YOUTUBE FB Instagram

Arkisto aiheelle ‘Yleistä’

Kuinka voit huoltaa sydäntäsi

Kuka kestää päivästä toiseen rinnallasi ja rinnassasi?

Sydän, uskollinen ystäväsi, puurtaa valittamatta arjessa. Se ei useinkaan valita, se toimii pyyteettömästi vaan, kuin uskollinen elämänkumppani arjen tuulissa. Siksi pidämmekin sydämen toimintaa, hyvinvointia ja terveyttä usein itsestäänselvyytenä. Kun sydän sitten alkaa antaa merkkejä rytmihäiriöiden, korkean leposykkeen ja muiden outojen tuntemusten kautta ollaan usein jo punaisella, ylirasittuneita tai jopa alkavan sairauden kynnyksellä. Kuinka voimme itse huoltaa sydäntä? Miten voimme edistää sen terveyttä? Keinoja on useita, joita voit nämä luettuasi pohtia omalla kohdallasi.

Lepo ja anti-stress

Yksi tärkeimpiä, jollei tärkein asia nykyihmiselle sydänterveyden edistämiseksi olisi levätä enemmän, riittävästi ja viettää aikaa pois informaatiotulvasta, hiljaisuudessa. Luonnon tarkkailu, hiljaa istuminen tai vaikka selällään rauhassa makaaminen rentouttaa ja palauttaa hyvin stressin sekoittamaa autonomista hermostoa ja tätä kautta sydäntä. Liikkuminen ja oleilu luonnossa on parasta anti-stress toimintoa. Levoksi ei välttämättä riitä pelkkä yöuni, vaan päivääkin olisi hyvä tauottaa eri keinoin. Kysymys, joka meidän tulee esittää itsellemme on, että kuinka voimme aistia sydänkuormittuneisuuden ja kuinka voimme vähentää sitä. Kysymys on oman kehon kuuntelusta, ei pelkistä laboratoriokoetuloksista tai älykellojen raporteista.

Ravitsemus

Tänä päivänä tunnetaan hyvin sydänterveyteen liittyvän ravitsemuksen lainalaisuudet. Tämä ei tarkoita virallista ravitsemuslinjaa, joka on elintarviketeollisuuden ja lääketeollisuuden lobbaamaa, ajasta jälkeen jäänyttä vanhojen mantrojen muuttumatonta toistoa.

Kliinisen kokemuksen ja lukuisten laadukkaiden tutkimusten valossa tiedämme, että hiilihydraattirajoitteinen, sokeria välttävä, verensokeriin maltillisesti vaikuttava, myös runsaasti tyydyttyneitä rasvoja ja paljon vitaaliaineita sisältävä ruokavalio, jossa huomioidaan erityisesti kalan rasvahapot on avain sydänterveyteen. Sydänterveydelle on tärkeää syödä viikottain runsaasti kalaa, päivittäin voita, viikottain maksaa ja riistaa sekä päivittäin runsaasti marjoja.

Tässä yhteydessä korostan tukituotteina erityisesti kalaöljyn lisäksi Q10 ubikinonia, meidän nuoruusvitamiinia sekä seleeniä. Samoin luonnontuotteista orapihlajauute on tunnetusti tehokas sydänterveyden edistäjä ja kuormittuneen sydämen tukija.

Liike ja liikunta

Liike parantaa ja liikunta on hyväksi, usein todetaan. Kyllä, mutta täysin näin vain terveessä kehossa. Toipuvalle, kuntoutuvalle ja uupuneelle omaehtoisen liikunnan suunnittelu on aina ammattilaisen tehtävä ja se on tehtävä huolella. Kuormittuminen ei tarkoita automaattisesti toipumista. Kehon kyky vahvistua vaatii anabolisen vasteen. Ajatus usein liikunnassa on kuitenkin kuormittua. Sydänterveyden kannalta alkuun sen tulisi kuitenkin olla virkistyä ja vasta fyysisen kunnon kohentumisen myötä asteittain kuormitusta lisäten myös kuormittua.

Yleisesti voidaan todeta, että säännöllinen, lähes päivittäinen lyhytkestoinenkin kevyehkö liikunta ja fyysinen aktiivisuus edistää sydänterveyttä. Monipuolinen koko kehoon ja erityisesti rintakehän liikelaajuuksiin vaikuttavat liikkeet tukevat keuhkohengitystä ja tätä kautta myös sydämen toimintaa.

Manuaalisen terapian, esim. osteopatian kautta voidaan epäselviä rintakehän oireita tutkia, selvittää ja hoitaa. Aina rintakehän oireisto ei johdu sydämestä, vaan syy voi olla täysin tuki- ja liikuntaelimistöstä esim. kylkiluista tai palleasta lähtevä. Kliinisen ja tutkitun tiedossa useimmat hyötyvät sydänterveyden kannalta enemmän kevyemmästä, ulkona tapahtuvasta reippailusta, kuin sisätiloissa, huonossa sisäilmassa tapahtuvasta äärikuormituksesta.

Hyvä olo ja sydäntunne, kuinka löydämme sen

Usein unohdamme emotionaalisen tekijän vaikutuksen sydänterveyteen. Suru, uupumus, lähiomaisen menetys, ero, ilo, onni, ihastuminen, rakkaus, nämä kaikki ja monet muut eri tunteet vaikuttavat sydämeen ja sydänterveyteen. Kuinka voimme kuormituksen, surun, paineen keskellä iloita? Kuinka löydämme hetkistä onnea, tyytyväisyyttä asioista? Asiathan voivat aina olla huonomminkin.

Yksinkertainen vinkkini hyvä lukija sinulle on: Halaa enemmän, se tukee kokonaisvaltaisesti sydäntä ja siitä tulee hyvä mieli.

Toivotan Sinulle hyvää ystävänpäivää ja sydänterveyttä.

Jani Somppi

Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO, Osteopaatti D.O.

Amplia Klinikka

 

Kiinnostuitko aiheesta? Voit lukea lisää kirjoistamme:

Parantavat Hormonit

Parantava Ruoka

Parantavat Rasvat

 

Terveen kehon ja mielen hormonaaliset avaimet ovat ravinnossa

Nykyään ymmärretään yhä syvällisemmin mielen ja kehon välistä yhteyttä. Mieli ja tunteet vaikuttavat kehoon ja vastaavasti kehon tila vaikuttaa mieleen. Tätä yhteyttä, tunteita ja ajatuksia säätelevät monet tekijät, kuten verensokeri, suoliston tila, hormonit ja keskushermoston välittäjäaineet. On hyvin tärkeää ymmärtää ja hyväksyä, että ravitsemus on tärkeä näihin vaikuttava tekijä.

Terveydenhuollossa yhtenä isona haasteena on yhä suppea käsitys siitä, mitkä ovat ravitsemuksen mahdollisuudet sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Suomessa virallisen ravitsemussuosituksen mukainen ruokavalio
on vähärasvainen, sokeripitoinen ja hyvin vähän kolesterolia sisältävä. Suosituksen mukaan voi syödä paljon puhdasta sokeria ja sokeristuvia ruoka-aineita kuten viljaa (jopa vehnää), tulehdusta suosivia omega-6-rasvahappoja
sisältäviä kasviöljyjä ja vähärasvaisia maitotaloustuotteita.

Kyseinen ruokavalio kuitenkin vaikuttaa haitallisesti hormonitoimintaan, koska hormoneiden valmistuksessa tarvittavat tärkeät raakaaineet jäävät saamatta tai niitä saadaan aivan liian vähän. Tarvitaan riittävästi muun muassa sinkkiä, seleeniä, jodia, rasvaliukoisia vitamiineja, rasvahappoja ja kolesterolia.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue lisää kirjastamme: Parantavat Hormonit

Jani Somppi

Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO, Osteopaatti D.O.

Amplia Klinikka

Uusi vuosi, jaksatko vai uuvuttaako?

Vuoden alku on monille muutosten aikaa. Jouluähkyn jälkeen monilla alkaa ”uusi elämä”. Nyt minä ryhdistäydyn, tsemppaan ja aloitan kuntoilun pitkän tauon jälkeen. Lisäksi aloitan uuden ruokavalion, jätän pois hötöt, ostan jäsenyyden ja valmennuksen ja teen kaiken prikulleen.

Moni piristyy joulun ajan levon myötä ja edeltävän syksyn kehon todellinen tila unohtuu. Ajatuksena tietysti on, että tämä on hyväksi minulle, terveyteni ja kuntoni kohentuu ja jopa laihdun.

Usein muutokset ovat keholle ja mielelle liian voimakkaita. Monien perusongelma on se, ettei jaksa riittävästi arjessa. Työt juuri ja juuri jaksetaan tehdä, mutta kotona kutsuu sohva.

Vuosia kestänyt elämän ja arjen epätasapainotila näkyy ulkoisesti ja sisäisesti. Paino kenties on salakavalasti lähtenyt nousemaan, veriarvot kertovat omaa tarinaansa. Miten tästä eteenpäin, kannattaako muutos aloittaa kerralla?

Hyvinvoinnin kohentaminen ja elämäntapojen muutos tulisi tehdä asteittain, lempeästi, kehon ehdoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilön mahdolliset liikunta- ja ravitsemusmuutokset täytyy tehdä aina sitä lähtökohdasta, mikä on kehon tila.

Ajatus siitä, että uupuneen tai ylipainoisen keho kyllä kestää kovakuormitteista, jopa maksimaalista liikuntaharjoittelua on valitettavasti väärä. Keho vastustaa äärimuutoksia autonomisen hermoston ja hormonaalisen järjestelmän kautta. Haaste ei ole harjoitella kovaa, vaan sopivasti.

Hormonaalinen epätasapaino
on monien oireiden syynä

Ravitsemukselliset muutokset lähtevät usein olettamuksesta, että syömällä vähemmän laihdut. Terve keho toimii näin, aikansa. Mutta entäpä kehon ollessa hormonaalisen epätasapainon tilassa? Kehon toiminta muuttuu ja aineenvaihdunta menee usein säästöliekille hidastuen entisestään.

Pienempi ateriamäärä vähentää myös vitamiinien, mineraalien, amino- ja rasvahappojen saantia. Aineenvaihdunnan ja terveyden kannalta näillä on aivan olennainen merkitys.

Usein hidastuneesta aineenvaihdunnasta kärsivä kokee myös kognitiivisten toimintojen hitautta, lähimuistin ja keskittymiskyvyn haasteita, aloitekyvyttömyyttä ja alavireisyyttä. Valitettavaa on, että usein nämä henkilöt hoidetaan pelkästään yksipuolisesti masennuslääkityksellä.

Suomessa on vaikeaa saada osaavaa laaja-alaista lääkkeellistä ja lääkkeetöntä apua epätyypillisten hormonisairauksien hoitoon, sillä hoitavia tahoja ei juurikaan enää ole maassamme saatavilla.

Kun aloitat elämäntapojen muutoksen, tee se siis maltilla, kehoasi kuunnellen.

Tästä aiheesta lisää kirjassamme Parantavat Hormonit

Jani Somppi

Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO
Osteopaatti D.O.
Amplia Klinikka

Lääkkeettömät keinot jaksamisen tueksi

Pimeä vuodenaika haastaa jaksamisemme. Moni suomalainen suorastaan uupuu ja masentuu valon vähentyessä. Seuraavaan kesään ja aurinkoon on pitkä matka. Jaksamisemme sekä hyvän mielenterveyden yksi tärkeimmistä peruasioista on tasapainoinen hormonitoiminta. Hormonimme säätelevät pitkälti jaksamista valveillaolon aikana, nukkumista ja palautumista.

Jos laajemmin tiedettäisiin ja ymmärrettäisiin hormonaalisten epätasapainotilojen vaikutukset erilaisiin oirekuvastoihin, kuten kipuun, uupumukseen, masennukseen ja keskittymishaasteisiin hormonitasoja mittautettaisiin enemmän. Tiedätkö sinä hormonitasosi? Yleisesti vallalla on nimittäin ollut ja on edelleenkin ajatus, että uupunut, voimaton ja aloitekyvytön ihminen on masentunut. Oletko sinä?

Alavireisyydestä, aloitekyvyttömyydestä, väsymyksestä ja epämääräisistä kivuista kärsiviä potilaita hoidetaan hyvin usein masennuslääkkeillä, myös silloin kun niistä ei saada riittävää vastetta. Kehon fyysinen epätasapainotila saattaa vain syventyä, jos potilaalle määrätään lääkkeitä ilman, että tutkittaisiin kyseiseen tilanteeseen johtaneita tosiasiallisia taustalla olevia syitä. Turhan lääkityksen myötä hitaasta saattaa tulla entistä hitaampi, mikään ei sytytä, mikään ei tunnu miltään, ei ole masennusta, mutta ei juuri muitakaan tunteita. Ollaan turtana valveilla, kuin unessa, mutta silmät auki. Asia on merkityksellinen, sillä Suomessa on 400 000 masennuslääkkeen käyttäjää. Pimeänä vuodenaikana monen oireet korostuvat.

Mikä siis avuksi?

Potilaan kieltäytyessä masennuslääkityksestä jää hän hyvin usein täysin oman onnensa nojaan. Jaksamisen tueksi on olemassa hyviä, turvallisia ja vaikuttavia lääkkeettömiä keinoja, mutta valitettavasti tämän päivän Suomessa niitä ei vielä oikein osata suositella.

Kokonaisuudessan koko Lääkkeetön hoito -termi on vasta tulossa Suomeen ja keväällä 2019 käytiinkin vilkasta keskustelua lääkäri Antti Heikkilän Lääkkeetön elämä -kirjasta. Uusin kirjamme Parantavat Hormonit ottaa asiaan seikkaperäisesti kantaa.

Tiesitkö, että Euroopan unionin tasolla on asiaan otettu kantaa jo vuosia sitten siten, että EU:n jäsenvaltioiden tulisi omaksua kokonaisvaltainen lähestymistapa kansanterveyteen, joka huomioi myös lääkkeettömän hoidon mahdollisuuden ihmisten hoitamisessa. Siis mitä? Euroopan unionin komission ehdotuksesta on nimittäin tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös 23.10.2007 (N:o 1350/2007/EY), jonka 24 kohdan mukaan: ”Ohjelmassa olisi tunnustettava, miten tärkeää on omaksua kokonaisvaltainen lähestymistapa kansanterveyteen, ja sen mukaisissa toimissa olisi otettava tarvittaessa huomioon täydentävä ja vaihtoehtoinen lääketiede, jos sen tehokkuudesta on olemassa tieteellistä tai kliinistä näyttöä.

Mikäli henkilöllä on jokin lääkehoito, voidaan siihen ottaa rinnalle myös lääkkeetön hoito, jota voidaan kutsua myös rinnakkaishoidoksi. EU:n päätöksen mukainen täydentävä ja vaihtoehtoinen lääketiede tulee ottaa tarvittaessa käyttöön, jos sen tehokkuudesta on olemassa tieteellistä tai kliinistä näyttöä. EU:n päätöksessä on huomioitavaa, että lauseessa on sana tai, eli täydentävien ja vaihtoehtoisten lääketieteen menetelmistä ei välttämättä tarvitse olla tieteellistä tutkimusnäyttöä, vaan niiden sallittavuuteen riittää myös kliininen näyttö eli kokemusperäinen näyttö hoidon vaikuttavuudesta. Monesta hoitomuodosta, kuten kalevalaisesta jäsenkorjauksesta tai osteopatiasta on vuosikymmenien, jopa yli sadan vuoden kokemusperäistä näyttöä, kiinalaisesta lääketieteestä puolestaan tuhansien vuosien kokemusperäistä näyttöä jo ennen varsinaista tieteellistä näyttöä.

Näin ollen, jos lääkäri tai terapeutti pystyy osoittamaan, että hoidosta on ollut hyötyä potilaalle ja hoito on ollut vaikuttavaa eli on pystytty osoittamaan ero ennen hoitoa tai hoitojaksoa ja niiden jälkeen, on se riittävä kliininen eli kokemuksellinen näyttö hoidon tehokkuudesta. Tämän asian tiedottamiseksi on tehtävä Suomessa vielä paljon työtä ja
asenteiden muokkausta. Tieto asiasta lisää ymmärrystä. Suomen tulee siis noudattaa EU:n päätöstä kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän synkronisoimiseksi.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

Se tarkoittaa sitä, että pelkän lääkkeellisen eli masennuslääkityksen sijaan väsymystä, uupumusta ja masennusta voidaan hoitaa samanaikaisesti rinnakkaishoitona tai jopa pelkästäänkin lääkkeettömästi. Vain harva potilas tietää oikeuksiaan. Potilas voi aina kieltäytyä tarjotusta hoidosta, on se sitten lääkkeellistä tai lääkkeetöntä. Hoitava taho on velvollinen tarjoamaan aina toisenkin hoitovaihtoehdon. Ja ellei pysty, niin ohjaamaan eteenpäin. Ihanne tulevaisuudessa olisi, että nykyisissä terveyskeskuksissa olisi sekä lääkkeellisen että lääkkeettömän hoidon asiantuntijoita, jotka tiiminä, kokonaisvaltaisesti hoitaisivat potilasta tavoitteena terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, toipumisen nopeuttaminen pelkän oireiden lääkitsemisen sijaan. Siihen voi tosin vielä mennä hiukan aikaa. Sitä odotellessa jaamme tässä muutamia vinkkejä sinulle väsynyt, uupunut tai muuten vaan elämääsi tympääntynyt.

Vinkkejä jaksamisen tueksi

  • Syö riittävästi rasvaa! Älä ole kitudieetillä talvella. Hormonitoimintasi ja aineenvaihduntasi tarvitsee rasvaa. Siis rasvaa, ei sokeria. Pelkkä vegaaniruokavalio on ”ihan ok” (kesällä, hetken), mutta kanamunaa, kalaa ja riistaa sisältävällä voit yleisesti ja hormonaalisesti paremmin. Muista myös maksaruoat! Käytä päivittäin voita sekä öljyjä, kuten avokado-, kookos ja oliiviöljyä. Suosi täysrasvaisia maitotaloustuotteita ja –juustoja.
  • Nuku riittävästi! Älä hillu iltaisin, vaan käy maate. Kyllä se some odottaa sinua aamullakin, vaikket ennen nukahtamista tykkäisikään kaikkien ystäviesi fb päivityksistä. Lepää illalla, rauhoitu. Sytytä kynttilä. Istu hiljaa hämärässä. Läsnäolo on voimaannuttavaa.
  • Hapeta kehoasi! Istu vähemmän sisällä ja kävele enemmän ulkona. Kehosi kiittää. Ulkoilu on parasta, mitä voit kehollesi tarjota. Älä suotta matkaa autolla huonoon sisäilmaan kuntosalille. Kävele, hyppele, liiku ulkona, hakkaa halkoja, kolaa lunta, touhua, siitä tulee hyvä olo. Halutessasi voit kantaa puolisoasi reppuselässä tai kontata hangessa lasten kanssa. Kokeile.
  • Anna kehollesi hyviä ravinteita! Syö marjoja päivittäin, hedelmiä riittää vähempikin. Vaihda vehnä kasviksiin, älä mussuta pullaa ja suolistosi kiittää.
  • Auta aivojasi ja sydäntäsi voimaan paremmin kalaöljyllä, kalanmaksaöljyllä ja D-vitamiinilla. Käytä näitä päivittäin ja voit paremmin. Jollet muuta käytä, niin ota kalanmaksaöljyä 1 rkl päivässä.
  • Tue stressinsietokykyäsi eli käytä säännöllisesti seleeniä, sinkkiä, jodia, B-vitamiineja sekä ashwagandhaa. Jotkut voimaantuvat lakritsiuutteesta, huomioi silloin verenpaineesi.
  • Naura päivittäin
  • Selvitä laboratoriokokein hormonaalinen tilasi

Lisälukemista: Parantavat Hormonit

Jani Somppi

Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO
Osteopaatti D.O.
Amplia Klinikka