YOUTUBE FB Instagram

A-vitamiini, supervitamiini vastustuskyvylle ja jaksamiselle

Useimmilla asiakkaillamme, jotka eivät ole käyttäneet voita, on todettu alhaiset A-vitamiinitasot. A-vitamiini on tärkeää kilpirauhasen normaalille toiminnalle ja kilpirauhasta stimuloivan hormonin (TSH) säätelylle. A-vitamiinin on todettu myös vähentävän kilpirauhasen autoimmuunitulehduksen riskiä.

Voin ohella maksaruoat, kalanmaksaöljy ja kananmunan keltuainen sisältävät runsaasti A-vitamiinia retinolin muodossa. Vastaavasti kasvisruoasta saamme A-vitamiinia sen esiasteena eli beetakaroteenina, josta muodostuu ohutsuolen soluissa varsinaista toimivaa A-vitamiinia. Tämä määrä ei kuitenkaan usein riitä turvaamaan kehon tarvitsemaa A-vitamiinin määrää.

Kilpirauhasen vajaatoiminnassa keho ei pysty muuttamaan beetakaroteenia A-vitamiiniksi lainkaan, ja terveilläkin ihmisillä tämä muuntoprosessi on vähäistä. Mikäli sinulla on jo todettu kilpirauhasen vajaatoiminta, tulisi sinun huomioida erityisesti ravitsemuksessasi A-vitamiinin saanti suoraan eläinperäisestä ravinnosta retinolimuodossa.

Kaikille kasvissyöjille paras ravinnon tuki on kalanmaksaöljy. A-vitamiini on erittäin tärkeä myös lisämunuaisen kuoren toiminnalle. Retinoli stimuloi lisämunuaisen kuoresta erittyvää kortisolin tuotantoa eli A-vitamiini tukee kehon kykyä sietää stressiä. Hyvät Avitamiinitasot siis auttavat kehoa jaksamaan sekä lyhytaikaisessa että pitkittyneessä stressissä. A-vitamiinilla on myös hoidettu kortisolin liikatuotannosta johtuvaa Cushingin oireyhtymää.

A-vitamiini vaikuttaa näin ollen kortisolin tuotantoon joko lisäävästi tai vähentävästi, tilanteesta riippuen eli A-vitamiini on adaptogeeni. A-vitamiini on siis erittäin tärkeä vitamiini kilpirauhasen ja lisämunuaisen hormonitoiminnalle. Klinikallamme suosittelemme A-vitamiinilisää mittausten jälkeen kaikille potilaille, joilla on kilpirauhasen ja lisämunuaisen kuoren heikentynyt toiminta eli hormonaalinen epätasapainotila.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue lisää kirjastamme: Parantavat Hormonit

Jani Somppi

Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO, Osteopaatti D.O.

Amplia Klinikka


Terveen kehon ja mielen hormonaaliset avaimet ovat ravinnossa

Nykyään ymmärretään yhä syvällisemmin mielen ja kehon välistä yhteyttä. Mieli ja tunteet vaikuttavat kehoon ja vastaavasti kehon tila vaikuttaa mieleen. Tätä yhteyttä, tunteita ja ajatuksia säätelevät monet tekijät, kuten verensokeri, suoliston tila, hormonit ja keskushermoston välittäjäaineet. On hyvin tärkeää ymmärtää ja hyväksyä, että ravitsemus on tärkeä näihin vaikuttava tekijä.

Terveydenhuollossa yhtenä isona haasteena on yhä suppea käsitys siitä, mitkä ovat ravitsemuksen mahdollisuudet sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Suomessa virallisen ravitsemussuosituksen mukainen ruokavalio
on vähärasvainen, sokeripitoinen ja hyvin vähän kolesterolia sisältävä. Suosituksen mukaan voi syödä paljon puhdasta sokeria ja sokeristuvia ruoka-aineita kuten viljaa (jopa vehnää), tulehdusta suosivia omega-6-rasvahappoja
sisältäviä kasviöljyjä ja vähärasvaisia maitotaloustuotteita.

Kyseinen ruokavalio kuitenkin vaikuttaa haitallisesti hormonitoimintaan, koska hormoneiden valmistuksessa tarvittavat tärkeät raakaaineet jäävät saamatta tai niitä saadaan aivan liian vähän. Tarvitaan riittävästi muun muassa sinkkiä, seleeniä, jodia, rasvaliukoisia vitamiineja, rasvahappoja ja kolesterolia.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue lisää kirjastamme: Parantavat Hormonit

Jani Somppi

Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO, Osteopaatti D.O.

Amplia Klinikka


Liikunnan positiiviset vaikutukset eivät toteudu uupuneella

Yleisesti tiedetään, että perusterveeseen ihmiseen liikunta vaikuttaa positiivisesti monin tavoin. Säännöllinen liikunta suorituskyvyn kohentumisen lisäksi muun muassa edistää sydänterveyttä, rasva- ja sokeriaineenvaihduntaa,
vaikuttaa positiivisesti hormonaaliseen järjestelmään sekä vähentää stressin haitallisia vaikutuksia kehossa.

Uupuneen henkilön tilanne onkin toinen. Terveen, hormonaalisessa tasapainossa olevan henkilön liikuntamäärä vaikuttaa uupuneeseen eri tavoin. Väsyneellä henkilöllä sama liikuntamäärä ja liikunnan kuormitus voi heikentää sydänterveyttä, sekoittaa sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaa, lisätä stressiä ja sekoittaa hormonitoimintaa entisestään.

Useimpien kroonisesta väsymyksestä ja uupumuksesta kärsivien kehon mukautumiskyky lisääntyneeseen kuromitukseen on alentunut tai olematon. Hormonaalisesti stressihormoni ja toimintakykyhormoni kortisolin tuotantokyky on tällöin liian alhainen raskaamman fyysisen suorituksen vaatimuksiin verrattuna. Keholla ei ole näin kykyä sietää
lisääntynyttä stressiä eikä palautua normaalisti. Monilla kortisolin perustaso on jo lähtökohtaisesti liian alhainen.
Lisääntyneen kuormituksen seurauksena elimistön tulisi kyetä lisäämään hetkellisesti kortisolin tuotantoa. Monen kroonisesta väsymyksestä ja uupumistaipumuksesta kärsivän keho ei siis kykene tuottamaan
tilanteen vaatimaa niin sanottua kortisolipiikkiä, jolloin kortisolin tuotannon tulisi hetkellisesti nousta kuormituksen vaatimalle tasolle.

Jos elimistö ei kykene tuottamaan hetkellistä kortisolipiikkiä, on seurauksena yhtäkkinen uupuminen ja väsyminen sekä muiden fyysisten stressioireiden ilmaantuminen. Hyvin yleinen fyysinen stressioire on sydämen sykkeen voimakas
nopeutuminen ja sydämen tykyttelytuntemukset. Myös kehon sisäinen värinä tai kehon ja käsien tärinä ovat yleisiä oireita.

Uupuneena harjoittelu on riskitekijä sydänterveydelle. Osalla potilaista tilanne on vielä vakavampi, eli lisämunuaisen ytimen adrenaliinin tuontanto on myös alentunut, jolloin kyseessä on koko lisämunuaisen vajaatoiminta. Tällöin kehon mukautuminen kuormitukseen ja stressiin puuttuu lähes kokonaan tai on oleellisesti heikentynyt.
Usein näille potilaille jopa yksinkertaiset kotiaskareet ovat hyvin kuormittavia, kuten itselleen ruoan laittaminen tai vuodevaatteiden vaihtaminen. Pientenkin askareiden jälkeen on aina levättävä.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue lisää kirjastamme: Parantavat Hormonit

Jani Somppi

Osteopaatti D.O., Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO
Amplia Klinikka

 

 


Vahvista immuniteettiasi

Päivä alkaa olla lyhimmillään ja tasainen harmaus tuntuu hallitsevan kaikkialla, myös mielen sopukoissa. Lisähaastetta tähän pimeään vuodenaikaan tuo vallitseva maailmantila, joka on omiaan luomaan pelkotiloja ja ylimääräistä stressiä kehollemme. Kaikkein haitallisinta elimistömme immuniteetille eli vastustuskyvylle on juuri stressi, jonka seurauksena sairastumisriskimme kasvaa. Immuniteetti on monimutkainen kokonaisuus ja sen muodostumiseen vaikuttavat lukuisat eri tekijät. Onneksi moniin näistä tekijöistä voimme itse vaikuttaa ja sitä kautta vahvistaa immuniteettiamme.

Stressiä on mahdollista vähentää hyvin arkipäiväisillä asioilla kuten huolehtimalla säännöllisistä ja terveellisistä aterioista sekä riittävästä levosta ja kunnollisista yöunista. Erityisen tärkeää on huolehtia suolistomme hyvinvoinnista, sillä suurin osa immuniteetistamme lähtee sieltä. Ruokavalion tulisi koostua puhtaista ja luonnollisista raaka-aineista ilman turhia lisäaineita. Siihen olisi hyvä sisällyttää runsaasti värikkäitä kasviksia ja marjoja, kalaa, kananmunaa, riistaruokia, neitsytkasviöljyjä sekä pähkinöitä ja siemeniä. Lisäksi monilla yrteillä ja mausteilla (mm. kurkuma, inkivääri, valkosipuli) on immuniteettia tukevia ominaisuuksia, joten niitä kannattaa suosia ruoanlaitossa.

Monet vitamiinit ja hivenaineet vaikuttavat hyvin keskeisesti immuniteettimme toimintaan ja monesti niitä on vaikea saada riittävästi ravinnon kautta. Esimerkiksi D-vitamiinin saanti Suomessa on käytännössä mahdotonta ilman vitamiinilisää. Muita tärkeitä immuniteettiin vaikuttavia vitamiineja ja hivenaineita ovat mm. A-vitamiini, B-ryhmän vitamiineihin kuuluva folaatti, B6-, B12- ja C-vitamiinit sekä rauta, seleeni ja sinkki. Vitamiini- ja hivenainetasoja on mahdollista mitata verikokeilla, joiden avulla oikea ja riittävä annostus voidaan määrittää.

Ruokavalion lisäksi sopiva määrä liikuntaa tukee sekä fyysistä että henkistä terveyttämme. Paras ja tällä hetkellä ehkä turvallisin tapa liikkumiselle on lenkkeily raittiissa ulkoilmassa, jolloin ei tarvitse murehtia riittävistä turvaväleistä. Ulkona luonnossa liikkuessamme kehomme ja mielemme rentoutuvat, jolloin stressitasot laskevat ja sitä kautta immuniteettimme vahvistuu.

Stressitasoja voimme laskea päivittäin myös erilaisilla muutaman minuutin pituisilla hiljentymis- ja hengitysharjoituksilla. Ne toimivat hyvänä apuna oman kehomme kuuntelussa ja rauhoittamisessa kiireisen arjen keskellä. On myös hyvä muistaa, että ruokkimalla positiivista ja iloista mieltä tuemme oman hyvinvointimme lisäksi muidenkin hyvinvointia. Nautitaan siis tästä pimeästä vuodenajasta polttamalla kynttilöitä, iloitsemalla arjen pienistä hetkistä rakkaimpiemme parissa ja muistuttamalla itseämme kaikista hyvistä asioista elämässämme.

 

VASTUSTUSKYKYÄ TUKEVA INKIVÄÄRI-KURKUMATEE                                           

  • 1 tl kurkumaa (miel. luomulaatuista)
  • 1 rkl pilkottua tai raastettua inkivääriä
  • 7,5 dl vettä
  • 1 tl raastettua tai jauhettua kanelia
  • ½ sitruunan mehu
  • 1 tl kookosöljyä

Keitä vesi. Kun vesi kiehuu, lisää kurkuma, inkivääri ja kaneli. Anna kiehua n. 30 min. ajan.

Nosta kattila liedeltä ja anna teen hautua kannen alla muutaman minuutin ajan. Lisää puolikkaan sitruunan mehu ja siivilöi tee. Lopuksi voit sekoittaa teehen vielä 1 tl kookosöljyä ennen nauttimista.

Kurkumalla ja inkiväärillä on lukuisia terveyttä edistäviä vaikutuksia. Antibakteeristen ominaisuuksien vuoksi ne toimivat erinomaisina luonnonaineina mm. flunssaa vastaan. Ne myös edesauttavat ruoansulatusjärjestelmän toimintaa ja lievittävät näin ruoansulatusongelmien oireita. Lisäksi kurkumalla ja inkiväärillä on anti-inflammatorisia eli tulehdusta ehkäiseviä ja sydänterveyttä edistäviä ominaisuuksia.

Hanna Painokallio

Diplomiravintoterapeutti

Amplia Klinikka