YOUTUBE FB Instagram

Arkisto aiheelle ‘Hormonaalinen epätasapaino’

Tuntuuko, että käyt ylikierroksilla? Onko sinun vaikea keskittyä?

Moni kärsii tänä päivänä keskittymiskyvyn haasteista tai heikosta yöunesta. Syy voi löytyä alentuneesta GABA:n määrästä kehossasi. Gamma-aminovoihappo (GABA) rauhoittaa hermostoa. GABA on aivojen tärkein liiallista aktiivisuutta hillitsevä välittäjäaine, jota muodostuu keskushermostossa aminohappo glutamiinista B6-vitamiinin avulla.
GABA:a ja sen vaikutusta mielialoihin ja psyykkiseen terveyteen on tutkittu jo useita vuosikymmeniä. Jo 90-luvulla havaittiin, että alhaiset
GABA-tasot veressä olivat yhteydessä mielialahäiriöihin. Kehon alhainen GABA:n määrä voi aiheuttaa monia erilaisia neurologisia ja hormonaalisia oireita, kuten unettomuutta, ahdistusta, paniikkihäiriötä, skitsofreniaa ja kehon yleistä jäykkyyttä.

Useimmat rentouttavat ja rauhoittavat lääkkeet (esimerkiksi gababentiini) perustuvat GABA-reseptorien aktivaatioon, eli ne vaikuttavat
samalla tavalla kuin GABA. GABA:n on tutkimuksissa todettu vaikuttavan rentouttavasti ja vähentävän ahdistusta. Samoin GABA:n on todettu tukevan immuunijärjestelmän toimintaa.

Narskutteletko kenties öisin hampaitasi? Tutkimuksissa on todettu, että vähäisen GABA:n määrän elimistössä on todettu olevan yhteydessä myös bruksismiin eli hampaiden yölliseen narskutteluun. Matala GABA-pitoisuus liittyy myös huonoon unen laatuun.
GABA:a aktivoivia ravintolisiä ovat muun muassa B1-, B3- ja B6-vitamiini, glutamiini ja karnosiini. Ruoka-aineista maksaruoat, kala, pähkinät, banaani ja sitrushedelmät lisäävät GABA:n määrää elimistössä.

Tiesitkö, että niin GABAn, kuin muutkin hermoston välittäjäainetasosi voidaan tarkasti tutkia. Kiinnostuitko?

Ajanvarauksemme auttaa sinua asiassa eteenpäin. Lue myös aiheesta kirjastamme: Parantavat Hormonit.

Syksy on mitä parhainta itsehoidon aikaa

Pimenevät illat tuovat meidät jälleen kotisohvalle viltin alle rauhoittumaan ja keräämään energiaa pitkään talveen. Nyt on hyvä hetki kuulostella, miten sinä voit? Mitä asioita sinun mielesi ja kehosi kaipaa voidakseen hyvin?

Puhdas ja ravintorikas ruoka on polttoaineemme, jota tarvitsemme joka päivä. Ruoka, jota syömme vaikuttaa terveyteemme niin hyvässä kuin pahassa. Syömällä liian vähän ja vääränlaista, meille sopimatonta ruokaa, saamme kehomme säästöliekille, kuin myös hormoni- ja entsyymitoiminnan sekaisin. Ravintoainepuutoksiakin saattaa esiintyä.  Huono, ravintoaineköyhä ruokavalio lisää hiljaisen tulehduksen riskiä ja sitä kautta lisää riskiä sairastua erilaisiin elintapasairauksiin.

Paljon voimme tehdä terveytemme edistämiseksi syömämme ruuan avulla. Puhdas, lisäaineeton, paljon kuituja ja fytokemikaaleja sisältävä ruoka on elämämme eliksiiri.  Terveytemme haasteet kuluttavat ravinteita keholtamme. Silloin on tärkeää, että ruokavalio on yksilöllinen, jotta kehosi saa riittävän määrän oikeita rakennusaineita voimaantuakseen ja tervehtyäkseen. Hyvä ravinto antaa sinulle elinvoimaa.

Sadonkorjuu on kerätty talteen tältä syksyltä ja käytettävissämme on paljon ravintorikkaita kasviksia, juureksia ja marjoja. Hyödyntäkäämme siis tätä mahtavaa antia juuri nyt ja tankataan itsemme täyteen roppakaupalla hyviä ravinteita.

Hedelmillä ja marjoilla on antioksidatiivisia eli soluvaurioilta suojaavia vaikutuksia. Ristikukkaisista kasviksista saamme indoleita stimuloimaan entsyymitoimintaamme. DNA:ta voimme suojata esim. chilipippureiden kapsaiinilla. Sipulien allisiinilla on taas todettu olevan antibakteerisia vaikutuksia. Puhumattakaan karpaloiden proantosyaniideista, jotka suojaavat soluja taudinaiheuttajilta. Tätä kasvisten ja marjojen sisältämien huippuhyvien aineiden listaa voisi jatkaa, vaikka kuinka pitkään.

Nautitaan siis yhdessä ruuan valmistamisesta, mahtavista mauista ja ruokaillaan kiireettä perheen kesken sekä rentoudutaan sohvalla hyvällä omallatunnolla kirjaa lukien ja sateen ropinaa kuunnellen.

Ihanaa syksyä sinulle!

toivottelee

dipl.ravintoterapeutti-rentoutusvalmentaja

Virpi

 

 

Kevät aurinko piristää, vai eikö sittenkään?

Mitä tehdä, jos valon määrän lisääntyminen ei piristä ja aamuisin väsyttää, eikä mikään tunnu auttavan?

Monet kärsivät pitkittyneestä väsymyksestä, johon ei aina meinaa löytyä apuja. Jos säännöllisesti nukuttu 8-9 h yöuni ei piristä, olisi asiaa tarkasteltava ja selvitettävä tarkemmin. Väsymys fysiologisen ilmiönä on moninainen.

Monet kärsivät univalverytmin epätasapainosta, jossa illalla valvotaan joko omaehtoisesti tai työn takia hiukan liian myöhään ja unentulon ihanteellinen aikaikkuna ohitetaan. Näin menetään mm. hormonaalisen palautumisen vasteita, kuten kasvuhormonin riittävä muodostuminen. Osa ns. iltaihmisistä kertoo, ettei heitä nukuta illalla, vaan helposti semipirteänä valvoen kello on jo yli 24, eikä sänky kutsu vielä.

Tosiasiallisesti suurin osa iltakukkujista kärsii autonomisen hermoston sympaattisen puolen ylivirittyneisyydestä, jonka taustasyitä voi olla useita, kuten mm. liiallinen kahvin ja energiajuomien käyttö, liian myöhään tehty kova fyysinen rasitus tai työtehtävien venyttäminen iltaan.

Toinen tavallinen syy iltakukkumiseen voi olla hormonaalinen, eli esim. kortisolimetabolian epätasapainotila. Tällöin kehon kyky yöunen aikana muodostaa seuraavaan aamuun riittävästi toimintakyky- ja stressinsietohormoni kortisolia on alentunut ja keho ”yrittää” päivän aikana ladata akkuja, joka aiheuttaa iltaan liian korkean kortisolitason. Tällöin nukahtaminen on haasteellista. Kortisoli itsessään ei ole ”huono” asia, vaan sen muodostumisen aikaikkuna aiheuttaa meille ongelmia ollessa häiriössä.

Tarkasteltaessa aamun vireystasoa täytyisi ottaa huomioon nukahtamisen helppous, yöunen keskeytymättömyys ja näiden yhteys aamun oletettuun vireystasoon. Tavanomaisesti iltalevolle käyminen n klo 21 edesauttaa kehon rauhoittumista ja unen saamista. Tähän yhdistettynä varsinainen nukkumisaika esim. klo 22-06 mahdollistaa useimmille riittävän palautumisvasteen ja vireystason.

Entäpä, jos näin ei ole?
Aamuväsymyksen hoitaminen piristeillä, kuten kahvilla, energiajuomilla ja muilla boostereilla ei ole pitkässä juoksussa kannattavaa. Yöunen, palautumisen ja vireystason haasteiden selvittäminen tulisi olla aina seikkaperäistä ja loogista. Unirytmin muuttaminen on periaatteessa helposti toteutettavisssa, mutta jollei keho vastaa tähän tarjottuun mahdollisuuteen, tulisi asiaa selvittää tarkemmin.

Yöunen aikaisen heräämisen aikajana kertoo osaltaan mm. hormonijärjestelmän haasteista. Jos kehon hormonitasot ja vitaliteettikuvaajat on selvitetty ja hoidettu hyvälle tasolle suhteessa yksilölliseen tarpeeseen, eikä uni meinaa edelleenkään tulla tai on pinnallista, voi apua löytyä autonomisen hermoston tasapainottamisen kautta. Omaehtoiset rentoustuskeinot, syvähengitykset, rentoutusohjelmien kuuntelu, mietiskely ja meditointi voivat auttaa. Joskus tilanne on kuitenkin sellainen, että omaehtoinen tietoinen toiminta ei rauhoita kohonnutta sympatikusta ja parasympaattinen vaste, kehon kyky rentoutumiseen, on heikentynyt.

Osteopaattinen systeeminen hoito tasapainottaa autonomista hermostoa.
Monet ovat saaneet apua osteopatiasta valveillaoloajan ylivirittyneisyyteen ja kehon rauhoittumiskykyyn. Paikallisen, kehon segmenttitason, manuaalisen liikehoidon sijaan annettava koko kehossa systeemisesti rauhottavasti ja tasapainottavasti vaikuttava hoito tukee selkeästi palautumista ja yöunta.

Pitkittyneen stressin, väsymyksen ja uupumuksen taustalla on hyvin usein fysiologisesti autonomisen hermoston epätasapainotila, jota keho ei itse levossa, eikö usein omaehtoisesti avustettunakaan pysty korjaamaan. Tällöin on hyvä kääntyä osteopaattisi puoleen ja tiedustella hänen mahdollisuuttaan auttaa sinua.

Kesäksi kuntoon nukkumalla!

Kun keho hormonaalisesti ja hermostollisesti on tasapainossa, sietää se arjessa enemmän poikkeuksia ja muutoksia valveillaolojan ja unitilan keskinäisissä suhteissa. Useiden kesäksi kuntoon -kampanjat tyrehtyvät siihen, että alkuinnostuksen jälkeen on pakko luovuttaa, kun ei jaksa ja väsyttää. Fysiologisesti olisi järkevää hoitaa ensin oma yöuni ja palautuminen kuntoon, jolloin esim. rasva-aineenvaihdunnan optimointi on helpommin toteutettavissa.

Väsyneenä ei kannata kuormittaa itseään liikunnalla eikä kehoa kuormittavilla dieeteillä.

Luomalla keholle kyky nukkua hyvin ja palautua saavutetaan aikaan jopa ihmeitä.

Jani Somppi

Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO
Osteopaatti D.O.
Amplia Klinikka

A-vitamiini, supervitamiini vastustuskyvylle ja jaksamiselle

Useimmilla asiakkaillamme, jotka eivät ole käyttäneet voita, on todettu alhaiset A-vitamiinitasot. A-vitamiini on tärkeää kilpirauhasen normaalille toiminnalle ja kilpirauhasta stimuloivan hormonin (TSH) säätelylle. A-vitamiinin on todettu myös vähentävän kilpirauhasen autoimmuunitulehduksen riskiä.

Voin ohella maksaruoat, kalanmaksaöljy ja kananmunan keltuainen sisältävät runsaasti A-vitamiinia retinolin muodossa. Vastaavasti kasvisruoasta saamme A-vitamiinia sen esiasteena eli beetakaroteenina, josta muodostuu ohutsuolen soluissa varsinaista toimivaa A-vitamiinia. Tämä määrä ei kuitenkaan usein riitä turvaamaan kehon tarvitsemaa A-vitamiinin määrää.

Kilpirauhasen vajaatoiminnassa keho ei pysty muuttamaan beetakaroteenia A-vitamiiniksi lainkaan, ja terveilläkin ihmisillä tämä muuntoprosessi on vähäistä. Mikäli sinulla on jo todettu kilpirauhasen vajaatoiminta, tulisi sinun huomioida erityisesti ravitsemuksessasi A-vitamiinin saanti suoraan eläinperäisestä ravinnosta retinolimuodossa.

Kaikille kasvissyöjille paras ravinnon tuki on kalanmaksaöljy. A-vitamiini on erittäin tärkeä myös lisämunuaisen kuoren toiminnalle. Retinoli stimuloi lisämunuaisen kuoresta erittyvää kortisolin tuotantoa eli A-vitamiini tukee kehon kykyä sietää stressiä. Hyvät Avitamiinitasot siis auttavat kehoa jaksamaan sekä lyhytaikaisessa että pitkittyneessä stressissä. A-vitamiinilla on myös hoidettu kortisolin liikatuotannosta johtuvaa Cushingin oireyhtymää.

A-vitamiini vaikuttaa näin ollen kortisolin tuotantoon joko lisäävästi tai vähentävästi, tilanteesta riippuen eli A-vitamiini on adaptogeeni. A-vitamiini on siis erittäin tärkeä vitamiini kilpirauhasen ja lisämunuaisen hormonitoiminnalle. Klinikallamme suosittelemme A-vitamiinilisää mittausten jälkeen kaikille potilaille, joilla on kilpirauhasen ja lisämunuaisen kuoren heikentynyt toiminta eli hormonaalinen epätasapainotila.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue lisää kirjastamme: Parantavat Hormonit

Jani Somppi

Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO, Osteopaatti D.O.

Amplia Klinikka