aineenvaihdunnasta kärsivä kokee myös kognitiivisten toimintojen hitautta, lähimuistin ja keskittymiskyvyn haasteita, aloitekyvyttömyyttä ja alavireisyyttä. Valitettavaa on, että usein nämä henkilöt hoidetaan pelkästään yksipuolisesti masennuslääkityksellä.

Suomessa on vaikeaa saada osaavaa laaja-alaista lääkkeellistä ja lääkkeetöntä apua epätyypillisten hormonisairauksien hoitoon, sillä hoitavia tahoja ei juurikaan enää ole maassamme saatavilla.

Kun aloitat elämäntapojen muutoksen, tee se siis maltilla, kehoasi kuunnellen.

Tästä aiheesta lisää kirjassamme Parantavat Hormonit

Jani Somppi

Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO
Osteopaatti D.O.
Amplia Klinikka