YOUTUBE FB Instagram

Arkisto aiheelle ‘Kilpirauhanen’

Lääkkeettömät keinot jaksamisen tueksi

Pimeä vuodenaika haastaa jaksamisemme. Moni suomalainen suorastaan uupuu ja masentuu valon vähentyessä. Seuraavaan kesään ja aurinkoon on pitkä matka. Jaksamisemme sekä hyvän mielenterveyden yksi tärkeimmistä peruasioista on tasapainoinen hormonitoiminta. Hormonimme säätelevät pitkälti jaksamista valveillaolon aikana, nukkumista ja palautumista.

Jos laajemmin tiedettäisiin ja ymmärrettäisiin hormonaalisten epätasapainotilojen vaikutukset erilaisiin oirekuvastoihin, kuten kipuun, uupumukseen, masennukseen ja keskittymishaasteisiin hormonitasoja mittautettaisiin enemmän. Tiedätkö sinä hormonitasosi? Yleisesti vallalla on nimittäin ollut ja on edelleenkin ajatus, että uupunut, voimaton ja aloitekyvytön ihminen on masentunut. Oletko sinä?

Alavireisyydestä, aloitekyvyttömyydestä, väsymyksestä ja epämääräisistä kivuista kärsiviä potilaita hoidetaan hyvin usein masennuslääkkeillä, myös silloin kun niistä ei saada riittävää vastetta. Kehon fyysinen epätasapainotila saattaa vain syventyä, jos potilaalle määrätään lääkkeitä ilman, että tutkittaisiin kyseiseen tilanteeseen johtaneita tosiasiallisia taustalla olevia syitä. Turhan lääkityksen myötä hitaasta saattaa tulla entistä hitaampi, mikään ei sytytä, mikään ei tunnu miltään, ei ole masennusta, mutta ei juuri muitakaan tunteita. Ollaan turtana valveilla, kuin unessa, mutta silmät auki. Asia on merkityksellinen, sillä Suomessa on 400 000 masennuslääkkeen käyttäjää. Pimeänä vuodenaikana monen oireet korostuvat.

Mikä siis avuksi?

Potilaan kieltäytyessä masennuslääkityksestä jää hän hyvin usein täysin oman onnensa nojaan. Jaksamisen tueksi on olemassa hyviä, turvallisia ja vaikuttavia lääkkeettömiä keinoja, mutta valitettavasti tämän päivän Suomessa niitä ei vielä oikein osata suositella.

Kokonaisuudessan koko Lääkkeetön hoito -termi on vasta tulossa Suomeen ja keväällä 2019 käytiinkin vilkasta keskustelua lääkäri Antti Heikkilän Lääkkeetön elämä -kirjasta. Uusin kirjamme Parantavat Hormonit ottaa asiaan seikkaperäisesti kantaa.

Tiesitkö, että Euroopan unionin tasolla on asiaan otettu kantaa jo vuosia sitten siten, että EU:n jäsenvaltioiden tulisi omaksua kokonaisvaltainen lähestymistapa kansanterveyteen, joka huomioi myös lääkkeettömän hoidon mahdollisuuden ihmisten hoitamisessa. Siis mitä? Euroopan unionin komission ehdotuksesta on nimittäin tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös 23.10.2007 (N:o 1350/2007/EY), jonka 24 kohdan mukaan: ”Ohjelmassa olisi tunnustettava, miten tärkeää on omaksua kokonaisvaltainen lähestymistapa kansanterveyteen, ja sen mukaisissa toimissa olisi otettava tarvittaessa huomioon täydentävä ja vaihtoehtoinen lääketiede, jos sen tehokkuudesta on olemassa tieteellistä tai kliinistä näyttöä.

Mikäli henkilöllä on jokin lääkehoito, voidaan siihen ottaa rinnalle myös lääkkeetön hoito, jota voidaan kutsua myös rinnakkaishoidoksi. EU:n päätöksen mukainen täydentävä ja vaihtoehtoinen lääketiede tulee ottaa tarvittaessa käyttöön, jos sen tehokkuudesta on olemassa tieteellistä tai kliinistä näyttöä. EU:n päätöksessä on huomioitavaa, että lauseessa on sana tai, eli täydentävien ja vaihtoehtoisten lääketieteen menetelmistä ei välttämättä tarvitse olla tieteellistä tutkimusnäyttöä, vaan niiden sallittavuuteen riittää myös kliininen näyttö eli kokemusperäinen näyttö hoidon vaikuttavuudesta. Monesta hoitomuodosta, kuten kalevalaisesta jäsenkorjauksesta tai osteopatiasta on vuosikymmenien, jopa yli sadan vuoden kokemusperäistä näyttöä, kiinalaisesta lääketieteestä puolestaan tuhansien vuosien kokemusperäistä näyttöä jo ennen varsinaista tieteellistä näyttöä.

Näin ollen, jos lääkäri tai terapeutti pystyy osoittamaan, että hoidosta on ollut hyötyä potilaalle ja hoito on ollut vaikuttavaa eli on pystytty osoittamaan ero ennen hoitoa tai hoitojaksoa ja niiden jälkeen, on se riittävä kliininen eli kokemuksellinen näyttö hoidon tehokkuudesta. Tämän asian tiedottamiseksi on tehtävä Suomessa vielä paljon työtä ja
asenteiden muokkausta. Tieto asiasta lisää ymmärrystä. Suomen tulee siis noudattaa EU:n päätöstä kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän synkronisoimiseksi.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Se tarkoittaa sitä, että pelkän lääkkeellisen eli masennuslääkityksen sijaan väsymystä, uupumusta ja masennusta voidaan hoitaa samanaikaisesti rinnakkaishoitona tai jopa pelkästäänkin lääkkeettömästi. Vain harva potilas tietää oikeuksiaan. Potilas voi aina kieltäytyä tarjotusta hoidosta, on se sitten lääkkeellistä tai lääkkeetöntä. Hoitava taho on velvollinen tarjoamaan aina toisenkin hoitovaihtoehdon. Ja ellei pysty, niin ohjaamaan eteenpäin. Ihanne tulevaisuudessa olisi, että nykyisissä terveyskeskuksissa olisi sekä lääkkeellisen että lääkkeettömän hoidon asiantuntijoita, jotka tiiminä, kokonaisvaltaisesti hoitaisivat potilasta tavoitteena terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, toipumisen nopeuttaminen pelkän oireiden lääkitsemisen sijaan. Siihen voi tosin vielä mennä hiukan aikaa. Sitä odotellessa jaamme tässä muutamia vinkkejä sinulle väsynyt, uupunut tai muuten vaan elämääsi tympääntynyt.

Vinkkejä jaksamisen tueksi

  • Syö riittävästi rasvaa! Älä ole kitudieetillä talvella. Hormonitoimintasi ja aineenvaihduntasi tarvitsee rasvaa. Siis rasvaa, ei sokeria. Pelkkä vegaaniruokavalio on ”ihan ok” (kesällä, hetken), mutta kanamunaa, kalaa ja riistaa sisältävällä voit yleisesti ja hormonaalisesti paremmin. Muista myös maksaruoat! Käytä päivittäin voita sekä öljyjä, kuten avokado-, kookos ja oliiviöljyä. Suosi täysrasvaisia maitotaloustuotteita ja –juustoja.
  • Nuku riittävästi! Älä hillu iltaisin, vaan käy maate. Kyllä se some odottaa sinua aamullakin, vaikket ennen nukahtamista tykkäisikään kaikkien ystäviesi fb päivityksistä. Lepää illalla, rauhoitu. Sytytä kynttilä. Istu hiljaa hämärässä. Läsnäolo on voimaannuttavaa.
  • Hapeta kehoasi! Istu vähemmän sisällä ja kävele enemmän ulkona. Kehosi kiittää. Ulkoilu on parasta, mitä voit kehollesi tarjota. Älä suotta matkaa autolla huonoon sisäilmaan kuntosalille. Kävele, hyppele, liiku ulkona, hakkaa halkoja, kolaa lunta, touhua, siitä tulee hyvä olo. Halutessasi voit kantaa puolisoasi reppuselässä tai kontata hangessa lasten kanssa. Kokeile.
  • Anna kehollesi hyviä ravinteita! Syö marjoja päivittäin, hedelmiä riittää vähempikin. Vaihda vehnä kasviksiin, älä mussuta pullaa ja suolistosi kiittää.
  • Auta aivojasi ja sydäntäsi voimaan paremmin kalaöljyllä, kalanmaksaöljyllä ja D-vitamiinilla. Käytä näitä päivittäin ja voit paremmin. Jollet muuta käytä, niin ota kalanmaksaöljyä 1 rkl päivässä.
  • Tue stressinsietokykyäsi eli käytä säännöllisesti seleeniä, sinkkiä, jodia, B-vitamiineja sekä ashwagandhaa. Jotkut voimaantuvat lakritsiuutteesta, huomioi silloin verenpaineesi.
  • Naura päivittäin
  • Selvitä laboratoriokokein hormonaalinen tilasi

Lisälukemista: Parantavat Hormonit

Jani Somppi

Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO
Osteopaatti D.O.
Amplia Klinikka

Hiusjuuritutkimus selvittää syyt ja tuo apua hiustenlähtöön

Ehkä sinäkin mietit tällä hetkellä, että miksi hiuksia lähtee tai mistä saisin apua hiustenlähtöön? Hiuksen elinkaari on 2-6 vuotta. Joka päivä syntyy ja kuolee sama määrä hiuksia. Hiustenlähdössä hiuksia kuolee kesken kasvukauden ja samaan hiustuppeen syntyy uusi hius vasta kun normaali kasvusykli on täyttynyt. Tästä syystä hiukset harvenevat.

Hiustenlähtö on aina monen haittatekijän yhteisvaikutus. Kehomme on myös hiusten kasvualusta. Siksi monet muutokset tai häiriöt kehossa, kuten stressi, tulehdukset, hormonaaliset häiriöt tai hormonaalinen epätasapaino, suolisto-ongelmat ja puutteellinen ruokavalio aiheuttavat hiustenlähtöä.

Esimerkiksi hormonaalisista syistä johtuva hiustenlähtö aiheuttaa hiuksen kuoleman hyvin aikaisessa vaiheessa. Uusi hius syntyy aikanaan, mutta sen synnyttyä sillä tulee olla kasvuedellytykset hiusten takaisin saamiseksi. Hiukset voidaan palauttaa takaisin missä iässä tahansa. On mikroskooppitutkimuksella selvitettävä, mitkä haittatekijät vaikuttavat hiusten kasvua häiritsevästi, jotta niitä kaikkia voidaan hoitaa. Ainoastaan näin voidaan saada hyviä hoitotuloksia.

 

Mistä apua hiustenlähtöön?

HiusAkatemia on useiden asiantuntijoiden avustuksella kehittänyt menetelmän, jolla voidaan selvittää hiustenlähdön eri tekijät. Näin voidaan määrittää myös sopiva hiustenlähdön hoito.

Hiusjuuritutkimus auttaa löytämään syyt tutkimalla hiusjuuria mikroskoopilla. Jokaiseen haittatekijään annetaan hoito-ohjeet, joita noudattamalla on mahdollista saada hiukset takaisin.

Terve hiusjuuri. Hiusjuuritutkimuksesta voi saada apua hiustenlähtöön.

Tässä kuvassa näkyy terve hiusjuuri.

 

Tältä näyttää mikroskoopilla suolistojuuri. Hiusjuuritutkimuksesta voi saada apua hiustenlähtöön.

Tältä näyttää mikroskoopilla suolistojuuri.

 

Tässä hiusjuuressa näkyy stressin merkit. Hiusjuuritutkimuksesta voi saada apua hiustenlähtöön.

Tässä hiusjuuressa näkyy stressin merkit.

 

Hormonaalinen epätasapaino usein hiustenlähdön syy

Hormonaaliseen hiustenlähtöön on useita eri syitä. Aiheuttajana voi olla mm. perinnöllinen kaljuuntuminen, kilpirauhasen sairaus tai lieväkin häiriö tasapainossa, lisäkilpirauhasen tai aivolisäkkeen toiminnan vajaus tai raskauden jälkeinen hormonitasojen muutos. Niin sanottu perinnöllinen kaljuuntuminen ei ole niin yleinen hiustenlähdön syy kuin luullaan ja aina siihen liittyy muitakin tekijöitä.

Perinnöllinen kaljuuntuminen johtuu testosteronin liiallisesta muuntumisesta dihydrotestosteroniksi (DHT). Se on yleisempää miehillä, mutta sitä voidaan tavata myös naisilla lähinnä vaihdevuosissa.

Hormonaalisen epätasapainon tarkempi selvitys vaatii aina verikokeita ja asiantuntijan vastaanottoa. Hiusjuuritutkimuksella voidaan kuitenkin ohjata laboratoriotutkimuksia oikeaan suuntaan ja lisäksi nähdään muut mahdolliset ongelmat kehon toiminnassa. Myös näiden hoitaminen on todella tärkeää ja tukee hormonaalisen puolen hoitamista koska ihminen toimii kokonaisuutena. Toisin kuin luullaan, myös DHT:n aiheuttamaa hiustenlähtöä voidaan hoitaa.

Perustana hiustenlähdön hoitamiselle syistä riippumatta ovat aina monipuolinen ravinto, hyvälaatuisten rasvojen saanti, riittävä nesteytys ja terveet elämäntavat sekä hiusten ja hiuspohjan oikeanlainen hoitaminen. Hiusjuuritutkimuksessa laaditaan henkilökohtainen hoitosuunnitelma sekä annetaan suositukset mm. tarvittavista laboratoriokokeista, ravintolisistä ja ravitsemuksesta.

 

Miten nopeasti hiukset kasvaa takaisin?

Hiusten palauttaminen on pitkäjänteistä puuhaa, ei muutamissa viikoissa tai kuukausissakaan voida kaikkia hiuksia saada takaisin. Hiustutkija voi antaa karkeita arvioita, mutta voidaan sanoa, että lopputulos riippuu hiuksen kasvuiästä, jota ei voi määritellä eli 2-6 vuotta.

Kannattaa pitää mielessä, että terve ja tasapainoinen keho kasvattaa terveitä hiuksia!

 

Seliina Niemistö
Hiustutkija, laboratoriohoitaja
Lisätietoa hiusjuuritutkimuksesta:
www.hiusakatemia.fi
www.labeauty.fi

Pitääkö uupuneen liikkua?

Asiakas, jota vaivaa uupumus on usein pahoillaan siitä, ettei ole jaksanut tai paremminkin sanottuna pystynyt liikkumaan. Heitä soimataan laiskoiksi ja huonon itsekurin omaaviksi henkilöiksi. Vahva ammatillinen näkemykseni kuitenkin on, että uupuneet ovat pahoillaan aivan suotta ja heitä on aiheettomasti syyllistetty liikkumattomuudesta.

Uupuneelle ateriointikin voi olla kuormitus

On nimittäin niin, että monet uupuneista eivät tosiasiallisesti pysty harrastamaan edes kevytkuormitteista liikuntaa tai fyysistä toimintaa. Useimpien kohdalla pelkkä arjen perustoimintojen suorittaminenkin, kuten aamutoimet ja jopa aterioiminen on keholle liian kuormittavaa ja aiheuttaa erilaisia hermostollisia oireita, kuten sydänoireita. Todellakin perusateriointi voi kuormittaa kehoa nostaen voimakkaasti leposykettä, aiheuttaen jopa rytmihäiriöitä.

Kaikillahan meistäkin on jaksamisen suhteen parempiakin päiviä ja monet uupuneet piristyvät ja voimaantuvat. Tällöin monet aloittavatkin intoa puhkuen kotitöiden tekemisen tai jonkin liikunnan.

Aika tavallista on, että uupuneilla arjen toimintaa ohjaa nimenomaan se, että pitkään tekemättä jääneet kotityöt painavat mielessä tai kauan sitten tehty viime kertainen liikuntasuoritus patistaa liikkeelle. Nyt sitten liikutaan ja kunnolla! Huomattava fyysinen tai psyykkinen kuormitus esimerkiksi kotitöiden myötä on usein keholle liian kova kuormitus ja todellinen riski sydänterveydelle.

Uupumus ja hormonaalinen epätasapaino 

Moni uupunut sairastaa tietämättään kilpirauhasen vajaatoimintaa tai epätyypillistä kudostason vajaatoimintaa eli NTIS:ä sekä lisämunuaisen vajaatoimintaa. Nämä kaikki vaikuttavat sydänterveyteen. Uupuneelle edellä mainittujen ohella liian kuormittava toiminta heikentää terveyttä ja sekoittaa hormonitasapainoamme entisestään.

Uupunutta henkilöä liikuntaan ohjeistettaessa tulisi aina olla mielessä kestääkö henkilön pumppu eli sydän. Kysymys on siitä, kestääkö henkilön keho turvallisesti, niin fyysisesti kuin psyykkisesti tätä lisäkuormitusta.

On tärkeää muistaa, että kun kysymyksessä on uupunut, kenties ylipainoinen sekä mahdollisesti vielä homealtistunut henkilö, jonka taustalla on kehon hormonaalinen epätasapainotilanne, muuttuu liikunnan ohjeistaminen aivan toisenlaiseksi.

Liiku hyvin kevyesti

Uupuneelle liikunnan tulisi olla äärimmäisen kevyttä, lyhytkestoista ja mieltä virkistävää. Joillekin riittää mainiosti pelkkä ulkona istuminen.

Jani Somppi
Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO
Osteopaatti D.O.
Amplia Klinikka

Valviran Valvontalautakunnan ja STMn alaisen PALKOn toiminnassa käynyt ilmi vakavaa rakenteellista korruptiota

Oikeusasiamiehen mukaan Sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustettu Palveluvalikoimaneuvosto (PALKO) on toiminut lainvastaisesti lausuntoa antaessaan.

PALKO linjasi vuonna 2015 endokrinologiyhdistyksen pyynnöstä, että kilpirauhasen vajaatoiminnan hoito pelkällä T3-lääkkeellä ei kuulu julkisesti rahoitettuihin hoitoihin. Nyt eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen vaatii Eduskunnan tahdon vastaisesti laaditun lausunnon johdosta Sosiaali- ja terveysministeriöltä korjaavia toimenpiteitä.

Lausunnosta on ollut runsaasti harmia potilaille ja heitä aiemmin hoitaville lääkäreille, koska Valvirassa ja terveydenhuollon kaikilla portailla on vedottu nimenomaan kyseiseen kiistanalaiseen lausuntoon myös lääkäreiden rajoituspäätöksiä tehtäessä.

Käytännössä EOAn päätös tarkoittaa osaltaan sitä, että Valviran johtajat Markus Henriksson sekä Tarja Holi ovat olleet esteellisiä toimiessaan kolmoisroolissa, eli Valvirassa, Valvontalautakunnassa ja PALKOssa. Tätä kutsutaan rakenteelliseksi korruptioksi, josta on Vaasan Yliopistossa tehty tutkimus, jossa on todettu Valviran syyllistyneen rakenteellinen korruptioon ja hallintovallan väärinkäyttöön.

Valviran toiminnasta on ollut lukuisille lääkäreille ja potilaille huomattavaa haittaa, kärsimystä ja terveyden vaarantumista.

Lisäksi kilpirauhaskiistassa Valviran käyttämien asiantuntijalääkäreiden mm. Saara Metson, Pasi Salmelan  ja Leena Moilasen epäillään olleen esteellisiä heidän toimiessaan kaksois-, kolmois- ja nelosrooleissa.

Nämä henkilöt ovat/ovat  olleet 1) julkisen terveydenhuolloin virkamiehiä vastaavassa asemassa ylilääkäreinä, he ovat toimineet samaan aikaan 2) kantelijalääkäreinä, 3) Valviran asiantuntijalääkäreinä sekä 4) kilpailevina yksityisvastaanottoa pitävinä ammatinharjoittajina.

Valviran johtajista, Valvontalautakunnan jäsenistä sekä Valviran käyttämistä asiantuntijalääkäreistä on tehty rikosilmoitus.

Voidaankin kysyä, ovatko Valviran Valvontalautakunnan tekemät lääkärin oikeuksien rajoittamispäätökset ylipäätään laillisia?

#Valvira, #PALKO, #STM, #eduskunnanoikeusasiamies, #rakenteellinenkorruptio, #hallinnollinenmielivalta, #kilpirauhanen