YOUTUBE FB Instagram

Arkisto aiheelle ‘Kilpirauhanen’

Hiusjuuritutkimus selvittää syyt ja tuo apua hiustenlähtöön

Ehkä sinäkin mietit tällä hetkellä, että miksi hiuksia lähtee tai mistä saisin apua hiustenlähtöön? Hiuksen elinkaari on 2-6 vuotta. Joka päivä syntyy ja kuolee sama määrä hiuksia. Hiustenlähdössä hiuksia kuolee kesken kasvukauden ja samaan hiustuppeen syntyy uusi hius vasta kun normaali kasvusykli on täyttynyt. Tästä syystä hiukset harvenevat.

Hiustenlähtö on aina monen haittatekijän yhteisvaikutus. Kehomme on myös hiusten kasvualusta. Siksi monet muutokset tai häiriöt kehossa, kuten stressi, tulehdukset, hormonaaliset häiriöt tai hormonaalinen epätasapaino, suolisto-ongelmat ja puutteellinen ruokavalio aiheuttavat hiustenlähtöä.

Esimerkiksi hormonaalisista syistä johtuva hiustenlähtö aiheuttaa hiuksen kuoleman hyvin aikaisessa vaiheessa. Uusi hius syntyy aikanaan, mutta sen synnyttyä sillä tulee olla kasvuedellytykset hiusten takaisin saamiseksi. Hiukset voidaan palauttaa takaisin missä iässä tahansa. On mikroskooppitutkimuksella selvitettävä, mitkä haittatekijät vaikuttavat hiusten kasvua häiritsevästi, jotta niitä kaikkia voidaan hoitaa. Ainoastaan näin voidaan saada hyviä hoitotuloksia.

 

Mistä apua hiustenlähtöön?

HiusAkatemia on useiden asiantuntijoiden avustuksella kehittänyt menetelmän, jolla voidaan selvittää hiustenlähdön eri tekijät. Näin voidaan määrittää myös sopiva hiustenlähdön hoito.

Hiusjuuritutkimus auttaa löytämään syyt tutkimalla hiusjuuria mikroskoopilla. Jokaiseen haittatekijään annetaan hoito-ohjeet, joita noudattamalla on mahdollista saada hiukset takaisin.

Terve hiusjuuri. Hiusjuuritutkimuksesta voi saada apua hiustenlähtöön.

Tässä kuvassa näkyy terve hiusjuuri.

 

Tältä näyttää mikroskoopilla suolistojuuri. Hiusjuuritutkimuksesta voi saada apua hiustenlähtöön.

Tältä näyttää mikroskoopilla suolistojuuri.

 

Tässä hiusjuuressa näkyy stressin merkit. Hiusjuuritutkimuksesta voi saada apua hiustenlähtöön.

Tässä hiusjuuressa näkyy stressin merkit.

 

Hormonaalinen epätasapaino usein hiustenlähdön syy

Hormonaaliseen hiustenlähtöön on useita eri syitä. Aiheuttajana voi olla mm. perinnöllinen kaljuuntuminen, kilpirauhasen sairaus tai lieväkin häiriö tasapainossa, lisäkilpirauhasen tai aivolisäkkeen toiminnan vajaus tai raskauden jälkeinen hormonitasojen muutos. Niin sanottu perinnöllinen kaljuuntuminen ei ole niin yleinen hiustenlähdön syy kuin luullaan ja aina siihen liittyy muitakin tekijöitä.

Perinnöllinen kaljuuntuminen johtuu testosteronin liiallisesta muuntumisesta dihydrotestosteroniksi (DHT). Se on yleisempää miehillä, mutta sitä voidaan tavata myös naisilla lähinnä vaihdevuosissa.

Hormonaalisen epätasapainon tarkempi selvitys vaatii aina verikokeita ja asiantuntijan vastaanottoa. Hiusjuuritutkimuksella voidaan kuitenkin ohjata laboratoriotutkimuksia oikeaan suuntaan ja lisäksi nähdään muut mahdolliset ongelmat kehon toiminnassa. Myös näiden hoitaminen on todella tärkeää ja tukee hormonaalisen puolen hoitamista koska ihminen toimii kokonaisuutena. Toisin kuin luullaan, myös DHT:n aiheuttamaa hiustenlähtöä voidaan hoitaa.

Perustana hiustenlähdön hoitamiselle syistä riippumatta ovat aina monipuolinen ravinto, hyvälaatuisten rasvojen saanti, riittävä nesteytys ja terveet elämäntavat sekä hiusten ja hiuspohjan oikeanlainen hoitaminen. Hiusjuuritutkimuksessa laaditaan henkilökohtainen hoitosuunnitelma sekä annetaan suositukset mm. tarvittavista laboratoriokokeista, ravintolisistä ja ravitsemuksesta.

 

Miten nopeasti hiukset kasvaa takaisin?

Hiusten palauttaminen on pitkäjänteistä puuhaa, ei muutamissa viikoissa tai kuukausissakaan voida kaikkia hiuksia saada takaisin. Hiustutkija voi antaa karkeita arvioita, mutta voidaan sanoa, että lopputulos riippuu hiuksen kasvuiästä, jota ei voi määritellä eli 2-6 vuotta.

Kannattaa pitää mielessä, että terve ja tasapainoinen keho kasvattaa terveitä hiuksia!

 

Seliina Niemistö
Hiustutkija, laboratoriohoitaja
Lisätietoa hiusjuuritutkimuksesta:
www.hiusakatemia.fi
www.labeauty.fi

Pitääkö uupuneen liikkua?

Asiakas, jota vaivaa uupumus on usein pahoillaan siitä, ettei ole jaksanut tai paremminkin sanottuna pystynyt liikkumaan. Heitä soimataan laiskoiksi ja huonon itsekurin omaaviksi henkilöiksi. Vahva ammatillinen näkemykseni kuitenkin on, että uupuneet ovat pahoillaan aivan suotta ja heitä on aiheettomasti syyllistetty liikkumattomuudesta.

Uupuneelle ateriointikin voi olla kuormitus

On nimittäin niin, että monet uupuneista eivät tosiasiallisesti pysty harrastamaan edes kevytkuormitteista liikuntaa tai fyysistä toimintaa. Useimpien kohdalla pelkkä arjen perustoimintojen suorittaminenkin, kuten aamutoimet ja jopa aterioiminen on keholle liian kuormittavaa ja aiheuttaa erilaisia hermostollisia oireita, kuten sydänoireita. Todellakin perusateriointi voi kuormittaa kehoa nostaen voimakkaasti leposykettä, aiheuttaen jopa rytmihäiriöitä.

Kaikillahan meistäkin on jaksamisen suhteen parempiakin päiviä ja monet uupuneet piristyvät ja voimaantuvat. Tällöin monet aloittavatkin intoa puhkuen kotitöiden tekemisen tai jonkin liikunnan.

Aika tavallista on, että uupuneilla arjen toimintaa ohjaa nimenomaan se, että pitkään tekemättä jääneet kotityöt painavat mielessä tai kauan sitten tehty viime kertainen liikuntasuoritus patistaa liikkeelle. Nyt sitten liikutaan ja kunnolla! Huomattava fyysinen tai psyykkinen kuormitus esimerkiksi kotitöiden myötä on usein keholle liian kova kuormitus ja todellinen riski sydänterveydelle.

Uupumus ja hormonaalinen epätasapaino 

Moni uupunut sairastaa tietämättään kilpirauhasen vajaatoimintaa tai epätyypillistä kudostason vajaatoimintaa eli NTIS:ä sekä lisämunuaisen vajaatoimintaa. Nämä kaikki vaikuttavat sydänterveyteen. Uupuneelle edellä mainittujen ohella liian kuormittava toiminta heikentää terveyttä ja sekoittaa hormonitasapainoamme entisestään.

Uupunutta henkilöä liikuntaan ohjeistettaessa tulisi aina olla mielessä kestääkö henkilön pumppu eli sydän. Kysymys on siitä, kestääkö henkilön keho turvallisesti, niin fyysisesti kuin psyykkisesti tätä lisäkuormitusta.

On tärkeää muistaa, että kun kysymyksessä on uupunut, kenties ylipainoinen sekä mahdollisesti vielä homealtistunut henkilö, jonka taustalla on kehon hormonaalinen epätasapainotilanne, muuttuu liikunnan ohjeistaminen aivan toisenlaiseksi.

Liiku hyvin kevyesti

Uupuneelle liikunnan tulisi olla äärimmäisen kevyttä, lyhytkestoista ja mieltä virkistävää. Joillekin riittää mainiosti pelkkä ulkona istuminen.

Jani Somppi
Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO
Osteopaatti D.O.
Amplia Klinikka

Valviran Valvontalautakunnan ja STMn alaisen PALKOn toiminnassa käynyt ilmi vakavaa rakenteellista korruptiota

Oikeusasiamiehen mukaan Sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustettu Palveluvalikoimaneuvosto (PALKO) on toiminut lainvastaisesti lausuntoa antaessaan.

PALKO linjasi vuonna 2015 endokrinologiyhdistyksen pyynnöstä, että kilpirauhasen vajaatoiminnan hoito pelkällä T3-lääkkeellä ei kuulu julkisesti rahoitettuihin hoitoihin. Nyt eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen vaatii Eduskunnan tahdon vastaisesti laaditun lausunnon johdosta Sosiaali- ja terveysministeriöltä korjaavia toimenpiteitä.

Lausunnosta on ollut runsaasti harmia potilaille ja heitä aiemmin hoitaville lääkäreille, koska Valvirassa ja terveydenhuollon kaikilla portailla on vedottu nimenomaan kyseiseen kiistanalaiseen lausuntoon myös lääkäreiden rajoituspäätöksiä tehtäessä.

Käytännössä EOAn päätös tarkoittaa osaltaan sitä, että Valviran johtajat Markus Henriksson sekä Tarja Holi ovat olleet esteellisiä toimiessaan kolmoisroolissa, eli Valvirassa, Valvontalautakunnassa ja PALKOssa. Tätä kutsutaan rakenteelliseksi korruptioksi, josta on Vaasan Yliopistossa tehty tutkimus, jossa on todettu Valviran syyllistyneen rakenteellinen korruptioon ja hallintovallan väärinkäyttöön.

Valviran toiminnasta on ollut lukuisille lääkäreille ja potilaille huomattavaa haittaa, kärsimystä ja terveyden vaarantumista.

Lisäksi kilpirauhaskiistassa Valviran käyttämien asiantuntijalääkäreiden mm. Saara Metson, Pasi Salmelan  ja Leena Moilasen epäillään olleen esteellisiä heidän toimiessaan kaksois-, kolmois- ja nelosrooleissa.

Nämä henkilöt ovat/ovat  olleet 1) julkisen terveydenhuolloin virkamiehiä vastaavassa asemassa ylilääkäreinä, he ovat toimineet samaan aikaan 2) kantelijalääkäreinä, 3) Valviran asiantuntijalääkäreinä sekä 4) kilpailevina yksityisvastaanottoa pitävinä ammatinharjoittajina.

Valviran johtajista, Valvontalautakunnan jäsenistä sekä Valviran käyttämistä asiantuntijalääkäreistä on tehty rikosilmoitus.

Voidaankin kysyä, ovatko Valviran Valvontalautakunnan tekemät lääkärin oikeuksien rajoittamispäätökset ylipäätään laillisia?

#Valvira, #PALKO, #STM, #eduskunnanoikeusasiamies, #rakenteellinenkorruptio, #hallinnollinenmielivalta, #kilpirauhanen

Somppi TL. Non-Thyroidal Illness Syndrome in Patients Exposed to Indoor Air Dampness Microbiota Treated Successfully with Triiodothyronine. Front Immunol. 2017 Aug 7; 8:919. doi: 10.3389/fimmu.2017.00919. eCollection 2017.

Frontiers Immunology -lehdessä julkaistiin elokuussa vuonna 2017 artikkeli, jossa osoitettiin pitkäaikaisen homealtistuksen ja kosteusvauriomikrobien aiheuttavan kudostason kilpirauhashormoni -vajausta.

Kirjallisuudessa on paljon viitteitä siitä, että pitkäaikainen altistuminen kosteusvauriomikrobeille aiheuttaa monisairastavuutta, joista yksi on ns. ”Kudostason kilpirauhashormonien vajaus -oireyhtymä” eli Non-thyroidal illness syndroma (NTIS).

Kyseisessä tutkimuksessa raportoitiin yhdeksän, pitkäaikaisesti homeelle altistuneen potilaan sairaushistoria ja toipuminen.  Kyseisillä potilailla oli mm. kroonista väsymystä, kognitiivisten toimintojen häiriöitä sekä erilaisia kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita, Thyroxin -hoidosta huolimatta.

Altistuminen kosteusvaurioituneissa rakennuksissa esiintyville VOC-yhdisteille (volatile organic compounds), kuten myrkyllisten sienien aineenvaihduntatuotteille ja homeperäisille, tulehdusta aiheuttaville yhdisteille, voivat tutkimusten mukaan johtaa useiden hormonien, kuten aktiivisen T3-hormonin kudostason puutoksiin.

1970-luvulta lähtien synteettinen esihormoni eli levotyroksiini (LT4, Suomessa Thyroxin) on ollut yleisin kilpirauhashormonien korvaushoidossa yksinään (monoterapiana) määrätty kilpirauhashormoni. On oletettu, että kudostasolla T4-hormonin muuntuminen T3-hormoniksi riittää kattamaan kudos-/elintasolla aktiivisen kilpirauhashormonin tarpeen. On kuitenkin näyttöä siitä, ettei tämä oletus päde kaikkiin potilaisiin, etenkään jos potilas on altistunut pitkäaikaisesti sisäilman homeille ja homemyrkyille.

Kyseinen tutkimusraportti kuvaa yhdeksän NTIS-potilaan menestyksekästä hoitoa T3-pohjaisella kilpirauhashormonilääkityksellä. Hoito perustui potilaiden tarkkaan haastatteluun, kliiniseen seurantaan sekä laboratoriotutkimuksiin, joihin sisältyivät mm. seerumin vapaa T3 (T3V), käänteinen T3 (rT3), tyreotropiini (TSH), vapaa T4 (T4V), kortisoli sekä dehydroepiandrosteroni (DHEA).

T3V/rT3 -suhde laskettiin, jolla pystytään osoittamaan aktiivisen T3-hormonin ja inaktiivisen/jarruttavan T3 -hormonin välistä suhdetta eli sitä, kuinka paljon kudostasolla on käytettävissä aktiivista T3-hormonia.

Normaalissa tilanteessa vapaata T3:a (T3V) tulee olla 2 – 2.5 kertaa enemmän kuin inaktiivista T3:a (rT3, reversed-T3). Lisäksi joidenkin potilaiden lisämunuaisen kuorikerroksen hormonituotantoa tuettiin hydrokortisonilla ja DHEA:lla. Kaikki potilaat saivat myös ruokavalio- ja ravintolisäohjeistuksen. Hoidon aikana kaikkien yhdeksän potilaan kohdalla kaikissa oirekategorioissa tapahtui selvää muutosta parempaan.

Niiden potilaiden kohdalla, joille jäi lieviä oireita T3-terapian aikana, altistuivat työpaikoillaan edelleen homeelle. Neljä potilasta oli ollut Thyroxin hoidon aikana pitkään sairauslomalla työkyvyttömyyden vuoksi. T3-pohjaisen hormonihoidon ja muun tukihoidon aikana kaikki potilaat pystyivät palaamaan töihin ns. ”terveisiin” rakennuksiin. Homealtistuneilla NTIS -potilaiden kohdalla on huomioitava, että myös ruoan mukana tulevien homemyrkkyjen välttäminen on tärkeää.

Geneettisesti heikommin toimivan DIO2 entsyymitoiminnan huomioiminen (mm. seleenin puutos) sekä DIO2:n toimintahäiriöiden selvittäminen (DIO2 -geenitesti) on myös tärkeää, koska kyseisen entsyymin toiminta vastaa ”ei-aktiivisen” T4:n muuntamisesta aktiiviseksi T3-hormoniksi. DIO2:n toiminnan vajaus vaikuttaa oleellisesti NTIS:n kehittymiselle, joka voidaan menestyksekkäästi hoitaa nimenomaan T3- hormonilääkityksellä, koska siten DIO2:n toiminnanvajaus voidaan ohittaa.

Somppi TL. Non-Thyroidal Illness Syndrome in Patients Exposed to Indoor Air Dampness Microbiota Treated Successfully with Triiodothyronine. Front Immunol. 2017 Aug 7; 8:919. doi: 10.3389/fimmu.2017.00919. eCollection 2017.