YOUTUBE FB Instagram

Arkisto aiheelle ‘Sydänterveys’

Pitääkö uupuneen liikkua?

Asiakas, jota vaivaa uupumus on usein pahoillaan siitä, ettei ole jaksanut tai paremminkin sanottuna pystynyt liikkumaan. Heitä soimataan laiskoiksi ja huonon itsekurin omaaviksi henkilöiksi. Vahva ammatillinen näkemykseni kuitenkin on, että uupuneet ovat pahoillaan aivan suotta ja heitä on aiheettomasti syyllistetty liikkumattomuudesta.

Uupuneelle ateriointikin voi olla kuormitus

On nimittäin niin, että monet uupuneista eivät tosiasiallisesti pysty harrastamaan edes kevytkuormitteista liikuntaa tai fyysistä toimintaa. Useimpien kohdalla pelkkä arjen perustoimintojen suorittaminenkin, kuten aamutoimet ja jopa aterioiminen on keholle liian kuormittavaa ja aiheuttaa erilaisia hermostollisia oireita, kuten sydänoireita. Todellakin perusateriointi voi kuormittaa kehoa nostaen voimakkaasti leposykettä, aiheuttaen jopa rytmihäiriöitä.

Kaikillahan meistäkin on jaksamisen suhteen parempiakin päiviä ja monet uupuneet piristyvät ja voimaantuvat. Tällöin monet aloittavatkin intoa puhkuen kotitöiden tekemisen tai jonkin liikunnan.

Aika tavallista on, että uupuneilla arjen toimintaa ohjaa nimenomaan se, että pitkään tekemättä jääneet kotityöt painavat mielessä tai kauan sitten tehty viime kertainen liikuntasuoritus patistaa liikkeelle. Nyt sitten liikutaan ja kunnolla! Huomattava fyysinen tai psyykkinen kuormitus esimerkiksi kotitöiden myötä on usein keholle liian kova kuormitus ja todellinen riski sydänterveydelle.

Uupumus ja hormonaalinen epätasapaino 

Moni uupunut sairastaa tietämättään kilpirauhasen vajaatoimintaa tai epätyypillistä kudostason vajaatoimintaa eli NTIS:ä sekä lisämunuaisen vajaatoimintaa. Nämä kaikki vaikuttavat sydänterveyteen. Uupuneelle edellä mainittujen ohella liian kuormittava toiminta heikentää terveyttä ja sekoittaa hormonitasapainoamme entisestään.

Uupunutta henkilöä liikuntaan ohjeistettaessa tulisi aina olla mielessä kestääkö henkilön pumppu eli sydän. Kysymys on siitä, kestääkö henkilön keho turvallisesti, niin fyysisesti kuin psyykkisesti tätä lisäkuormitusta.

On tärkeää muistaa, että kun kysymyksessä on uupunut, kenties ylipainoinen sekä mahdollisesti vielä homealtistunut henkilö, jonka taustalla on kehon hormonaalinen epätasapainotilanne, muuttuu liikunnan ohjeistaminen aivan toisenlaiseksi.

Liiku hyvin kevyesti

Uupuneelle liikunnan tulisi olla äärimmäisen kevyttä, lyhytkestoista ja mieltä virkistävää. Joillekin riittää mainiosti pelkkä ulkona istuminen.

Jani Somppi
Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO
Osteopaatti D.O.
Amplia Klinikka

Sydänterveys ja stressi

Sydän- ja verenkiertoelimistön terveys säätelee pitkälti toimintakykyämme, jaksamistamme ja  hyvää oloamme. Siihen liittyen haluaisin kertoa muutaman tärkeän asian aiheesta sydänterveys ja stressi.

Uhkana sydänterveydelle on pitkälti ja yksipuolisesti mainittu veren rasvat, lipidit ja kolesteroli. Sydänterveys -asian edistäminen on keskittynyt kolesterolia alentavien levitteiden ym. tuotteiden ja lääkkeiden suosittelemiseen. Onko sydänterveys näin kohentunut Suomessa?

Sydänterveys ja stressi

Näin on ainakin hetkellisesti saatu välitettyä ajatus, että kolesteroli on vaarallista ja sen laskeminen terveellistä. Miksiköhän äidin rintamaito on hyvin kolesterolipitoista? Onkohan luojalle tullut virhe? Ja jos kolesterolin laskeminen on sitten terveellistä, miksi raskaana oleville sitä ei suositella.

Kukaan ei ole ottanut kantaa, mitä seurauksia kolesterolin laskemisesta on hormonitoiminnallemme, stressinsietokyvyllemme ja sydänkuormittuneisuudelle.

Meidän tulisi nähdä sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta systeemisenä, koko kehossa vaikuttavana järjestelmänä, jonka säätely on pitkälti hormonaalinen ja hermostollinen. Tähän säätelyyn vaikuttaa häiritsevästi kiire ja stressi.
 

Sydänterveys ja stressi – tue sydämen kykyä sietää stressiä

Tänä päivänä ehdottomasti suurin sydänterveys -haaste on jatkuva kiire, kroonistunut stressi ja henkinen ylikuormitus. Näihin yhdistettynä paljon keskustelua herättäneet sisäilmaongelmat, homealtistus tai muu monikemikaaliherkkyys kuormittaa kehoamme syvällisesti. Tämä pitkäkestoinen kehon ja mielen ylikuormitus saa aikaan uupumuksen ja alikuntotilan.

On tärkeää muistaa, että terve, vitaalinen keho kestää stressiä, huonoa sisäilmaa, emotionaalista, henkistä ja fyysistä kuormitusta aikansa. Olemme kuitenkin yksilöitä ja kaikki eivät jaksa samalla tavalla. Kaikkien luonne ei ole yhtä voimakas sietämään kehon ja mielen epämukavuutta. Voiko stressinsietoa sitten oppia? Toki, mutta vallitseva lääkkeellinen hoitotapa on puuduttaa tuntemukset lääkkeellisesti.

Toinen vaihtoehto on tukea kehon ja sydämen kykyä sietää stressiä. Se on aktiivinen tapa lähestyä ilmiötä, joka kehossa tapahtuu kuormituksessa ja pitkittyneessä kuormittuneisuudessa. Usein uupuneen diagnosointi tehdään olettamuksella, että henkilö on ”vain” huonokuntoinen eli hänellä on heikko fyysinen suorituskyky. Tämä olettamus tehdään usein erilaisissa ”Kuntoon nyt”, ”Elämäsi dieetti” ym. kuntokuureilla. Henkilö nähdään laiskana, joka tulee saada liikkumaan.

Terveelle ihmiselle, jonka hormonaalinen tasapaino on kunnossa, liikunta oikein annosteltuna ja tehtynä toki onkin lääkettä sydämelle, parantaa yöunta ja on hyvää stressinpoistoa. Mutta miten se vaikuttaa stressaantuneen sydänterveys -asioihin ja miten liikunta tulisi annostella, ollaan uuden tilanteen edessä? Pitkälti kysymys on siitä, miten henkilö tuntee vointinsa ja ymmärtääkö hoitava taho sydänkuormittuneisuuden hoidon perusteet. Varovaisuus on hyvä yleisperiaate.

Korkea veren sokeri kuormittaa sydäntä

Puhutaan hetki sydänkuormittuneisuudesta. Pitkäaikainen ja säännöllinen verensokerin korkea taso muuttaa valtimoiden joustavuutta ja rakennetta. Tämä on niin ravitsemuksellinen asia, kuin myös itsenäisesti stressiin liittyvä. Verisuonen seinämä jäykistyy. Tämä ei näy heti, keho kestää aikansa ja ilmenee vasta ajan myötä kohonneena verenpaineena.

Ravitsemuksellisesti kalan rasvat ja puhdas kalaöljy ovat tutkitusti erinomainen tapa tukea verisuonten joustavuutta, veren hyvää profiilia ja sydän- ja verisuoniterveyttä. Sydänterveyden edistämiseksi ja erityisesti jo sairastuneiden hoidon kannalta kalaöljyn hyödyntäminen lääkkeettömän rinnakkaishoidon myötä on erittäin tehokasta ja turvallista. Myös liikunta ylläpitää ja edistää verisuoniterveyttä.

Sydän kiittää tasaista rytmiä

Sydänlihaksen tasainen, rytminen ja elinvoimainen toiminta on vastaavasti kytköksissä hormonaaliseen järjestelmään. Epätasapainossa oleva kilpirauhas- ja lisämunuaisen hormonien toiminta provosoi sydänkuormittuneisuutta, rytmihäiriöinen ja muiden epätasapainotilojen myötä.

Kuinka monen uupuneen stressinsietohormonin tila tutkitaan? Se ei ole vallitseva hoitokäytäntö. Terveellä sydämellä on kyky mukautua sykkeen vaihteluilla muuttuvaan kuormittuneisuuteen. Vuosien kuormittuneisuus häiritsee tätä säätelyä.

Jos sydänterveys ja stressi kiinnostaa, on tärkeää tietää oman kehon kilpirauhashormonitasot. Samoin elimistömme kyky aikaansaada riittävä hormonaalinen stressinsietokapasiteetti on sydänterveyttä edistävää ja päinvastoin. Riittämätön stressihormonien määrä kehossa suhteessa tarpeeseen kuormittaa sydäntä. Sydäntä ei siis kuormita stressihormoni kortisoli vaan sen puute sekä pitkittynyt epätasapainotila.

Lähes kaikkia ahdistaa ja ottaa pumpusta, jos kehossa kortisolitasot ovat alavireiset pitkään. Samoin alhainen kilpirauhasen T3-hormonin taso samanaikaiseen käänteisen T3-hormonitasoon häiritsee solumetaboliaa eli kehomme perustoimintaa. Käsijarru päällä arki ei oikein toimi, se tuntuu hitaalle, raskaalle, kuormittavalle.

Verenpainepotilaan kaularangan mekaaninen ja hermostollinen tutkimus tärkeää

Sydänkuormittuneisuus ja verenpaineen säätelyn ongelmien syy voi olla myös hermostollista. Erilaiset kallon ja kaularangan alueen traumat ja vammat, kuten kaatumiset ja pään lyöminen kaatuessa, niskan retkahdusvammat peräänajokolareissa kuten whipflash sekä erilaiset välilevyperäiset ongelmat voivat olla yksi syy sydämen rytmin ja verenpaineen epätavallisiin muutoksiin. Näiden asioiden poissulkeminen ja hoitaminen on tärkeää sydämen optimaalisen ja tasaisen toiminnan kannalta.

Kohonneen verenpaineen toteaminen on helppoa, mutta sen hoitaminen ja pysyvän hoitotuloksen saaminen joskus haasteellista. Välilevyperäiset ongelmat voidaan yleensä hoitaa konservatiivisesti esim. hermostollisen hoitoon erikoistuneen osteopaatin tai kiropaktikon kautta. Aina kirurgin puukkoa ei siis välttämättä tarvita.

Manuaalinen terapia, kuten osteopatia vaikuttaa lempeästi ja turvallisesti sydän- ja verenkiertoelimistön säätelyyn autonomisen hermoston kautta. Kliininen kokemus on osoittanut selkeän positiivisen vasteen verenpaineen muutoksissa ennen hoitoa ja hoidon jälkeen.

Osa verenpainepotilaista on saanut vähentää ja osa jopa lopettaa verenpainelääkityksen, sillä osteopaattisessa hoidossa autonomisen hermoston tila on tasapainottunut. Tämä näkyy myös laadukkaampana yöunena. Monialaisen rinnakkaishoidon yhdistäminen lääkkeelliseen hoitoon antaa usein parhaimman tuloksen.

Hyviä vinkkejä sydän- ja verenkiertoelimistön terveyden edistämiseen:

  • rentoudu tietoisesti kerran päivässä
  • nuku riittävästi
  • sauno säännöllisesti, useita kertoja viikossa, rauhassa löylytellen
  • ulkoile luonnossa, raikkaassa ilmassa päivittäin
  • älä tupakoi
  • vältä säännöllistä ulkoilua liikenteen pakokaasun savujen lähettyvillä
  • käytä alkoholia vain maltillisesti
  • turvaa päivittäinen kalanrasvojen saanti
  • turvaa riittävä D-vitamiinin, K2-vitamiinin, Ubikinonin, seleenin ja magnesiumin saanti
  • käytä täysrasvaisia maitotaloustuotteita, raaka-maitojuustoja ja voita
  • vältä keinotekoisia kolesterolia alentavia levitteitä
  • selvitä verensokeritasosi ja sydänkuormittuneisuuden markkerit
  • selvitä kolesteroliaineenvaihduntasi ja kolesterolipartikkelien koko
  • selvitä stressihormonien ja kilpirauhashormonien tasot
  • hoida ja tasapainota autonomista hermostoasi


Lopuksi aiheesta sydänterveys ja stressi

Suosittelen kaikille yli 40-vuotiaille yleistä kardiologin tai fysiologin tekemää sydän- ja verenkiertoelimistön laaja-alaista tutkimusta. Ennaltaehkäisy on parasta sydän- ja verenkiertoelimistön terveyttä edistävää hoitoa. Kun mitataan niin tiedetään millainen on sydänterveys ja miten kannattaa toimia. Keho kertoo kyllä muutoksen.

Jani Somppi
Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO
Osteopaatti D.O.
Amplia Klinikka

 

Kuinka edistän sydänterveyttä

Perinteisesti sydänterveys käsitteenä on liitetty ravinnon tyydyttyneisiin rasvoihin, niiden välttämiseen ja kolesterolimetaboliaan. Tänä päivänä tiedämme ja ymmärrämme huomattavasti enemmän biokemiasta, ja valtimoterveydestä, kuin Pohjois-Karjala -projektin aikoina. Kansainvälisesti asiantuntijat ovat muuttaneet mielipiteitään, nykyään suositellaan käyttämään voita.

Matala-asteinen, hiljainen, krooninen kehossamme kytevä tulehdustila on kansansairauksiemme taustalla. Aiemmin oli vallalla käsitys, että sairastumisen myötä kehon tulehdusmarkkerit kohoavat. Tänä päivänä tiedämme, että tilanne on juuri päinvastoin, eli krooninen matala-asteinen tulehdus edeltää sairastumista.

Kehon sokerisoitumisen ohella samanaikainen kehon alhainen vitaliteetti on pääsyy matala-asteisen kroonisen tulehduksen syntyyn. Kuinka voimme hallita kehon sokeroitumista? Hyviä vaihtoehtoja on muutama, kuluttaa liiallinen sokeri liikkumalla ja fyysisellä aktiivisuudella tai välttää sokeria ja sokerisoituvia ruoka-aineita.

Ruokavaliossa on vuosikymmeniä väännetty kättä ravintorasvoista, pitäisikö välttää tyydyttyneitä rasvoja ja suosia kasviöljyä vai voiko eläinrasvoja käyttää normaalisti. Jälleen kerran tutkimustieto ja kliininen kokemus on vahvistanut vanhan käsityksen siitä, että eläinrasvat eivät aiheuta sydänsairauksia.

Kansankielisesti sanottuna kysymys on siitä, kuinka voimme edistää valtimoterveyttä. Kuinka voimme pitää verisuonet joustavina, elinvoimaisina? Kiistattomasti tuhannet tutkimukset ovat osoittaneet kalan rasvojen ja kalaöljyn olevan primääritekijä sydän- ja verisuoniterveyden kannalta. Samoin täysrasvaisten maitotaloustuotteiden käyttö auttaa hallitsemaan verensokeria sekä insuliinimetaboliaa ja tätä kautta edistämään valtimoterveyttä.

Sydänterveys ja stressi

Suurin sydänterveys -haaste on sokeroituva ja alhaisen vitaliteetin omaava stressaantunut, vähän liikkuva kehomme.

Tässäpä monta asiaa, joihin onneksi voimme vaikuttaa oma-ehtoisesti.

Kehon sokeroituminen on mahdollista hallita hiilihydraattitietoisella vähähiilihydraattisella ruokavaliolla. Kun kehon vitaliteettitekijät on laboratoriotutkimuksin selvitetty, on ravitsemuksellisen tukihoidon kautta mahdollista tukea vitamiinien, mineraalien, amino- ja rasvahappojen optimaalista tasoa.

Perinteisesti vallalla ollut käsitys vitaalitekijöiden riittävyydestä viitearvotasoilla ei enää pidä paikkaansa. Kaikkien lääkäreiden tavoitteena tulisi, pelkän lääkitsemisen sijaan, edistää potilaiden vitaliteettia selvittämällä ravitsemuksellisia tekijöitä. Tämä on myös ESPENin suositus. Tämä olisi suomalaisten kansanterveyden kannalta hyvin merkityksellistä.

Kysymys onkin pitkälti siitä, ymmärretäänkö terveydenhuollossa solutason vitaalitekijöiden merkitys terveydelle.

Stressi tappaa ja sairastuttaa

Tupakointiakin vaarallisempaa oleva pitkäaikainen stressi vaikuttaa monin tavoin kehoomme. Hormonaalinen järjestelmämme ei jaksa enää palautua yöunen aikana ja stressin pitkittyessä kehomme hormonaaliset reservit sietää stressiä laskevat.

Aamuäreys, aivosumu, uupuneisuus, masennus, aloitekyvyttömyys, voimattomuus, lähimuistin haasteet ovat juuri näitä oireita, jotka ilmentävät pitkäaikaista stressiä. Stressi on sydänterveyden pahin vihollinen.

Kehon omaehtoinen pyrkimys kestää stressiä muodostamalla kolesterolista lisää mm. stressinsietohormoni kortisolia tulkitaan yhä väärin. Kolesteroli on lähtöaine monille hormoneille. Kohonnut kolesteroli on vain osa kehon normaalia prosessia muodostaa lisää tarvittavaa hormonia.

Meidän tulisi lopettaa viimeinkin virheellinen keskustelu hyvästä ja huonosta kolesterolista ja keskittyä geneettisten tekijöiden selvittämisen ohella hormonaalisen järjestelmän syvempään ymmärtämiseen. Kolesterolilääkitys katkaisee kehon oman yrityksen palautua stressistä eliminoiden samalla sydänterveydelle tärkeiden rasvaliukoisten vitamiinien, kuten D-vitamiinin ja ubikinonin Q10 muodostumisen.

Lisäksi kolesterolilääkitys lisää diabetesriskiä 46 % ja lisää näin sydänsairauksien riskiä.

Kaikki keinot, jotka tukevat ja edistävät kehon palautumista ja ehkäisevät stressiä, edistävät sydänterveyttä. Parasta palautumista on tukea kaikin keinoin laadukasta yöunta. Riittävä, oikein ajoitettu yöuni, tasapainottaa ja palauttaa hormonaalista järjestelmää ja autonomista hermostoa. Tämä edistää vastaavasti sydänterveyttä.

Liikunta edistää sydänterveyttä

Päivittäinen, hieman hengästyttävä liikunta edistää sydänterveyttä. Erinomaista olisi liikkua päivittäin ulkona luonnossa. Suurin osa suomalaisista istuu päivät päätteen ääressä. Juuri heille olisi erittäin tärkeää tehdä vastapainoksi ulkona tapahtuvaa fyysistä aktiivisuutta, kuten kävelyä, juoksua, hiihtoa, pyöräilyä tai vaikkapa metsähommia.

Kehomme tarvitsee liikettä. Sydän- ja verisuoniterveyden kannalta hapettava päivittäinen liikunta on ensiarvoisen tärkeää. Mitkä erinomaiset mahdollisuudet liikunnalla onkaan sydänterveyteen huomattavasti vaikuttavan diabeteksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa.

On ymmärrettävää, että liikkumaan ja liikuntaa harrastamaan opitaan omien kokemusten kautta. Liikunnan jälkeinen hyvä olo antaa meille energiaa ja jaksamista arkeen. Liikuntaa harrastamaton, alhaisen fyysisen suorituskyvyn omaava henkilö voi kokea kehon lämpenemisen ja hengästymisen alkuun epämiellyttävänä.

Mikäli keholle annetaan säännöllisesti sopivia, ei liian kuormittavia liikunta-annoksia, keho tottuu ja mukautuu kuormitukseen ja tuntemus liikunnasta muuttuu. Hienoa on, että liikunnan vasta-alkaja huomaa nämä positiiviset muutokset hyvin pian.

Liikuntafysiologina vierastan liikuntaan tottumattomien, mahdollisesti myös ylipainoisten vasta-alkajien liikuntasuosituksia, joissa suoritetaan hyvin kuormittavaa ja voimakkaasti hengästyttävää liikuntaa. Useimpien keho ei kestä tätä kuormitusta ja kipeytyy alkuun hyvin voimakkaasti. Tämä ei edistä sydänterveyttä.

Suosittelen kaikille yli 40-vuotiaille yleistä lääkärin tai fysiologin tekemää lähtötarkastusta sekä veriarvojen selvittämistä ennen intensiivisen liikuntaharrastuksen aloittamista. Mikäli henkilöllä on lisäksi todettu jo jokin sydänsairaus, suositukseni on ennen liikunnan aloittamista selvittää myös polkupyörä -ergometritesti.

Kaikkien ylipainoisten tulisi olla tietoisia hormonaalisesta tilastaan, kuten kilpirauhashormonien tasoista. Keholla tulisi olla perusedellytykset kunnossa, ennen kuormittavan liikunnan aloittamista.

Kun perustekijät ovat kunnossa, liikunta edistää sydänterveyttä.

Miten edistää sydänterveyttä

  • huomioi ravitsemuksessasi rasvat; käytä paljon oliiviöljyä, huomioi kookosöljyn ja voin päivittäinen saanti
  • käytä useita kertoja viikossa kalaa sekä nauti lisäksi päivittäin kalaöljyä tai kalanmaksaöljyä
  • vältä sokeria ja sokerisoituvia viljoja
  • selvitä kehosi vitaliteettikuvaajat, kuten D-vitamiini- ja rasvahappotaso
  • tue ruokavaliotasi ravintolisillä, kuten kalaöljy, D-vitamiini ja ubikinoli
  • vältä stressiä ja nuku riittävästi
  • harrasta hiukan hengästyttävää liikuntaa päivittäin
  • mikäli sinulla on jokin sairaus, keskustele ennen kuormittavan liikunnan aloittamista hoitavan lääkärisi kanssa

Jani Somppi
Liikuntafysiologi LitM
Amplia Klinikka