YOUTUBE FB Instagram

Arkisto aiheelle ‘Sydänterveys’

Liikunnan positiiviset vaikutukset eivät toteudu uupuneella

Yleisesti tiedetään, että perusterveeseen ihmiseen liikunta vaikuttaa positiivisesti monin tavoin. Säännöllinen liikunta suorituskyvyn kohentumisen lisäksi muun muassa edistää sydänterveyttä, rasva- ja sokeriaineenvaihduntaa,
vaikuttaa positiivisesti hormonaaliseen järjestelmään sekä vähentää stressin haitallisia vaikutuksia kehossa.

Uupuneen henkilön tilanne onkin toinen. Terveen, hormonaalisessa tasapainossa olevan henkilön liikuntamäärä vaikuttaa uupuneeseen eri tavoin. Väsyneellä henkilöllä sama liikuntamäärä ja liikunnan kuormitus voi heikentää sydänterveyttä, sekoittaa sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaa, lisätä stressiä ja sekoittaa hormonitoimintaa entisestään.

Useimpien kroonisesta väsymyksestä ja uupumuksesta kärsivien kehon mukautumiskyky lisääntyneeseen kuromitukseen on alentunut tai olematon. Hormonaalisesti stressihormoni ja toimintakykyhormoni kortisolin tuotantokyky on tällöin liian alhainen raskaamman fyysisen suorituksen vaatimuksiin verrattuna. Keholla ei ole näin kykyä sietää
lisääntynyttä stressiä eikä palautua normaalisti. Monilla kortisolin perustaso on jo lähtökohtaisesti liian alhainen.
Lisääntyneen kuormituksen seurauksena elimistön tulisi kyetä lisäämään hetkellisesti kortisolin tuotantoa. Monen kroonisesta väsymyksestä ja uupumistaipumuksesta kärsivän keho ei siis kykene tuottamaan
tilanteen vaatimaa niin sanottua kortisolipiikkiä, jolloin kortisolin tuotannon tulisi hetkellisesti nousta kuormituksen vaatimalle tasolle.

Jos elimistö ei kykene tuottamaan hetkellistä kortisolipiikkiä, on seurauksena yhtäkkinen uupuminen ja väsyminen sekä muiden fyysisten stressioireiden ilmaantuminen. Hyvin yleinen fyysinen stressioire on sydämen sykkeen voimakas
nopeutuminen ja sydämen tykyttelytuntemukset. Myös kehon sisäinen värinä tai kehon ja käsien tärinä ovat yleisiä oireita.

Uupuneena harjoittelu on riskitekijä sydänterveydelle. Osalla potilaista tilanne on vielä vakavampi, eli lisämunuaisen ytimen adrenaliinin tuontanto on myös alentunut, jolloin kyseessä on koko lisämunuaisen vajaatoiminta. Tällöin kehon mukautuminen kuormitukseen ja stressiin puuttuu lähes kokonaan tai on oleellisesti heikentynyt.
Usein näille potilaille jopa yksinkertaiset kotiaskareet ovat hyvin kuormittavia, kuten itselleen ruoan laittaminen tai vuodevaatteiden vaihtaminen. Pientenkin askareiden jälkeen on aina levättävä.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue lisää kirjastamme: Parantavat Hormonit

Jani Somppi

Osteopaatti D.O., Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO
Amplia Klinikka

 

 

Mitä osteopatia on? Mitä osteopaatti hoitaa?

Nämä ovat kysymyksiä, joita usein kohtaan vastaanotollani Ampia Klinikalla. Avaan tässä kirjoituksessa lyhyesti mm. asiakasesimerkkien kautta osteopatiaa ja osteopaattista hoitoa.

Osteopatian tavoitteena on ihmisen sisäinen tasapaino ja luonnollinen liikkuvuus. Yleisesti ajatellaan, että osteopaatti on keskittynyt vain tuki- ja liikuntaelimistön toiminnan ja häiriöiden diagnosointiin sekä manuaaliseen hoitoon. Näkemys on, kuten muissakin manuaalisen terapian aloissa,  tyypillinen oire-häiriökeskeinen. Osteopaatit hoitavat kuitenkin ensisijaisesti terveyttä ja kehon tasapainotilaa. Osteopaattisessa hoidossa voi ja tulisikin käydä, vaikka ei olisi mitään vaivaa, oiretta tai kipua. Kehon hoitaminen kokonaisvaltaisesti edistää terveyttä parhaimmillaan.

 

Asiakastapauksia

Mies 45 v hakeutuu osteopaattiseen hoitoon pitkittyneen selkäkivun myötä, jota on kuvattu ja tutkittu eri tavoin sekä hoidettu tulehduskipulääkkeillä. Hoidossa selviää, että pihahommissa kylmää saanut selkä oirehtii noidannuolen tavoin, jossa todetaan lumbago, lannerangan kiputila, spasmi. Osteopaattisesti paikallinen kipualue hoidetaan inhiboiden, rauhoittaen ja lopuksi koko keho koordinoinaan oskilloiden. Asiakas tulee oireettomaksi.

Nainen 53 v hakeutuu osteopaattiseen hoitoon 20 v unettomuuden takia. Asiakas ei ole saanut apua lukemattomista erilaisista lääkekokeiluista. Asiakkaalla on aktiiviratsastajan tausta ja kymmeniä hevosen selästä tippumisia. Hoidossa selviää, että asiakkaan ristiluu on äärimmäisen jännittynyt häiriten kehon normaalia hermostostollista liikettä ja luonnollista toimintaa. Asiakasta hoidetaan keskushermostoon vaikuttaen. Kahdern ensimmäisen hoidon jälkeen ei todeta vaikutusta yöuneen. Kolmannen ja neljännen hoidon jälkeen asiakas nukahtaa paremmin ja viidennen hoidon jälkeen asiakkaan yöuni korjaantuu pysyvästi.

Mies 72 v hakeutuu osteopaattiseen hoitoon ischias-vaivan aiheuttaman nilkan läpsymisen takia. Vaiva on ollut asiakkaalla jo 7 v. Osteopaattisessa tutkimussa selviää L5-hermon heikkous, jota osteopaattisesti vahvistamalla nilkan läpsyminen korjaantuu yhdellä hoitokerralla. Kontrollikäynnillä tehty hoitokorjaus on pysynyt ja asiakas on oireeton.

Mies 39 v hakeutuu osteopaattiseen hoitoon Hortonin neuralgian takia. Vuosia jatkunut päänsärky helvetti on pakottunut asiakkaan osa-aikaeläkkeelle. Osteopaattisessa hoidossa selviää epätasapainoa autonomisen hermoston, kaularangan alueen biomekaniikan ja keuhkohengityksen välillä. Näiden tasapainottumisen myötä asiakkaan oirekuvasto vuosien jälkeen asteittain muutamien hoitokertojen myötä poistuu ja hän palaa takaisin työelämään.

Tyttö 12 v tuodaan osteopaattiseen hoitoon skolioosin takia. Kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri oli havahtunut asiaan ja vanhemmat halusivat tarjota tyttärelleen muutakin hoitovaihtoehtoa, kuin selkäleikkauksen. Osteopaattisten hoitojen myötä todennettu skolioosi asteittain vähenee ja tytön tila saadaan kohentumaan siten, että leikkausta ei tarvitse tehdä.

Mies 55 v hakeutuu osteopaattiseen hoitoon stressin ja korkean verenpaineen takia. Asiakkaalla olevien kolmen verenpainelääkkeenkään avullakaan verenpaine ei ollut tasapainossa. Biodynaamisen osteopaattisen hoidon avulla asiakas alkaa asteittain nukkumaan paremmin, hän saa vähentää viikko toisensa jälkeen verenpainelääkkeitä pois siten, että 3 kuukauden hoitojakson jälkeen asiakas kokee vointinsa hyväksi ja hän pärjäsi hyvin ilman verenpainelääkkeitä. Tämä oli hoitavan työterveyslääkärin mielestä aivan käsittämätöntä.

Poika 6 v tuodaan osteopaattiseen hoitoon motorisen haasteiden ja kömpelyyden takia. Osteopaattisessa tutkimuksessa selviää epätasapainoa, kiertymää ja jännitystä lantiossa ja lannerangassa. Osteopaattisten hoitojen myötä ryhdillinen muutos on silmin nähtävää ja lapsen ryhti korjaantuu kuukauden hoitojakson aikana selvästi. Kahden kuukauden kuluttua lapsi juoksi sujuvasti ja jalkapalloharrastuksessa valmentajakin totesi iloisen muutoksen.

Nainen 37 v hakeutuu osteopaattiseen hoitoon uupumuksen ja masennuksen takia. Kolmen pienen lapsen äiti on itkuherkkä, masentunut ja väsynyt. Keskusteltaessa arjen toimista käy ilmi, ettei omaa aikaa ole, eikä millekään lenkeille ole aikaa. Primääristi nainen halusi vain nukkua, mutta kun uni ei tule. Hoidon aikana käy ilmi, että asiakkaan keho oli ylikuormituksesta selkeästi epätasapainossa, joka ilmeni selkeänä autonomisen hermoston parasympaattisen puolen heikkoutena. Väsynyt keho ei pystynyt rauhoittumaan, vaikka sillä oli mahdollisuus. Muutamn hoidon myötä nainen pystyi nukkumaan paremmin ja parin kuukauden kulutta hänen vointinsa oli lähes normaali. Asiakas oli onnellinen, että hänen kehonsa toiminta korjaantui lääkkeetömästi, osteopatian keinoin.

Mies 65 v hakeutuu osteopaattiseen hoitoon selittämättömien rintakipujen takia. Asiakas on joutunut turvautumaan useita kertoja sairaalan ensiapuun peläten sydänkohtausta. Mitään selittävää oirekuvastolle ei ole kuitenkaan löytynyt. Osteopaattisessa lähtöhaastattelussa selviää asiakkaan elämää kohdannut suru. Hoidossa löydöksenä on hengityslihaksen pallean jännitystila ja keuhkohengityksen epätasapaino. Hoidon aikana asiakas alkaa hetkellisesti pallean toiminnan elpyessä haukkomaan henkeään. Tila asteittain rauhoittuu ja asiakas nukahtaa. Hoidon jälkeen asiakas kertoo, että rintakipu on poissa ja onpa kevyt hengittää. Jatkohoitojen myötä asiakkaan rintakivut katosivat täysin.

Tässäpä vain muutamia esimerkkejä. Osteopatian keinoin hoidettavia asioita:

  • kaikkia ja kaikenikäisten akuutteja ja kroonisia tuki- ja liikuntaelimistön oireita ja kiputiloja, kuten mm. välilevyperäisiä ongelmia, ischiasta, niska- ja hartiaseudun kipuja, whiplashia, ylä- ja alaraajojen kiputiloja, TOS-syndroomaa
  • neurologisia oireita ja sairauksia kuten päänsärky, migreeni, Hortonin neuralgia
  • raskauden aikaisia kipu- ja jännitystiloja
  • erilaisten traumojen jälkitilat ja niiden kuntoutus
  • erilaisia maha- ja suolistovaivoja
  • aistiyliherkkyyttä, näkö- ja kuulohäiriöitä
  • krooninen väsymys, uupumus, CFS, väsymys oireyhtymä, masennus
  • Hormonaaliset epätasapainotilat, kuten lisämunuaisen vajaatoiminta
  • Unettomuus
  • Laaja-alaisesti erilaiset sydänvaivat sekä sydän-, aivo- ja verisuonisairauksien jälkitilat
  • Diabetes ja liitännäissairaudet
  • Itkuisuus, koliikki, vatsavaivat, kehityshäiriöt ja synnytystraumat (lapset)

Terveyden hoitaminen on aina helpompaa, kuin sairauden. Hoidata kehoasi, osteopaattisesti.

Tervetuloa osteopaattiseen hoitoon Amplia Klinikalle Lapinniemeen.

Jani Somppi

Osteopaatti D.O., Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO
Amplia Klinikka

 

Pitääkö uupuneen liikkua?

Asiakas, jota vaivaa uupumus on usein pahoillaan siitä, ettei ole jaksanut tai paremminkin sanottuna pystynyt liikkumaan. Heitä soimataan laiskoiksi ja huonon itsekurin omaaviksi henkilöiksi. Vahva ammatillinen näkemykseni kuitenkin on, että uupuneet ovat pahoillaan aivan suotta ja heitä on aiheettomasti syyllistetty liikkumattomuudesta.

Uupuneelle ateriointikin voi olla kuormitus

On nimittäin niin, että monet uupuneista eivät tosiasiallisesti pysty harrastamaan edes kevytkuormitteista liikuntaa tai fyysistä toimintaa. Useimpien kohdalla pelkkä arjen perustoimintojen suorittaminenkin, kuten aamutoimet ja jopa aterioiminen on keholle liian kuormittavaa ja aiheuttaa erilaisia hermostollisia oireita, kuten sydänoireita. Todellakin perusateriointi voi kuormittaa kehoa nostaen voimakkaasti leposykettä, aiheuttaen jopa rytmihäiriöitä.

Kaikillahan meistäkin on jaksamisen suhteen parempiakin päiviä ja monet uupuneet piristyvät ja voimaantuvat. Tällöin monet aloittavatkin intoa puhkuen kotitöiden tekemisen tai jonkin liikunnan.

Aika tavallista on, että uupuneilla arjen toimintaa ohjaa nimenomaan se, että pitkään tekemättä jääneet kotityöt painavat mielessä tai kauan sitten tehty viime kertainen liikuntasuoritus patistaa liikkeelle. Nyt sitten liikutaan ja kunnolla! Huomattava fyysinen tai psyykkinen kuormitus esimerkiksi kotitöiden myötä on usein keholle liian kova kuormitus ja todellinen riski sydänterveydelle.

Uupumus ja hormonaalinen epätasapaino 

Moni uupunut sairastaa tietämättään kilpirauhasen vajaatoimintaa tai epätyypillistä kudostason vajaatoimintaa eli NTIS:ä sekä lisämunuaisen vajaatoimintaa. Nämä kaikki vaikuttavat sydänterveyteen. Uupuneelle edellä mainittujen ohella liian kuormittava toiminta heikentää terveyttä ja sekoittaa hormonitasapainoamme entisestään.

Uupunutta henkilöä liikuntaan ohjeistettaessa tulisi aina olla mielessä kestääkö henkilön pumppu eli sydän. Kysymys on siitä, kestääkö henkilön keho turvallisesti, niin fyysisesti kuin psyykkisesti tätä lisäkuormitusta.

On tärkeää muistaa, että kun kysymyksessä on uupunut, kenties ylipainoinen sekä mahdollisesti vielä homealtistunut henkilö, jonka taustalla on kehon hormonaalinen epätasapainotilanne, muuttuu liikunnan ohjeistaminen aivan toisenlaiseksi.

Liiku hyvin kevyesti

Uupuneelle liikunnan tulisi olla äärimmäisen kevyttä, lyhytkestoista ja mieltä virkistävää. Joillekin riittää mainiosti pelkkä ulkona istuminen.

Jani Somppi
Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO
Osteopaatti D.O.
Amplia Klinikka

Sydänterveys ja stressi

Sydän- ja verenkiertoelimistön terveys säätelee pitkälti toimintakykyämme, jaksamistamme ja  hyvää oloamme. Siihen liittyen haluaisin kertoa muutaman tärkeän asian aiheesta sydänterveys ja stressi.

Uhkana sydänterveydelle on pitkälti ja yksipuolisesti mainittu veren rasvat, lipidit ja kolesteroli. Sydänterveys -asian edistäminen on keskittynyt kolesterolia alentavien levitteiden ym. tuotteiden ja lääkkeiden suosittelemiseen. Onko sydänterveys näin kohentunut Suomessa?

Sydänterveys ja stressi

Näin on ainakin hetkellisesti saatu välitettyä ajatus, että kolesteroli on vaarallista ja sen laskeminen terveellistä. Miksiköhän äidin rintamaito on hyvin kolesterolipitoista? Onkohan luojalle tullut virhe? Ja jos kolesterolin laskeminen on sitten terveellistä, miksi raskaana oleville sitä ei suositella.

Kukaan ei ole ottanut kantaa, mitä seurauksia kolesterolin laskemisesta on hormonitoiminnallemme, stressinsietokyvyllemme ja sydänkuormittuneisuudelle.

Meidän tulisi nähdä sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta systeemisenä, koko kehossa vaikuttavana järjestelmänä, jonka säätely on pitkälti hormonaalinen ja hermostollinen. Tähän säätelyyn vaikuttaa häiritsevästi kiire ja stressi.
 

Sydänterveys ja stressi – tue sydämen kykyä sietää stressiä

Tänä päivänä ehdottomasti suurin sydänterveys -haaste on jatkuva kiire, kroonistunut stressi ja henkinen ylikuormitus. Näihin yhdistettynä paljon keskustelua herättäneet sisäilmaongelmat, homealtistus tai muu monikemikaaliherkkyys kuormittaa kehoamme syvällisesti. Tämä pitkäkestoinen kehon ja mielen ylikuormitus saa aikaan uupumuksen ja alikuntotilan.

On tärkeää muistaa, että terve, vitaalinen keho kestää stressiä, huonoa sisäilmaa, emotionaalista, henkistä ja fyysistä kuormitusta aikansa. Olemme kuitenkin yksilöitä ja kaikki eivät jaksa samalla tavalla. Kaikkien luonne ei ole yhtä voimakas sietämään kehon ja mielen epämukavuutta. Voiko stressinsietoa sitten oppia? Toki, mutta vallitseva lääkkeellinen hoitotapa on puuduttaa tuntemukset lääkkeellisesti.

Toinen vaihtoehto on tukea kehon ja sydämen kykyä sietää stressiä. Se on aktiivinen tapa lähestyä ilmiötä, joka kehossa tapahtuu kuormituksessa ja pitkittyneessä kuormittuneisuudessa. Usein uupuneen diagnosointi tehdään olettamuksella, että henkilö on ”vain” huonokuntoinen eli hänellä on heikko fyysinen suorituskyky. Tämä olettamus tehdään usein erilaisissa ”Kuntoon nyt”, ”Elämäsi dieetti” ym. kuntokuureilla. Henkilö nähdään laiskana, joka tulee saada liikkumaan.

Terveelle ihmiselle, jonka hormonaalinen tasapaino on kunnossa, liikunta oikein annosteltuna ja tehtynä toki onkin lääkettä sydämelle, parantaa yöunta ja on hyvää stressinpoistoa. Mutta miten se vaikuttaa stressaantuneen sydänterveys -asioihin ja miten liikunta tulisi annostella, ollaan uuden tilanteen edessä? Pitkälti kysymys on siitä, miten henkilö tuntee vointinsa ja ymmärtääkö hoitava taho sydänkuormittuneisuuden hoidon perusteet. Varovaisuus on hyvä yleisperiaate.

Korkea veren sokeri kuormittaa sydäntä

Puhutaan hetki sydänkuormittuneisuudesta. Pitkäaikainen ja säännöllinen verensokerin korkea taso muuttaa valtimoiden joustavuutta ja rakennetta. Tämä on niin ravitsemuksellinen asia, kuin myös itsenäisesti stressiin liittyvä. Verisuonen seinämä jäykistyy. Tämä ei näy heti, keho kestää aikansa ja ilmenee vasta ajan myötä kohonneena verenpaineena.

Ravitsemuksellisesti kalan rasvat ja puhdas kalaöljy ovat tutkitusti erinomainen tapa tukea verisuonten joustavuutta, veren hyvää profiilia ja sydän- ja verisuoniterveyttä. Sydänterveyden edistämiseksi ja erityisesti jo sairastuneiden hoidon kannalta kalaöljyn hyödyntäminen lääkkeettömän rinnakkaishoidon myötä on erittäin tehokasta ja turvallista. Myös liikunta ylläpitää ja edistää verisuoniterveyttä.

Sydän kiittää tasaista rytmiä

Sydänlihaksen tasainen, rytminen ja elinvoimainen toiminta on vastaavasti kytköksissä hormonaaliseen järjestelmään. Epätasapainossa oleva kilpirauhas- ja lisämunuaisen hormonien toiminta provosoi sydänkuormittuneisuutta, rytmihäiriöinen ja muiden epätasapainotilojen myötä.

Kuinka monen uupuneen stressinsietohormonin tila tutkitaan? Se ei ole vallitseva hoitokäytäntö. Terveellä sydämellä on kyky mukautua sykkeen vaihteluilla muuttuvaan kuormittuneisuuteen. Vuosien kuormittuneisuus häiritsee tätä säätelyä.

Jos sydänterveys ja stressi kiinnostaa, on tärkeää tietää oman kehon kilpirauhashormonitasot. Samoin elimistömme kyky aikaansaada riittävä hormonaalinen stressinsietokapasiteetti on sydänterveyttä edistävää ja päinvastoin. Riittämätön stressihormonien määrä kehossa suhteessa tarpeeseen kuormittaa sydäntä. Sydäntä ei siis kuormita stressihormoni kortisoli vaan sen puute sekä pitkittynyt epätasapainotila.

Lähes kaikkia ahdistaa ja ottaa pumpusta, jos kehossa kortisolitasot ovat alavireiset pitkään. Samoin alhainen kilpirauhasen T3-hormonin taso samanaikaiseen käänteisen T3-hormonitasoon häiritsee solumetaboliaa eli kehomme perustoimintaa. Käsijarru päällä arki ei oikein toimi, se tuntuu hitaalle, raskaalle, kuormittavalle.

Verenpainepotilaan kaularangan mekaaninen ja hermostollinen tutkimus tärkeää

Sydänkuormittuneisuus ja verenpaineen säätelyn ongelmien syy voi olla myös hermostollista. Erilaiset kallon ja kaularangan alueen traumat ja vammat, kuten kaatumiset ja pään lyöminen kaatuessa, niskan retkahdusvammat peräänajokolareissa kuten whipflash sekä erilaiset välilevyperäiset ongelmat voivat olla yksi syy sydämen rytmin ja verenpaineen epätavallisiin muutoksiin. Näiden asioiden poissulkeminen ja hoitaminen on tärkeää sydämen optimaalisen ja tasaisen toiminnan kannalta.

Kohonneen verenpaineen toteaminen on helppoa, mutta sen hoitaminen ja pysyvän hoitotuloksen saaminen joskus haasteellista. Välilevyperäiset ongelmat voidaan yleensä hoitaa konservatiivisesti esim. hermostollisen hoitoon erikoistuneen osteopaatin tai kiropaktikon kautta. Aina kirurgin puukkoa ei siis välttämättä tarvita.

Manuaalinen terapia, kuten osteopatia vaikuttaa lempeästi ja turvallisesti sydän- ja verenkiertoelimistön säätelyyn autonomisen hermoston kautta. Kliininen kokemus on osoittanut selkeän positiivisen vasteen verenpaineen muutoksissa ennen hoitoa ja hoidon jälkeen.

Osa verenpainepotilaista on saanut vähentää ja osa jopa lopettaa verenpainelääkityksen, sillä osteopaattisessa hoidossa autonomisen hermoston tila on tasapainottunut. Tämä näkyy myös laadukkaampana yöunena. Monialaisen rinnakkaishoidon yhdistäminen lääkkeelliseen hoitoon antaa usein parhaimman tuloksen.

Hyviä vinkkejä sydän- ja verenkiertoelimistön terveyden edistämiseen:

  • rentoudu tietoisesti kerran päivässä
  • nuku riittävästi
  • sauno säännöllisesti, useita kertoja viikossa, rauhassa löylytellen
  • ulkoile luonnossa, raikkaassa ilmassa päivittäin
  • älä tupakoi
  • vältä säännöllistä ulkoilua liikenteen pakokaasun savujen lähettyvillä
  • käytä alkoholia vain maltillisesti
  • turvaa päivittäinen kalanrasvojen saanti
  • turvaa riittävä D-vitamiinin, K2-vitamiinin, Ubikinonin, seleenin ja magnesiumin saanti
  • käytä täysrasvaisia maitotaloustuotteita, raaka-maitojuustoja ja voita
  • vältä keinotekoisia kolesterolia alentavia levitteitä
  • selvitä verensokeritasosi ja sydänkuormittuneisuuden markkerit
  • selvitä kolesteroliaineenvaihduntasi ja kolesterolipartikkelien koko
  • selvitä stressihormonien ja kilpirauhashormonien tasot
  • hoida ja tasapainota autonomista hermostoasi


Lopuksi aiheesta sydänterveys ja stressi

Suosittelen kaikille yli 40-vuotiaille yleistä kardiologin tai fysiologin tekemää sydän- ja verenkiertoelimistön laaja-alaista tutkimusta. Ennaltaehkäisy on parasta sydän- ja verenkiertoelimistön terveyttä edistävää hoitoa. Kun mitataan niin tiedetään millainen on sydänterveys ja miten kannattaa toimia. Keho kertoo kyllä muutoksen.

Jani Somppi
Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO
Osteopaatti D.O.
Amplia Klinikka