YOUTUBE FB Instagram

Arkisto aiheelle ‘liikunta’

Kevät aurinko piristää, vai eikö sittenkään?

Mitä tehdä, jos valon määrän lisääntyminen ei piristä ja aamuisin väsyttää, eikä mikään tunnu auttavan?

Monet kärsivät pitkittyneestä väsymyksestä, johon ei aina meinaa löytyä apuja. Jos säännöllisesti nukuttu 8-9 h yöuni ei piristä, olisi asiaa tarkasteltava ja selvitettävä tarkemmin. Väsymys fysiologisen ilmiönä on moninainen.

Monet kärsivät univalverytmin epätasapainosta, jossa illalla valvotaan joko omaehtoisesti tai työn takia hiukan liian myöhään ja unentulon ihanteellinen aikaikkuna ohitetaan. Näin menetään mm. hormonaalisen palautumisen vasteita, kuten kasvuhormonin riittävä muodostuminen. Osa ns. iltaihmisistä kertoo, ettei heitä nukuta illalla, vaan helposti semipirteänä valvoen kello on jo yli 24, eikä sänky kutsu vielä.

Tosiasiallisesti suurin osa iltakukkujista kärsii autonomisen hermoston sympaattisen puolen ylivirittyneisyydestä, jonka taustasyitä voi olla useita, kuten mm. liiallinen kahvin ja energiajuomien käyttö, liian myöhään tehty kova fyysinen rasitus tai työtehtävien venyttäminen iltaan.

Toinen tavallinen syy iltakukkumiseen voi olla hormonaalinen, eli esim. kortisolimetabolian epätasapainotila. Tällöin kehon kyky yöunen aikana muodostaa seuraavaan aamuun riittävästi toimintakyky- ja stressinsietohormoni kortisolia on alentunut ja keho ”yrittää” päivän aikana ladata akkuja, joka aiheuttaa iltaan liian korkean kortisolitason. Tällöin nukahtaminen on haasteellista. Kortisoli itsessään ei ole ”huono” asia, vaan sen muodostumisen aikaikkuna aiheuttaa meille ongelmia ollessa häiriössä.

Tarkasteltaessa aamun vireystasoa täytyisi ottaa huomioon nukahtamisen helppous, yöunen keskeytymättömyys ja näiden yhteys aamun oletettuun vireystasoon. Tavanomaisesti iltalevolle käyminen n klo 21 edesauttaa kehon rauhoittumista ja unen saamista. Tähän yhdistettynä varsinainen nukkumisaika esim. klo 22-06 mahdollistaa useimmille riittävän palautumisvasteen ja vireystason.

Entäpä, jos näin ei ole?
Aamuväsymyksen hoitaminen piristeillä, kuten kahvilla, energiajuomilla ja muilla boostereilla ei ole pitkässä juoksussa kannattavaa. Yöunen, palautumisen ja vireystason haasteiden selvittäminen tulisi olla aina seikkaperäistä ja loogista. Unirytmin muuttaminen on periaatteessa helposti toteutettavisssa, mutta jollei keho vastaa tähän tarjottuun mahdollisuuteen, tulisi asiaa selvittää tarkemmin.

Yöunen aikaisen heräämisen aikajana kertoo osaltaan mm. hormonijärjestelmän haasteista. Jos kehon hormonitasot ja vitaliteettikuvaajat on selvitetty ja hoidettu hyvälle tasolle suhteessa yksilölliseen tarpeeseen, eikä uni meinaa edelleenkään tulla tai on pinnallista, voi apua löytyä autonomisen hermoston tasapainottamisen kautta. Omaehtoiset rentoustuskeinot, syvähengitykset, rentoutusohjelmien kuuntelu, mietiskely ja meditointi voivat auttaa. Joskus tilanne on kuitenkin sellainen, että omaehtoinen tietoinen toiminta ei rauhoita kohonnutta sympatikusta ja parasympaattinen vaste, kehon kyky rentoutumiseen, on heikentynyt.

Osteopaattinen systeeminen hoito tasapainottaa autonomista hermostoa.
Monet ovat saaneet apua osteopatiasta valveillaoloajan ylivirittyneisyyteen ja kehon rauhoittumiskykyyn. Paikallisen, kehon segmenttitason, manuaalisen liikehoidon sijaan annettava koko kehossa systeemisesti rauhottavasti ja tasapainottavasti vaikuttava hoito tukee selkeästi palautumista ja yöunta.

Pitkittyneen stressin, väsymyksen ja uupumuksen taustalla on hyvin usein fysiologisesti autonomisen hermoston epätasapainotila, jota keho ei itse levossa, eikö usein omaehtoisesti avustettunakaan pysty korjaamaan. Tällöin on hyvä kääntyä osteopaattisi puoleen ja tiedustella hänen mahdollisuuttaan auttaa sinua.

Kesäksi kuntoon nukkumalla!

Kun keho hormonaalisesti ja hermostollisesti on tasapainossa, sietää se arjessa enemmän poikkeuksia ja muutoksia valveillaolojan ja unitilan keskinäisissä suhteissa. Useiden kesäksi kuntoon -kampanjat tyrehtyvät siihen, että alkuinnostuksen jälkeen on pakko luovuttaa, kun ei jaksa ja väsyttää. Fysiologisesti olisi järkevää hoitaa ensin oma yöuni ja palautuminen kuntoon, jolloin esim. rasva-aineenvaihdunnan optimointi on helpommin toteutettavissa.

Väsyneenä ei kannata kuormittaa itseään liikunnalla eikä kehoa kuormittavilla dieeteillä.

Luomalla keholle kyky nukkua hyvin ja palautua saavutetaan aikaan jopa ihmeitä.

Jani Somppi

Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO
Osteopaatti D.O.
Amplia Klinikka

Kuinka voit huoltaa sydäntäsi

Kuka kestää päivästä toiseen rinnallasi ja rinnassasi?

Sydän, uskollinen ystäväsi, puurtaa valittamatta arjessa. Se ei useinkaan valita, se toimii pyyteettömästi vaan, kuin uskollinen elämänkumppani arjen tuulissa. Siksi pidämmekin sydämen toimintaa, hyvinvointia ja terveyttä usein itsestäänselvyytenä. Kun sydän sitten alkaa antaa merkkejä rytmihäiriöiden, korkean leposykkeen ja muiden outojen tuntemusten kautta ollaan usein jo punaisella, ylirasittuneita tai jopa alkavan sairauden kynnyksellä. Kuinka voimme itse huoltaa sydäntä? Miten voimme edistää sen terveyttä? Keinoja on useita, joita voit nämä luettuasi pohtia omalla kohdallasi.

Lepo ja anti-stress

Yksi tärkeimpiä, jollei tärkein asia nykyihmiselle sydänterveyden edistämiseksi olisi levätä enemmän, riittävästi ja viettää aikaa pois informaatiotulvasta, hiljaisuudessa. Luonnon tarkkailu, hiljaa istuminen tai vaikka selällään rauhassa makaaminen rentouttaa ja palauttaa hyvin stressin sekoittamaa autonomista hermostoa ja tätä kautta sydäntä. Liikkuminen ja oleilu luonnossa on parasta anti-stress toimintoa. Levoksi ei välttämättä riitä pelkkä yöuni, vaan päivääkin olisi hyvä tauottaa eri keinoin. Kysymys, joka meidän tulee esittää itsellemme on, että kuinka voimme aistia sydänkuormittuneisuuden ja kuinka voimme vähentää sitä. Kysymys on oman kehon kuuntelusta, ei pelkistä laboratoriokoetuloksista tai älykellojen raporteista.

Ravitsemus

Tänä päivänä tunnetaan hyvin sydänterveyteen liittyvän ravitsemuksen lainalaisuudet. Tämä ei tarkoita virallista ravitsemuslinjaa, joka on elintarviketeollisuuden ja lääketeollisuuden lobbaamaa, ajasta jälkeen jäänyttä vanhojen mantrojen muuttumatonta toistoa.

Kliinisen kokemuksen ja lukuisten laadukkaiden tutkimusten valossa tiedämme, että hiilihydraattirajoitteinen, sokeria välttävä, verensokeriin maltillisesti vaikuttava, myös runsaasti tyydyttyneitä rasvoja ja paljon vitaaliaineita sisältävä ruokavalio, jossa huomioidaan erityisesti kalan rasvahapot on avain sydänterveyteen. Sydänterveydelle on tärkeää syödä viikottain runsaasti kalaa, päivittäin voita, viikottain maksaa ja riistaa sekä päivittäin runsaasti marjoja.

Tässä yhteydessä korostan tukituotteina erityisesti kalaöljyn lisäksi Q10 ubikinonia, meidän nuoruusvitamiinia sekä seleeniä. Samoin luonnontuotteista orapihlajauute on tunnetusti tehokas sydänterveyden edistäjä ja kuormittuneen sydämen tukija.

Liike ja liikunta

Liike parantaa ja liikunta on hyväksi, usein todetaan. Kyllä, mutta täysin näin vain terveessä kehossa. Toipuvalle, kuntoutuvalle ja uupuneelle omaehtoisen liikunnan suunnittelu on aina ammattilaisen tehtävä ja se on tehtävä huolella. Kuormittuminen ei tarkoita automaattisesti toipumista. Kehon kyky vahvistua vaatii anabolisen vasteen. Ajatus usein liikunnassa on kuitenkin kuormittua. Sydänterveyden kannalta alkuun sen tulisi kuitenkin olla virkistyä ja vasta fyysisen kunnon kohentumisen myötä asteittain kuormitusta lisäten myös kuormittua.

Yleisesti voidaan todeta, että säännöllinen, lähes päivittäinen lyhytkestoinenkin kevyehkö liikunta ja fyysinen aktiivisuus edistää sydänterveyttä. Monipuolinen koko kehoon ja erityisesti rintakehän liikelaajuuksiin vaikuttavat liikkeet tukevat keuhkohengitystä ja tätä kautta myös sydämen toimintaa.

Manuaalisen terapian, esim. osteopatian kautta voidaan epäselviä rintakehän oireita tutkia, selvittää ja hoitaa. Aina rintakehän oireisto ei johdu sydämestä, vaan syy voi olla täysin tuki- ja liikuntaelimistöstä esim. kylkiluista tai palleasta lähtevä. Kliinisen ja tutkitun tiedossa useimmat hyötyvät sydänterveyden kannalta enemmän kevyemmästä, ulkona tapahtuvasta reippailusta, kuin sisätiloissa, huonossa sisäilmassa tapahtuvasta äärikuormituksesta.

Hyvä olo ja sydäntunne, kuinka löydämme sen

Usein unohdamme emotionaalisen tekijän vaikutuksen sydänterveyteen. Suru, uupumus, lähiomaisen menetys, ero, ilo, onni, ihastuminen, rakkaus, nämä kaikki ja monet muut eri tunteet vaikuttavat sydämeen ja sydänterveyteen. Kuinka voimme kuormituksen, surun, paineen keskellä iloita? Kuinka löydämme hetkistä onnea, tyytyväisyyttä asioista? Asiathan voivat aina olla huonomminkin.

Yksinkertainen vinkkini hyvä lukija sinulle on: Halaa enemmän, se tukee kokonaisvaltaisesti sydäntä ja siitä tulee hyvä mieli.

Toivotan Sinulle hyvää ystävänpäivää ja sydänterveyttä.

Jani Somppi

Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO, Osteopaatti D.O.

Amplia Klinikka

 

Kiinnostuitko aiheesta? Voit lukea lisää kirjoistamme:

Parantavat Hormonit

Parantava Ruoka

Parantavat Rasvat

 

Liikunnan positiiviset vaikutukset eivät toteudu uupuneella

Yleisesti tiedetään, että perusterveeseen ihmiseen liikunta vaikuttaa positiivisesti monin tavoin. Säännöllinen liikunta suorituskyvyn kohentumisen lisäksi muun muassa edistää sydänterveyttä, rasva- ja sokeriaineenvaihduntaa,
vaikuttaa positiivisesti hormonaaliseen järjestelmään sekä vähentää stressin haitallisia vaikutuksia kehossa.

Uupuneen henkilön tilanne onkin toinen. Terveen, hormonaalisessa tasapainossa olevan henkilön liikuntamäärä vaikuttaa uupuneeseen eri tavoin. Väsyneellä henkilöllä sama liikuntamäärä ja liikunnan kuormitus voi heikentää sydänterveyttä, sekoittaa sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaa, lisätä stressiä ja sekoittaa hormonitoimintaa entisestään.

Useimpien kroonisesta väsymyksestä ja uupumuksesta kärsivien kehon mukautumiskyky lisääntyneeseen kuromitukseen on alentunut tai olematon. Hormonaalisesti stressihormoni ja toimintakykyhormoni kortisolin tuotantokyky on tällöin liian alhainen raskaamman fyysisen suorituksen vaatimuksiin verrattuna. Keholla ei ole näin kykyä sietää
lisääntynyttä stressiä eikä palautua normaalisti. Monilla kortisolin perustaso on jo lähtökohtaisesti liian alhainen.
Lisääntyneen kuormituksen seurauksena elimistön tulisi kyetä lisäämään hetkellisesti kortisolin tuotantoa. Monen kroonisesta väsymyksestä ja uupumistaipumuksesta kärsivän keho ei siis kykene tuottamaan
tilanteen vaatimaa niin sanottua kortisolipiikkiä, jolloin kortisolin tuotannon tulisi hetkellisesti nousta kuormituksen vaatimalle tasolle.

Jos elimistö ei kykene tuottamaan hetkellistä kortisolipiikkiä, on seurauksena yhtäkkinen uupuminen ja väsyminen sekä muiden fyysisten stressioireiden ilmaantuminen. Hyvin yleinen fyysinen stressioire on sydämen sykkeen voimakas
nopeutuminen ja sydämen tykyttelytuntemukset. Myös kehon sisäinen värinä tai kehon ja käsien tärinä ovat yleisiä oireita.

Uupuneena harjoittelu on riskitekijä sydänterveydelle. Osalla potilaista tilanne on vielä vakavampi, eli lisämunuaisen ytimen adrenaliinin tuontanto on myös alentunut, jolloin kyseessä on koko lisämunuaisen vajaatoiminta. Tällöin kehon mukautuminen kuormitukseen ja stressiin puuttuu lähes kokonaan tai on oleellisesti heikentynyt.
Usein näille potilaille jopa yksinkertaiset kotiaskareet ovat hyvin kuormittavia, kuten itselleen ruoan laittaminen tai vuodevaatteiden vaihtaminen. Pientenkin askareiden jälkeen on aina levättävä.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue lisää kirjastamme: Parantavat Hormonit

Jani Somppi

Osteopaatti D.O., Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO
Amplia Klinikka

 

 

Uusi vuosi, jaksatko vai uuvuttaako?

Vuoden alku on monille muutosten aikaa. Jouluähkyn jälkeen monilla alkaa ”uusi elämä”. Nyt minä ryhdistäydyn, tsemppaan ja aloitan kuntoilun pitkän tauon jälkeen. Lisäksi aloitan uuden ruokavalion, jätän pois hötöt, ostan jäsenyyden ja valmennuksen ja teen kaiken prikulleen.

Moni piristyy joulun ajan levon myötä ja edeltävän syksyn kehon todellinen tila unohtuu. Ajatuksena tietysti on, että tämä on hyväksi minulle, terveyteni ja kuntoni kohentuu ja jopa laihdun.

Usein muutokset ovat keholle ja mielelle liian voimakkaita. Monien perusongelma on se, ettei jaksa riittävästi arjessa. Työt juuri ja juuri jaksetaan tehdä, mutta kotona kutsuu sohva.

Vuosia kestänyt elämän ja arjen epätasapainotila näkyy ulkoisesti ja sisäisesti. Paino kenties on salakavalasti lähtenyt nousemaan, veriarvot kertovat omaa tarinaansa. Miten tästä eteenpäin, kannattaako muutos aloittaa kerralla?

Hyvinvoinnin kohentaminen ja elämäntapojen muutos tulisi tehdä asteittain, lempeästi, kehon ehdoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilön mahdolliset liikunta- ja ravitsemusmuutokset täytyy tehdä aina sitä lähtökohdasta, mikä on kehon tila.

Ajatus siitä, että uupuneen tai ylipainoisen keho kyllä kestää kovakuormitteista, jopa maksimaalista liikuntaharjoittelua on valitettavasti väärä. Keho vastustaa äärimuutoksia autonomisen hermoston ja hormonaalisen järjestelmän kautta. Haaste ei ole harjoitella kovaa, vaan sopivasti.

Hormonaalinen epätasapaino
on monien oireiden syynä

Ravitsemukselliset muutokset lähtevät usein olettamuksesta, että syömällä vähemmän laihdut. Terve keho toimii näin, aikansa. Mutta entäpä kehon ollessa hormonaalisen epätasapainon tilassa? Kehon toiminta muuttuu ja aineenvaihdunta menee usein säästöliekille hidastuen entisestään.

Pienempi ateriamäärä vähentää myös vitamiinien, mineraalien, amino- ja rasvahappojen saantia. Aineenvaihdunnan ja terveyden kannalta näillä on aivan olennainen merkitys.

Usein hidastuneesta aineenvaihdunnasta kärsivä kokee myös kognitiivisten toimintojen hitautta, lähimuistin ja keskittymiskyvyn haasteita, aloitekyvyttömyyttä ja alavireisyyttä. Valitettavaa on, että usein nämä henkilöt hoidetaan pelkästään yksipuolisesti masennuslääkityksellä.

Suomessa on vaikeaa saada osaavaa laaja-alaista lääkkeellistä ja lääkkeetöntä apua epätyypillisten hormonisairauksien hoitoon, sillä hoitavia tahoja ei juurikaan enää ole maassamme saatavilla.

Kun aloitat elämäntapojen muutoksen, tee se siis maltilla, kehoasi kuunnellen.

Tästä aiheesta lisää kirjassamme Parantavat Hormonit

Jani Somppi

Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO
Osteopaatti D.O.
Amplia Klinikka