YOUTUBE FB Instagram

Lääkkeetön hoito herättää keskustelua

Suomessa käytiin keväällä 2019 vilkasta keskustelua lääkäri Antti Heikkilän Lääkkeetön elämä -kirjasta. Keskustelu jatkuu vilkkaana syksyllä 2021 ns ”Puoskarilaki -aloitteen” myötä. Asiasta hyvä kirjoitus Liinan blogissa sekä erinomainen Karitan omakohtainen parantumistarina.

Näyttänee siltä, että Suomessa ollaan tietämättömiä siitä, mitä EU:ssa on päätetty asiaan liittyen jo 14 v sitten. Euroopan
unionin komission ehdotuksesta on nimittäin tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös 23.10.2007 (N:o 1350/2007/EY), jonka 24 kohdan mukaan: ”Ohjelmassa olisi tunnustettava, miten tärkeää on omaksua kokonaisvaltainen lähestymistapa kansanterveyteen, ja sen mukaisissa toimissa olisi otettava tarvittaessa huomioon täydentävä ja vaihtoehtoinen lääketiede, jos sen tehokkuudesta on olemassa tieteellistä tai kliinistä näyttöä.”

On tärkeää muistaa, että Euroopan unionin tasolla on todellakin otettu asiaan kantaa kyseisellä päätöksellä siten, että EU:n jäsenvaltioiden tulisi omaksua kokonaisvaltainen lähestymistapa kansanterveyteen, joka huomioi myös lääkkeettömän hoidon mahdollisuuden ihmisten hoitamisessa. Mikäli henkilöllä on jokin lääkehoito, voidaan siihen ottaa rinnalle myös lääkkeetön hoito, jota voidaan kutsua myös rinnakkaishoidoksi.
EU:n päätöksen mukainen täydentävä ja vaihtoehtoinen lääketiede tulee ottaa tarvittaessa käyttöön, jos sen tehokkuudesta on olemassa tieteellistä tai kliinistä näyttöä. EU:n päätöksessä on huomioitavaa, että lauseessa on sana tai, eli täydentävien ja vaihtoehtoisten lääketieteen menetelmistä ei välttämättä tarvitse olla tieteellistä tutkimusnäyttöä,
vaan niiden sallittavuuteen riittää myös kliininen näyttö eli kokemus peräinen näyttö hoidon vaikuttavuudesta. Monesta hoitomuodosta, kuten kalevalaisesta jäsenkorjauksesta tai osteopatiasta on vuosikymmenien, jopa yli sadan vuoden kokemusperäistä näyttöä, kiinalaisesta lääketieteestä puolestaan tuhansien vuosien kokemusperäistä näyttöä
jo ennen varsinaista tieteellistä näyttöä.

Näin ollen, jos lääkäri tai terapeutti pystyy osoittamaan, että hoidosta on ollut hyötyä potilaalle ja hoito on ollut vaikuttavaa eli on pystytty osoittamaan ero ennen hoitoa tai hoitojaksoa ja niiden jälkeen, on se riittävä kliininen eli kokemuksellinen näyttö hoidon tehokkuudesta.
Tämän asian tiedottamiseksi on tehtävä Suomessa vielä paljon työtä ja asenteiden muokkausta. Tieto asiasta lisää ymmärrystä. Suomen tulee siis noudattaa EU:n päätöstä kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän
synkronisoimiseksi.

Lähde: Parantavat Hormonit, Somppi J&T


Elämän perusedellytys on hyvä muisti

Kärsitkö aivosumusta? Unohteletko asioita? Onko sinun vaikea keskittyä? Vaivaako stressi?

Jokaisen meistä muisti pätkii välillä, erityisesti kuormittuneena. Tiedetään, että rauhoittumisella, happiliikunnalla on positiivinen vaikutus aivojemme toimintaan. Arjen rytmiin näiden yhdistäminen on toisinaan haaste. Siksi ravintomme nouseekin suurempaan merkitykseen puhuttaessa aivojen terveydestä.

Stressi on todellista myrkkyä aivotoiminnoille. Liiallinen ja pitkään koholla oleva stressihormoni kortisoli heikentää lähimuistiamme. Samoin usein stressissä ilmenevä alhainen kilpirauhasen T3-hormonitaso vaikuttaa heikentävästi lähimuistiimme. Mietiskelyllä ja meditaatiolla on tutkimuksissa aivojen hyvinvointia edistävä ja stressiä vähentävä
vaikutus.

Tasaiset verensokerit ovat edellytys optimaaliseen aivotoimintaan. Sokerin ja nopeasti sokerisoituvien ruoka-aineiden poisjättäminen eli hiilihydraattitietoinen ruokavalio mahdollistaa paremman keskittymiskyvyn, muistin ja vireystason. Tämä on helppo todeta itse, kun jättää sokerin ja viljat pois.

Raskaus haastaa odottavan naisen kehon laaja-alaisesti. On huomioitavaa, että kasvava sikiö lisää äidin energian tarvetta moninkertaisesti. Erityisesti aivojen rasvahappotasapainon säilyminen äidillä on merkityksellistä synnytyksen jälkeisen hyvinvoinnin kannalta. Tutkimusten mukaan aivojen omega-3-rasvahappotasot normalisoituvat raskauden jälkeen vasta noin kolmen vuoden kuluessa, mikäli raskauden aikana ei käytetä ravintolisänä kalaöljyä.

Jani Somppi

Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO, Osteopaatti D.O.

Amplia Klinikka

Kiinnostuitko aiheesta? Voit lukea lisää kirjoistamme:

Parantavat Hormonit

Parantava Ruoka

Parantavat Rasvat

 


Kuinka voit huoltaa sydäntäsi

Kuka kestää päivästä toiseen rinnallasi ja rinnassasi?

Sydän, uskollinen ystäväsi, puurtaa valittamatta arjessa. Se ei useinkaan valita, se toimii pyyteettömästi vaan, kuin uskollinen elämänkumppani arjen tuulissa. Siksi pidämmekin sydämen toimintaa, hyvinvointia ja terveyttä usein itsestäänselvyytenä. Kun sydän sitten alkaa antaa merkkejä rytmihäiriöiden, korkean leposykkeen ja muiden outojen tuntemusten kautta ollaan usein jo punaisella, ylirasittuneita tai jopa alkavan sairauden kynnyksellä. Kuinka voimme itse huoltaa sydäntä? Miten voimme edistää sen terveyttä? Keinoja on useita, joita voit nämä luettuasi pohtia omalla kohdallasi.

Lepo ja anti-stress

Yksi tärkeimpiä, jollei tärkein asia nykyihmiselle sydänterveyden edistämiseksi olisi levätä enemmän, riittävästi ja viettää aikaa pois informaatiotulvasta, hiljaisuudessa. Luonnon tarkkailu, hiljaa istuminen tai vaikka selällään rauhassa makaaminen rentouttaa ja palauttaa hyvin stressin sekoittamaa autonomista hermostoa ja tätä kautta sydäntä. Liikkuminen ja oleilu luonnossa on parasta anti-stress toimintoa. Levoksi ei välttämättä riitä pelkkä yöuni, vaan päivääkin olisi hyvä tauottaa eri keinoin. Kysymys, joka meidän tulee esittää itsellemme on, että kuinka voimme aistia sydänkuormittuneisuuden ja kuinka voimme vähentää sitä. Kysymys on oman kehon kuuntelusta, ei pelkistä laboratoriokoetuloksista tai älykellojen raporteista.

Ravitsemus

Tänä päivänä tunnetaan hyvin sydänterveyteen liittyvän ravitsemuksen lainalaisuudet. Tämä ei tarkoita virallista ravitsemuslinjaa, joka on elintarviketeollisuuden ja lääketeollisuuden lobbaamaa, ajasta jälkeen jäänyttä vanhojen mantrojen muuttumatonta toistoa.

Kliinisen kokemuksen ja lukuisten laadukkaiden tutkimusten valossa tiedämme, että hiilihydraattirajoitteinen, sokeria välttävä, verensokeriin maltillisesti vaikuttava, myös runsaasti tyydyttyneitä rasvoja ja paljon vitaaliaineita sisältävä ruokavalio, jossa huomioidaan erityisesti kalan rasvahapot on avain sydänterveyteen. Sydänterveydelle on tärkeää syödä viikottain runsaasti kalaa, päivittäin voita, viikottain maksaa ja riistaa sekä päivittäin runsaasti marjoja.

Tässä yhteydessä korostan tukituotteina erityisesti kalaöljyn lisäksi Q10 ubikinonia, meidän nuoruusvitamiinia sekä seleeniä. Samoin luonnontuotteista orapihlajauute on tunnetusti tehokas sydänterveyden edistäjä ja kuormittuneen sydämen tukija.

Liike ja liikunta

Liike parantaa ja liikunta on hyväksi, usein todetaan. Kyllä, mutta täysin näin vain terveessä kehossa. Toipuvalle, kuntoutuvalle ja uupuneelle omaehtoisen liikunnan suunnittelu on aina ammattilaisen tehtävä ja se on tehtävä huolella. Kuormittuminen ei tarkoita automaattisesti toipumista. Kehon kyky vahvistua vaatii anabolisen vasteen. Ajatus usein liikunnassa on kuitenkin kuormittua. Sydänterveyden kannalta alkuun sen tulisi kuitenkin olla virkistyä ja vasta fyysisen kunnon kohentumisen myötä asteittain kuormitusta lisäten myös kuormittua.

Yleisesti voidaan todeta, että säännöllinen, lähes päivittäinen lyhytkestoinenkin kevyehkö liikunta ja fyysinen aktiivisuus edistää sydänterveyttä. Monipuolinen koko kehoon ja erityisesti rintakehän liikelaajuuksiin vaikuttavat liikkeet tukevat keuhkohengitystä ja tätä kautta myös sydämen toimintaa.

Manuaalisen terapian, esim. osteopatian kautta voidaan epäselviä rintakehän oireita tutkia, selvittää ja hoitaa. Aina rintakehän oireisto ei johdu sydämestä, vaan syy voi olla täysin tuki- ja liikuntaelimistöstä esim. kylkiluista tai palleasta lähtevä. Kliinisen ja tutkitun tiedossa useimmat hyötyvät sydänterveyden kannalta enemmän kevyemmästä, ulkona tapahtuvasta reippailusta, kuin sisätiloissa, huonossa sisäilmassa tapahtuvasta äärikuormituksesta.

Hyvä olo ja sydäntunne, kuinka löydämme sen

Usein unohdamme emotionaalisen tekijän vaikutuksen sydänterveyteen. Suru, uupumus, lähiomaisen menetys, ero, ilo, onni, ihastuminen, rakkaus, nämä kaikki ja monet muut eri tunteet vaikuttavat sydämeen ja sydänterveyteen. Kuinka voimme kuormituksen, surun, paineen keskellä iloita? Kuinka löydämme hetkistä onnea, tyytyväisyyttä asioista? Asiathan voivat aina olla huonomminkin.

Yksinkertainen vinkkini hyvä lukija sinulle on: Halaa enemmän, se tukee kokonaisvaltaisesti sydäntä ja siitä tulee hyvä mieli.

Toivotan Sinulle hyvää ystävänpäivää ja sydänterveyttä.

Jani Somppi

Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO, Osteopaatti D.O.

Amplia Klinikka

 

Kiinnostuitko aiheesta? Voit lukea lisää kirjoistamme:

Parantavat Hormonit

Parantava Ruoka

Parantavat Rasvat

 


A-vitamiini, supervitamiini vastustuskyvylle ja jaksamiselle

Useimmilla asiakkaillamme, jotka eivät ole käyttäneet voita, on todettu alhaiset A-vitamiinitasot. A-vitamiini on tärkeää kilpirauhasen normaalille toiminnalle ja kilpirauhasta stimuloivan hormonin (TSH) säätelylle. A-vitamiinin on todettu myös vähentävän kilpirauhasen autoimmuunitulehduksen riskiä.

Voin ohella maksaruoat, kalanmaksaöljy ja kananmunan keltuainen sisältävät runsaasti A-vitamiinia retinolin muodossa. Vastaavasti kasvisruoasta saamme A-vitamiinia sen esiasteena eli beetakaroteenina, josta muodostuu ohutsuolen soluissa varsinaista toimivaa A-vitamiinia. Tämä määrä ei kuitenkaan usein riitä turvaamaan kehon tarvitsemaa A-vitamiinin määrää.

Kilpirauhasen vajaatoiminnassa keho ei pysty muuttamaan beetakaroteenia A-vitamiiniksi lainkaan, ja terveilläkin ihmisillä tämä muuntoprosessi on vähäistä. Mikäli sinulla on jo todettu kilpirauhasen vajaatoiminta, tulisi sinun huomioida erityisesti ravitsemuksessasi A-vitamiinin saanti suoraan eläinperäisestä ravinnosta retinolimuodossa.

Kaikille kasvissyöjille paras ravinnon tuki on kalanmaksaöljy. A-vitamiini on erittäin tärkeä myös lisämunuaisen kuoren toiminnalle. Retinoli stimuloi lisämunuaisen kuoresta erittyvää kortisolin tuotantoa eli A-vitamiini tukee kehon kykyä sietää stressiä. Hyvät Avitamiinitasot siis auttavat kehoa jaksamaan sekä lyhytaikaisessa että pitkittyneessä stressissä. A-vitamiinilla on myös hoidettu kortisolin liikatuotannosta johtuvaa Cushingin oireyhtymää.

A-vitamiini vaikuttaa näin ollen kortisolin tuotantoon joko lisäävästi tai vähentävästi, tilanteesta riippuen eli A-vitamiini on adaptogeeni. A-vitamiini on siis erittäin tärkeä vitamiini kilpirauhasen ja lisämunuaisen hormonitoiminnalle. Klinikallamme suosittelemme A-vitamiinilisää mittausten jälkeen kaikille potilaille, joilla on kilpirauhasen ja lisämunuaisen kuoren heikentynyt toiminta eli hormonaalinen epätasapainotila.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue lisää kirjastamme: Parantavat Hormonit

Jani Somppi

Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO, Osteopaatti D.O.

Amplia Klinikka