YOUTUBE FB Instagram

Arkisto aiheelle ‘liikunta’

Kuinka voit huoltaa sydäntäsi

Kuka kestää päivästä toiseen rinnallasi ja rinnassasi?

Sydän, uskollinen ystäväsi, puurtaa valittamatta arjessa. Se ei useinkaan valita, se toimii pyyteettömästi vaan, kuin uskollinen elämänkumppani arjen tuulissa. Siksi pidämmekin sydämen toimintaa, hyvinvointia ja terveyttä usein itsestäänselvyytenä. Kun sydän sitten alkaa antaa merkkejä rytmihäiriöiden, korkean leposykkeen ja muiden outojen tuntemusten kautta ollaan usein jo punaisella, ylirasittuneita tai jopa alkavan sairauden kynnyksellä. Kuinka voimme itse huoltaa sydäntä? Miten voimme edistää sen terveyttä? Keinoja on useita, joita voit nämä luettuasi pohtia omalla kohdallasi.

Lepo ja anti-stress

Yksi tärkeimpiä, jollei tärkein asia nykyihmiselle sydänterveyden edistämiseksi olisi levätä enemmän, riittävästi ja viettää aikaa pois informaatiotulvasta, hiljaisuudessa. Luonnon tarkkailu, hiljaa istuminen tai vaikka selällään rauhassa makaaminen rentouttaa ja palauttaa hyvin stressin sekoittamaa autonomista hermostoa ja tätä kautta sydäntä. Liikkuminen ja oleilu luonnossa on parasta anti-stress toimintoa. Levoksi ei välttämättä riitä pelkkä yöuni, vaan päivääkin olisi hyvä tauottaa eri keinoin. Kysymys, joka meidän tulee esittää itsellemme on, että kuinka voimme aistia sydänkuormittuneisuuden ja kuinka voimme vähentää sitä. Kysymys on oman kehon kuuntelusta, ei pelkistä laboratoriokoetuloksista tai älykellojen raporteista.

Ravitsemus

Tänä päivänä tunnetaan hyvin sydänterveyteen liittyvän ravitsemuksen lainalaisuudet. Tämä ei tarkoita virallista ravitsemuslinjaa, joka on elintarviketeollisuuden ja lääketeollisuuden lobbaamaa, ajasta jälkeen jäänyttä vanhojen mantrojen muuttumatonta toistoa.

Kliinisen kokemuksen ja lukuisten laadukkaiden tutkimusten valossa tiedämme, että hiilihydraattirajoitteinen, sokeria välttävä, verensokeriin maltillisesti vaikuttava, myös runsaasti tyydyttyneitä rasvoja ja paljon vitaaliaineita sisältävä ruokavalio, jossa huomioidaan erityisesti kalan rasvahapot on avain sydänterveyteen. Sydänterveydelle on tärkeää syödä viikottain runsaasti kalaa, päivittäin voita, viikottain maksaa ja riistaa sekä päivittäin runsaasti marjoja.

Tässä yhteydessä korostan tukituotteina erityisesti kalaöljyn lisäksi Q10 ubikinonia, meidän nuoruusvitamiinia sekä seleeniä. Samoin luonnontuotteista orapihlajauute on tunnetusti tehokas sydänterveyden edistäjä ja kuormittuneen sydämen tukija.

Liike ja liikunta

Liike parantaa ja liikunta on hyväksi, usein todetaan. Kyllä, mutta täysin näin vain terveessä kehossa. Toipuvalle, kuntoutuvalle ja uupuneelle omaehtoisen liikunnan suunnittelu on aina ammattilaisen tehtävä ja se on tehtävä huolella. Kuormittuminen ei tarkoita automaattisesti toipumista. Kehon kyky vahvistua vaatii anabolisen vasteen. Ajatus usein liikunnassa on kuitenkin kuormittua. Sydänterveyden kannalta alkuun sen tulisi kuitenkin olla virkistyä ja vasta fyysisen kunnon kohentumisen myötä asteittain kuormitusta lisäten myös kuormittua.

Yleisesti voidaan todeta, että säännöllinen, lähes päivittäinen lyhytkestoinenkin kevyehkö liikunta ja fyysinen aktiivisuus edistää sydänterveyttä. Monipuolinen koko kehoon ja erityisesti rintakehän liikelaajuuksiin vaikuttavat liikkeet tukevat keuhkohengitystä ja tätä kautta myös sydämen toimintaa.

Manuaalisen terapian, esim. osteopatian kautta voidaan epäselviä rintakehän oireita tutkia, selvittää ja hoitaa. Aina rintakehän oireisto ei johdu sydämestä, vaan syy voi olla täysin tuki- ja liikuntaelimistöstä esim. kylkiluista tai palleasta lähtevä. Kliinisen ja tutkitun tiedossa useimmat hyötyvät sydänterveyden kannalta enemmän kevyemmästä, ulkona tapahtuvasta reippailusta, kuin sisätiloissa, huonossa sisäilmassa tapahtuvasta äärikuormituksesta.

Hyvä olo ja sydäntunne, kuinka löydämme sen

Usein unohdamme emotionaalisen tekijän vaikutuksen sydänterveyteen. Suru, uupumus, lähiomaisen menetys, ero, ilo, onni, ihastuminen, rakkaus, nämä kaikki ja monet muut eri tunteet vaikuttavat sydämeen ja sydänterveyteen. Kuinka voimme kuormituksen, surun, paineen keskellä iloita? Kuinka löydämme hetkistä onnea, tyytyväisyyttä asioista? Asiathan voivat aina olla huonomminkin.

Yksinkertainen vinkkini hyvä lukija sinulle on: Halaa enemmän, se tukee kokonaisvaltaisesti sydäntä ja siitä tulee hyvä mieli.

Toivotan Sinulle hyvää ystävänpäivää ja sydänterveyttä.

Jani Somppi

Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO, Osteopaatti D.O.

Amplia Klinikka

 

Kiinnostuitko aiheesta? Voit lukea lisää kirjoistamme:

Parantavat Hormonit

Parantava Ruoka

Parantavat Rasvat

 

Liikunnan positiiviset vaikutukset eivät toteudu uupuneella

Yleisesti tiedetään, että perusterveeseen ihmiseen liikunta vaikuttaa positiivisesti monin tavoin. Säännöllinen liikunta suorituskyvyn kohentumisen lisäksi muun muassa edistää sydänterveyttä, rasva- ja sokeriaineenvaihduntaa,
vaikuttaa positiivisesti hormonaaliseen järjestelmään sekä vähentää stressin haitallisia vaikutuksia kehossa.

Uupuneen henkilön tilanne onkin toinen. Terveen, hormonaalisessa tasapainossa olevan henkilön liikuntamäärä vaikuttaa uupuneeseen eri tavoin. Väsyneellä henkilöllä sama liikuntamäärä ja liikunnan kuormitus voi heikentää sydänterveyttä, sekoittaa sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaa, lisätä stressiä ja sekoittaa hormonitoimintaa entisestään.

Useimpien kroonisesta väsymyksestä ja uupumuksesta kärsivien kehon mukautumiskyky lisääntyneeseen kuromitukseen on alentunut tai olematon. Hormonaalisesti stressihormoni ja toimintakykyhormoni kortisolin tuotantokyky on tällöin liian alhainen raskaamman fyysisen suorituksen vaatimuksiin verrattuna. Keholla ei ole näin kykyä sietää
lisääntynyttä stressiä eikä palautua normaalisti. Monilla kortisolin perustaso on jo lähtökohtaisesti liian alhainen.
Lisääntyneen kuormituksen seurauksena elimistön tulisi kyetä lisäämään hetkellisesti kortisolin tuotantoa. Monen kroonisesta väsymyksestä ja uupumistaipumuksesta kärsivän keho ei siis kykene tuottamaan
tilanteen vaatimaa niin sanottua kortisolipiikkiä, jolloin kortisolin tuotannon tulisi hetkellisesti nousta kuormituksen vaatimalle tasolle.

Jos elimistö ei kykene tuottamaan hetkellistä kortisolipiikkiä, on seurauksena yhtäkkinen uupuminen ja väsyminen sekä muiden fyysisten stressioireiden ilmaantuminen. Hyvin yleinen fyysinen stressioire on sydämen sykkeen voimakas
nopeutuminen ja sydämen tykyttelytuntemukset. Myös kehon sisäinen värinä tai kehon ja käsien tärinä ovat yleisiä oireita.

Uupuneena harjoittelu on riskitekijä sydänterveydelle. Osalla potilaista tilanne on vielä vakavampi, eli lisämunuaisen ytimen adrenaliinin tuontanto on myös alentunut, jolloin kyseessä on koko lisämunuaisen vajaatoiminta. Tällöin kehon mukautuminen kuormitukseen ja stressiin puuttuu lähes kokonaan tai on oleellisesti heikentynyt.
Usein näille potilaille jopa yksinkertaiset kotiaskareet ovat hyvin kuormittavia, kuten itselleen ruoan laittaminen tai vuodevaatteiden vaihtaminen. Pientenkin askareiden jälkeen on aina levättävä.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue lisää kirjastamme: Parantavat Hormonit

Jani Somppi

Osteopaatti D.O., Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO
Amplia Klinikka

 

 

Uusi vuosi, jaksatko vai uuvuttaako?

Vuoden alku on monille muutosten aikaa. Jouluähkyn jälkeen monilla alkaa ”uusi elämä”. Nyt minä ryhdistäydyn, tsemppaan ja aloitan kuntoilun pitkän tauon jälkeen. Lisäksi aloitan uuden ruokavalion, jätän pois hötöt, ostan jäsenyyden ja valmennuksen ja teen kaiken prikulleen.

Moni piristyy joulun ajan levon myötä ja edeltävän syksyn kehon todellinen tila unohtuu. Ajatuksena tietysti on, että tämä on hyväksi minulle, terveyteni ja kuntoni kohentuu ja jopa laihdun.

Usein muutokset ovat keholle ja mielelle liian voimakkaita. Monien perusongelma on se, ettei jaksa riittävästi arjessa. Työt juuri ja juuri jaksetaan tehdä, mutta kotona kutsuu sohva.

Vuosia kestänyt elämän ja arjen epätasapainotila näkyy ulkoisesti ja sisäisesti. Paino kenties on salakavalasti lähtenyt nousemaan, veriarvot kertovat omaa tarinaansa. Miten tästä eteenpäin, kannattaako muutos aloittaa kerralla?

Hyvinvoinnin kohentaminen ja elämäntapojen muutos tulisi tehdä asteittain, lempeästi, kehon ehdoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilön mahdolliset liikunta- ja ravitsemusmuutokset täytyy tehdä aina sitä lähtökohdasta, mikä on kehon tila.

Ajatus siitä, että uupuneen tai ylipainoisen keho kyllä kestää kovakuormitteista, jopa maksimaalista liikuntaharjoittelua on valitettavasti väärä. Keho vastustaa äärimuutoksia autonomisen hermoston ja hormonaalisen järjestelmän kautta. Haaste ei ole harjoitella kovaa, vaan sopivasti.

Hormonaalinen epätasapaino
on monien oireiden syynä

Ravitsemukselliset muutokset lähtevät usein olettamuksesta, että syömällä vähemmän laihdut. Terve keho toimii näin, aikansa. Mutta entäpä kehon ollessa hormonaalisen epätasapainon tilassa? Kehon toiminta muuttuu ja aineenvaihdunta menee usein säästöliekille hidastuen entisestään.

Pienempi ateriamäärä vähentää myös vitamiinien, mineraalien, amino- ja rasvahappojen saantia. Aineenvaihdunnan ja terveyden kannalta näillä on aivan olennainen merkitys.

Usein hidastuneesta aineenvaihdunnasta kärsivä kokee myös kognitiivisten toimintojen hitautta, lähimuistin ja keskittymiskyvyn haasteita, aloitekyvyttömyyttä ja alavireisyyttä. Valitettavaa on, että usein nämä henkilöt hoidetaan pelkästään yksipuolisesti masennuslääkityksellä.

Suomessa on vaikeaa saada osaavaa laaja-alaista lääkkeellistä ja lääkkeetöntä apua epätyypillisten hormonisairauksien hoitoon, sillä hoitavia tahoja ei juurikaan enää ole maassamme saatavilla.

Kun aloitat elämäntapojen muutoksen, tee se siis maltilla, kehoasi kuunnellen.

Tästä aiheesta lisää kirjassamme Parantavat Hormonit

Jani Somppi

Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO
Osteopaatti D.O.
Amplia Klinikka

Pitääkö uupuneen liikkua?

Asiakas, jota vaivaa uupumus on usein pahoillaan siitä, ettei ole jaksanut tai paremminkin sanottuna pystynyt liikkumaan. Heitä soimataan laiskoiksi ja huonon itsekurin omaaviksi henkilöiksi. Vahva ammatillinen näkemykseni kuitenkin on, että uupuneet ovat pahoillaan aivan suotta ja heitä on aiheettomasti syyllistetty liikkumattomuudesta.

Uupuneelle ateriointikin voi olla kuormitus

On nimittäin niin, että monet uupuneista eivät tosiasiallisesti pysty harrastamaan edes kevytkuormitteista liikuntaa tai fyysistä toimintaa. Useimpien kohdalla pelkkä arjen perustoimintojen suorittaminenkin, kuten aamutoimet ja jopa aterioiminen on keholle liian kuormittavaa ja aiheuttaa erilaisia hermostollisia oireita, kuten sydänoireita. Todellakin perusateriointi voi kuormittaa kehoa nostaen voimakkaasti leposykettä, aiheuttaen jopa rytmihäiriöitä.

Kaikillahan meistäkin on jaksamisen suhteen parempiakin päiviä ja monet uupuneet piristyvät ja voimaantuvat. Tällöin monet aloittavatkin intoa puhkuen kotitöiden tekemisen tai jonkin liikunnan.

Aika tavallista on, että uupuneilla arjen toimintaa ohjaa nimenomaan se, että pitkään tekemättä jääneet kotityöt painavat mielessä tai kauan sitten tehty viime kertainen liikuntasuoritus patistaa liikkeelle. Nyt sitten liikutaan ja kunnolla! Huomattava fyysinen tai psyykkinen kuormitus esimerkiksi kotitöiden myötä on usein keholle liian kova kuormitus ja todellinen riski sydänterveydelle.

Uupumus ja hormonaalinen epätasapaino 

Moni uupunut sairastaa tietämättään kilpirauhasen vajaatoimintaa tai epätyypillistä kudostason vajaatoimintaa eli NTIS:ä sekä lisämunuaisen vajaatoimintaa. Nämä kaikki vaikuttavat sydänterveyteen. Uupuneelle edellä mainittujen ohella liian kuormittava toiminta heikentää terveyttä ja sekoittaa hormonitasapainoamme entisestään.

Uupunutta henkilöä liikuntaan ohjeistettaessa tulisi aina olla mielessä kestääkö henkilön pumppu eli sydän. Kysymys on siitä, kestääkö henkilön keho turvallisesti, niin fyysisesti kuin psyykkisesti tätä lisäkuormitusta.

On tärkeää muistaa, että kun kysymyksessä on uupunut, kenties ylipainoinen sekä mahdollisesti vielä homealtistunut henkilö, jonka taustalla on kehon hormonaalinen epätasapainotilanne, muuttuu liikunnan ohjeistaminen aivan toisenlaiseksi.

Liiku hyvin kevyesti

Uupuneelle liikunnan tulisi olla äärimmäisen kevyttä, lyhytkestoista ja mieltä virkistävää. Joillekin riittää mainiosti pelkkä ulkona istuminen.

Jani Somppi
Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO
Osteopaatti D.O.
Amplia Klinikka