YOUTUBE FB Instagram

Arkisto aiheelle ‘stressi’

Kevät aurinko piristää, vai eikö sittenkään?

Mitä tehdä, jos valon määrän lisääntyminen ei piristä ja aamuisin väsyttää, eikä mikään tunnu auttavan?

Monet kärsivät pitkittyneestä väsymyksestä, johon ei aina meinaa löytyä apuja. Jos säännöllisesti nukuttu 8-9 h yöuni ei piristä, olisi asiaa tarkasteltava ja selvitettävä tarkemmin. Väsymys fysiologisen ilmiönä on moninainen.

Monet kärsivät univalverytmin epätasapainosta, jossa illalla valvotaan joko omaehtoisesti tai työn takia hiukan liian myöhään ja unentulon ihanteellinen aikaikkuna ohitetaan. Näin menetään mm. hormonaalisen palautumisen vasteita, kuten kasvuhormonin riittävä muodostuminen. Osa ns. iltaihmisistä kertoo, ettei heitä nukuta illalla, vaan helposti semipirteänä valvoen kello on jo yli 24, eikä sänky kutsu vielä.

Tosiasiallisesti suurin osa iltakukkujista kärsii autonomisen hermoston sympaattisen puolen ylivirittyneisyydestä, jonka taustasyitä voi olla useita, kuten mm. liiallinen kahvin ja energiajuomien käyttö, liian myöhään tehty kova fyysinen rasitus tai työtehtävien venyttäminen iltaan.

Toinen tavallinen syy iltakukkumiseen voi olla hormonaalinen, eli esim. kortisolimetabolian epätasapainotila. Tällöin kehon kyky yöunen aikana muodostaa seuraavaan aamuun riittävästi toimintakyky- ja stressinsietohormoni kortisolia on alentunut ja keho ”yrittää” päivän aikana ladata akkuja, joka aiheuttaa iltaan liian korkean kortisolitason. Tällöin nukahtaminen on haasteellista. Kortisoli itsessään ei ole ”huono” asia, vaan sen muodostumisen aikaikkuna aiheuttaa meille ongelmia ollessa häiriössä.

Tarkasteltaessa aamun vireystasoa täytyisi ottaa huomioon nukahtamisen helppous, yöunen keskeytymättömyys ja näiden yhteys aamun oletettuun vireystasoon. Tavanomaisesti iltalevolle käyminen n klo 21 edesauttaa kehon rauhoittumista ja unen saamista. Tähän yhdistettynä varsinainen nukkumisaika esim. klo 22-06 mahdollistaa useimmille riittävän palautumisvasteen ja vireystason.

Entäpä, jos näin ei ole?
Aamuväsymyksen hoitaminen piristeillä, kuten kahvilla, energiajuomilla ja muilla boostereilla ei ole pitkässä juoksussa kannattavaa. Yöunen, palautumisen ja vireystason haasteiden selvittäminen tulisi olla aina seikkaperäistä ja loogista. Unirytmin muuttaminen on periaatteessa helposti toteutettavisssa, mutta jollei keho vastaa tähän tarjottuun mahdollisuuteen, tulisi asiaa selvittää tarkemmin.

Yöunen aikaisen heräämisen aikajana kertoo osaltaan mm. hormonijärjestelmän haasteista. Jos kehon hormonitasot ja vitaliteettikuvaajat on selvitetty ja hoidettu hyvälle tasolle suhteessa yksilölliseen tarpeeseen, eikä uni meinaa edelleenkään tulla tai on pinnallista, voi apua löytyä autonomisen hermoston tasapainottamisen kautta. Omaehtoiset rentoustuskeinot, syvähengitykset, rentoutusohjelmien kuuntelu, mietiskely ja meditointi voivat auttaa. Joskus tilanne on kuitenkin sellainen, että omaehtoinen tietoinen toiminta ei rauhoita kohonnutta sympatikusta ja parasympaattinen vaste, kehon kyky rentoutumiseen, on heikentynyt.

Osteopaattinen systeeminen hoito tasapainottaa autonomista hermostoa.
Monet ovat saaneet apua osteopatiasta valveillaoloajan ylivirittyneisyyteen ja kehon rauhoittumiskykyyn. Paikallisen, kehon segmenttitason, manuaalisen liikehoidon sijaan annettava koko kehossa systeemisesti rauhottavasti ja tasapainottavasti vaikuttava hoito tukee selkeästi palautumista ja yöunta.

Pitkittyneen stressin, väsymyksen ja uupumuksen taustalla on hyvin usein fysiologisesti autonomisen hermoston epätasapainotila, jota keho ei itse levossa, eikö usein omaehtoisesti avustettunakaan pysty korjaamaan. Tällöin on hyvä kääntyä osteopaattisi puoleen ja tiedustella hänen mahdollisuuttaan auttaa sinua.

Kesäksi kuntoon nukkumalla!

Kun keho hormonaalisesti ja hermostollisesti on tasapainossa, sietää se arjessa enemmän poikkeuksia ja muutoksia valveillaolojan ja unitilan keskinäisissä suhteissa. Useiden kesäksi kuntoon -kampanjat tyrehtyvät siihen, että alkuinnostuksen jälkeen on pakko luovuttaa, kun ei jaksa ja väsyttää. Fysiologisesti olisi järkevää hoitaa ensin oma yöuni ja palautuminen kuntoon, jolloin esim. rasva-aineenvaihdunnan optimointi on helpommin toteutettavissa.

Väsyneenä ei kannata kuormittaa itseään liikunnalla eikä kehoa kuormittavilla dieeteillä.

Luomalla keholle kyky nukkua hyvin ja palautua saavutetaan aikaan jopa ihmeitä.

Jani Somppi

Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO
Osteopaatti D.O.
Amplia Klinikka

Amplia Anti-Stress -palvelu

Amplia Anti-Stress

Haluatko stressistä vapaaksi? Haluatko iloa elämääsi? Haluatko voimaantua? Haluatko paremman kunnon? Haluatko laihtua?

Vuoden alku on yleisesti aikaa, jolloin tehdään erilaisia lupauksia, aloitetaan dieetti, painonpudotus, urheilu jne. Alun innostus kestää yleensä pari viikkoa. Usein unohdetaan oma terveydentila, jaksamisen taso, mikä on ollut ennen joulua. Moni on todella väsynyt, suorastaan uupunut, joka haluaa vain nukkua. Perusarki on jo sinänsä kuormittavaa, saatipa sitten joulun ajan suorittaminen.

Vuoden alussa sitten vaan päätetään, että nyt minä aloitan dieetin, mehupaaston, keto-ruokavalion, 16-8-paaston, koska sehän on hyvä juttu tai aloitan heti kerralla kuormittavan liikunnan, sillä sehän laihduttaa. Näissä kaikissa ilmenee sama haaste, eli ymmärtämättömyys siitä, mikä on meille hyväksi.

Entäpä se arjen stressi, joka tappaa ilon ja terveyden?

Useimpien, lähes kaikkien, haaste pitkän jatkumon vitaliteetin eli elinvoiman nostamisessa on erilainen ja eri asteinen, hallitsematon stressitila, jota keho ei omaehtoisesti pysty enää korjaamaan. Klassiset ohjeet, kuten nuku enemmän, harrasta liikuntaa, syö sitä ja tätä, auttavat, jos keholla on kykyä mukautua muutokseen. Useimmilla tämä kyky on hyvin heikko, jopa olematon. Stressitila vaan jyllää kehossa. Pitkittyneessä stressitilassa mukautuminen stressiin häiriintyy ja stressi, häiriötila jää päälle.

Amplia Anti-Stress

Me Ampliassa olemme jo vuosien ajan auttaneet tuhansia asiakkaita voimaan paremmin, rentoutumaan ja vapautumaan sekä toipumaan stressistä. Ydinosaamistamme on nimenomaan auttaa Sinua kokonaisvaltaisesti.

Mikä on sinun tavoitteesi, halusi oman terveytesi suhteen? Amplia Anti-Stress-palvelumme selvittää Sinun kehosi ja mielesi nykyistä tilaa sietää stressiä, rentoutua ja palautua sekä samalla toipua, voimaantua pitkään jatkuneesta stressistä.

Amplia Anti-Stress-palvelu räätälöidään jokaiselle asiakkaalle yksilöllisesti. Jokaisen arki ja elämä haasteineen on erilaista, siksi jokaisen hoitosuunnitelma on yksilöllinen. Mikä voisi olla parempaa, kuin se, että joku kohtaa Sinut, juuri Sinut yksilöllisesti ja ottaa terveyshaasteesi työstettäväksi sinun ehdoillasi.

Toipuminen on aina yksilöllistä. Palvelulupauksemme on, että tarjoamme sinulle voimaantumista, toipumista, virkistymistä.

Kiinnostuitko?

Ota yhteyttä ajanvaraukseemme ja varataan Sinulle aika lähtökartoitukseen. Palvelutiimimme suunnittelee ja toteuttaa Sinulle yksilöllisen Amplia Anti-Stress, Stressistä vapaa -hoitokokonaisuuden.

Tervetuloa palveltavaksi, kokonaisvaltaisesti.

Elämän perusedellytys on hyvä muisti

Kärsitkö aivosumusta? Unohteletko asioita? Onko sinun vaikea keskittyä? Vaivaako stressi?

Jokaisen meistä muisti pätkii välillä, erityisesti kuormittuneena. Tiedetään, että rauhoittumisella, happiliikunnalla on positiivinen vaikutus aivojemme toimintaan. Arjen rytmiin näiden yhdistäminen on toisinaan haaste. Siksi ravintomme nouseekin suurempaan merkitykseen puhuttaessa aivojen terveydestä.

Stressi on todellista myrkkyä aivotoiminnoille. Liiallinen ja pitkään koholla oleva stressihormoni kortisoli heikentää lähimuistiamme. Samoin usein stressissä ilmenevä alhainen kilpirauhasen T3-hormonitaso vaikuttaa heikentävästi lähimuistiimme. Mietiskelyllä ja meditaatiolla on tutkimuksissa aivojen hyvinvointia edistävä ja stressiä vähentävä
vaikutus.

Tasaiset verensokerit ovat edellytys optimaaliseen aivotoimintaan. Sokerin ja nopeasti sokerisoituvien ruoka-aineiden poisjättäminen eli hiilihydraattitietoinen ruokavalio mahdollistaa paremman keskittymiskyvyn, muistin ja vireystason. Tämä on helppo todeta itse, kun jättää sokerin ja viljat pois.

Raskaus haastaa odottavan naisen kehon laaja-alaisesti. On huomioitavaa, että kasvava sikiö lisää äidin energian tarvetta moninkertaisesti. Erityisesti aivojen rasvahappotasapainon säilyminen äidillä on merkityksellistä synnytyksen jälkeisen hyvinvoinnin kannalta. Tutkimusten mukaan aivojen omega-3-rasvahappotasot normalisoituvat raskauden jälkeen vasta noin kolmen vuoden kuluessa, mikäli raskauden aikana ei käytetä ravintolisänä kalaöljyä.

Jani Somppi

Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO, Osteopaatti D.O.

Amplia Klinikka

Kiinnostuitko aiheesta? Voit lukea lisää kirjoistamme:

Parantavat Hormonit

Parantava Ruoka

Parantavat Rasvat

 

Liikunnan positiiviset vaikutukset eivät toteudu uupuneella

Yleisesti tiedetään, että perusterveeseen ihmiseen liikunta vaikuttaa positiivisesti monin tavoin. Säännöllinen liikunta suorituskyvyn kohentumisen lisäksi muun muassa edistää sydänterveyttä, rasva- ja sokeriaineenvaihduntaa,
vaikuttaa positiivisesti hormonaaliseen järjestelmään sekä vähentää stressin haitallisia vaikutuksia kehossa.

Uupuneen henkilön tilanne onkin toinen. Terveen, hormonaalisessa tasapainossa olevan henkilön liikuntamäärä vaikuttaa uupuneeseen eri tavoin. Väsyneellä henkilöllä sama liikuntamäärä ja liikunnan kuormitus voi heikentää sydänterveyttä, sekoittaa sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaa, lisätä stressiä ja sekoittaa hormonitoimintaa entisestään.

Useimpien kroonisesta väsymyksestä ja uupumuksesta kärsivien kehon mukautumiskyky lisääntyneeseen kuromitukseen on alentunut tai olematon. Hormonaalisesti stressihormoni ja toimintakykyhormoni kortisolin tuotantokyky on tällöin liian alhainen raskaamman fyysisen suorituksen vaatimuksiin verrattuna. Keholla ei ole näin kykyä sietää
lisääntynyttä stressiä eikä palautua normaalisti. Monilla kortisolin perustaso on jo lähtökohtaisesti liian alhainen.
Lisääntyneen kuormituksen seurauksena elimistön tulisi kyetä lisäämään hetkellisesti kortisolin tuotantoa. Monen kroonisesta väsymyksestä ja uupumistaipumuksesta kärsivän keho ei siis kykene tuottamaan
tilanteen vaatimaa niin sanottua kortisolipiikkiä, jolloin kortisolin tuotannon tulisi hetkellisesti nousta kuormituksen vaatimalle tasolle.

Jos elimistö ei kykene tuottamaan hetkellistä kortisolipiikkiä, on seurauksena yhtäkkinen uupuminen ja väsyminen sekä muiden fyysisten stressioireiden ilmaantuminen. Hyvin yleinen fyysinen stressioire on sydämen sykkeen voimakas
nopeutuminen ja sydämen tykyttelytuntemukset. Myös kehon sisäinen värinä tai kehon ja käsien tärinä ovat yleisiä oireita.

Uupuneena harjoittelu on riskitekijä sydänterveydelle. Osalla potilaista tilanne on vielä vakavampi, eli lisämunuaisen ytimen adrenaliinin tuontanto on myös alentunut, jolloin kyseessä on koko lisämunuaisen vajaatoiminta. Tällöin kehon mukautuminen kuormitukseen ja stressiin puuttuu lähes kokonaan tai on oleellisesti heikentynyt.
Usein näille potilaille jopa yksinkertaiset kotiaskareet ovat hyvin kuormittavia, kuten itselleen ruoan laittaminen tai vuodevaatteiden vaihtaminen. Pientenkin askareiden jälkeen on aina levättävä.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue lisää kirjastamme: Parantavat Hormonit

Jani Somppi

Osteopaatti D.O., Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO
Amplia Klinikka