Miksi kolesteroli ei ole hyvä sydänterveyden mittari – ja miten jokainen voi vahvistaa hyvinvointiaan
Tässä blogiartikkelissa kerrotaan, että:
- Pitkittynyt stressi vaikuttaa sydämen ja verenkiertoelimistön hyvinvointiin – aihe, joka koskettaa meitä kaikkia elämäntilanteesta riippumatta.
- Sydänterveyteen vaikuttavat muutkin tekijät kuten hormonit ja hermoston toiminta.
- Arjen kiire ja stressi sekä esimerkiksi sisäilmaongelmat vaikuttavat sydämeen ja jaksamiseen.
- Jokainen meistä reagoi stressiin eri tavalla, ja kehon perimä sekä vitaliteetti vaikuttavat siihen, miten hyvin kestämme kuormitusta.
- Kannattaa huolehtia sekä sydämestä että koko kehosta, jotta arjen haasteista selviäisi mahdollisimman hyvin – pienetkin hyvät valinnat ovat askel terveempään elämään.
Sydän- ja verenkiertoelimistön terveys säätelee meidän toimintakykyämme, jaksamistamme ja hyvää oloamme.
Kehon sydän- ja verenkiertoelimistön toiminnan säätely on pitkälti hormonaalinen ja hermostollinen. Tähän säätelyyn vaikuttaa häiritsevästi pitkittynyt, fyysinen ja psyykkinen ylikuormitus eli krooninen stressi sekä kehon alentunut vitaliteetti.
Sydänterveydelle olevista uhkista on aiemmin yksipuolisesti mainittu veren tyydyttyneet eli kovat rasvat sekä erityisesti kolesteroli. Sydänterveyden edistäminen onkin keskittynyt vähärasvaiseen ruokavalioon sekä kolesterolia alentavien levitteiden ja lääkkeiden suosittelemiseen. Tämä kolesteroliarvojen keinotekoinen alentaminen ei edistä sydänterveyttä, vaan häiritsee systeemisesti monin eri tavoin kehomme homeostaasia. Tänä päivänä tiedämme hyvin, että tarvitsemme monipuolisesta rasvaa, siis myös tyydyttynyttä eli kovaa rasvaa.
Julkisuuteen on näin välitetty ajatus, että kolesteroli olisi vaarallista ja sen laskeminen terveellistä. Tällöin unohtuu merkittävä fysiologinen fakta, että äidin rintamaito on hyvin kolesterolipitoista. Soveltava fysiologia ymmärtää hyvin, mitä kolesterolimetabolia tarkoittaa ja mitä haitallisia seurauksia keinotekoisella kolesterolin laskemisella on liittyen hormonitoimintaan, stressinsietokykyyn ja sydänkuormitukselle. Kaiken ikäisille, ei siis vain raskaana oleville tai lapsille
Sydänterveys ja stressi – tue sydämen kykyä sietää stressiä
Tänä päivänä ehdottomasti vakavin haaste sydänterveydelle on jatkuva kiire ja siitä aiheutuva fyysinen ja psyykkinen ylikuormitus. Näihin yhdistettynä paljon keskustelua herättäneet sisäilmaongelmat, homealtistus tai muu monikemikaaliherkkyys kuormittavat kehoamme syvällisesti.
Pitkäkestoinen kehon ja mielen ylikuormitus sairastuttaa meidät lopulta. On tärkeää muistaa, että terve, vitaalinen keho kestää paremmin stressiä, huonoa sisäilmaa, emotionaalista, henkistä ja fyysistä kuormitusta, mutta ei loputtomiin.
Olemme kuitenkin yksilöitä ja kaikki meistä eivät jaksa samalla tavalla. Perimä ja kehon vitaliteetti eivät kaikilla ole yhtä vahvoja sietämään kehon epätasapainotilaa.
Terveyden kannalta olisi tärkeää tukea sekä kehon että sydämen kykyä jaksaa arjessa ja sietää arjen stressiä.
Liikunta voi alentaa stressikuormaa
Usein uupuneen diagnosointi tehdään olettamuksella, että henkilö on ”vain” huonokuntoinen eli hänellä on heikko fyysinen suorituskyky. Tämä olettamus tehdään usein erilaisissa ”Kuntoon nyt”, ”Elämäsi dieetti” ym. kuntokuureilla.
Henkilö nähdään laiskana, joka tulee saada liikkumaan. Kevytkin fyysinen kuormitus voi uupuneelle olla liikaa.
Terveelle ihmiselle, jonka hormonaalinen tasapaino on kunnossa, liikunta oikein annosteltuna ja tehtynä parantaa yöunta, alentaa stressikuormaa sekä edistää sydänterveyttä.
Kun mietitään, miten liikunta vaikuttaa stressaantuneen sydänterveys -asioihin ja miten sitä tulisi annostella, ollaan uuden tilanteen edessä.
Pitkälti kysymys on siitä, miten henkilö tuntee voivansa ja ymmärtääkö hoitava taho sydänkuormittuneisuuden hoidon perusteet. Varovaisuus on hyvä yleisperiaate. Kaikissa tilanteissa tulisi ymmärtää, onko henkilö vielä toipumassa ja tarvitsee lepoa vai jo voimaantumassa, jolloin kevyt liikunta on hyväksi.
Korkea verensokeri kuormittaa sydäntä
Pitkäaikainen ja säännöllinen verensokerin korkea taso muuttaa valtimoiden joustavuutta ja rakennetta. Tämä on sekä ravitsemuksellinen asia että itsenäisesti krooniseen stressiin liittyvä ilmiö.
Verisuonen seinämä jäykistyy asteittain, ajan myötä. Tämä näkyy koholla olevana verenpaineena. Ravitsemuksellisesti kalan rasvat, puhdas kalaöljy sekä neitsyt oliiviöljy ovat tutkitusti erinomainen tapa tukea verisuonten joustavuutta, veren hyvää profiilia ja sydän- ja verisuoniterveyttä.
Sydänterveyden edistämiseksi ja erityisesti jo sairastuneiden hoidon kannalta laadukkaiden kalaöljy sekä neitsyt oliiviöljy valmisteiden hyödyntäminen lääkkeettömän rinnakkaishoidon myötä on erittäin tehokasta ja turvallista. Myös liikunta ylläpitää ja edistää verisuoniterveyttä.
Sydän kiittää tasaista rytmiä
Sydänlihaksen tasainen, rytminen ja elinvoimainen toiminta on vastaavasti kytköksissä hormonaaliseen järjestelmään. Epätasapainossa oleva kilpirauhasen ja lisämunuaisen hormonien toiminta provosoi sydänkuormittuneisuutta, rytmihäiriöiden ja muiden kehon epätasapainotilojen myötä.
Kuinka monen uupuneen stressinsietohormonin tila tutkitaan? Se ei ole vallitseva hoitokäytäntö. Terveellä sydämellä on kyky mukautua sykkeen vaihteluilla muuttuvaan kuormittuneisuuteen. Vuosien kuormittuneisuus häiritsee tätä säätelyä.
Jos sydänterveys ja stressi pohdituttavat, on tärkeää tietää oman kehon kilpirauhashormonitasot. Samoin elimistömme kyky aikaansaada riittävä hormonaalinen stressinsietokapasiteetti on sydänterveyttä edistävää. Riittämätön stressihormonien määrä kehossa suhteessa tarpeeseen kuormittaa sydäntä.
Lähes kaikkia ahdistaa ja ottaa pumpusta, jos kehossa kortisolitasot ovat alavireiset pitkään. Samoin alhainen kilpirauhasen T3-hormonin taso samanaikaiseen käänteisen T3-hormonitasoon häiritsee solumetaboliaa eli kehomme perustoimintaa. Käsijarru päällä arki ei oikein toimi, se tuntuu hitaalle, raskaalle, kuormittavalle.
Verenpainepotilaan kaularangan tutkimus on tärkeää
Sydänkuormittuneisuus ja verenpaineen säätelyn ongelmien syy voi olla myös hermostollista.
Erilaiset kallon ja kaularangan alueen traumat ja vammat, kuten kaatumiset ja pään lyöminen kaatuessa, niskan retkahdusvammat peräänajokolareissa kuten whipflash sekä erilaiset välilevyperäiset ongelmat voivat olla yksi syy sydämen rytmin ja verenpaineen epätavallisiin muutoksiin. Näiden asioiden poissulkeminen ja hoitaminen on tärkeää sydämen optimaalisen ja tasaisen toiminnan kannalta.
Kohonneen verenpaineen toteaminen on helppoa, mutta sen hoitaminen ja pysyvän hoitotuloksen saaminen joskus haasteellista.
Osteopaattinen hoito tasapainottaa hermoston tilaa
Välilevyperäiset ongelmat voidaan yleensä hoitaa konservatiivisesti esim. hermostollisen hoitoon erikoistuneen osteopaatin kautta. Aina kirurgin puukkoa ei siis välttämättä tarvita.
Manuaalinen terapia, kuten osteopatia vaikuttaa lempeästi ja turvallisesti sydän- ja verenkiertoelimistön säätelyyn autonomisen hermoston kautta. Kliininen kokemus on osoittanut selkeän positiivisen vasteen verenpaineen muutoksissa ennen hoitoa ja hoidon jälkeen.
Osa verenpainepotilaista on saanut vähentää ja osa jopa lopettaa verenpainelääkityksen, sillä osteopaattisessa hoidossa autonomisen hermoston tila on tasapainottunut. Tämä näkyy myös laadukkaampana yöunena.
Monialaisen rinnakkaishoidon yhdistäminen lääkkeelliseen hoitoon antaa usein parhaimman tuloksen.
Hyviä vinkkejä sydän- ja verenkiertoelimistön terveyden edistämiseen:
- Rentoudu tietoisesti kerran päivässä
- Nuku riittävästi
- Sauno säännöllisesti useita kertoja viikossa, rauhassa löylytellen
- Ulkoile luonnossa päivittäin
- Vältä tupakointia
- Pysy kaukana liikenteen pakokaasuista ulkoillessa
- Käytä alkoholia maltillisesti
- Huolehdi päivittäisestä kalanrasvojen saannista
- Varmista riittävä D-vitamiinin, K2-vitamiinin, Ubikinonin, seleenin ja magnesiumin saanti
- Käytä täysrasvaisia maitotaloustuotteita, raakamaitojuustoja ja voita
- Vältä kroonista stressiä
- Vältä keinotekoisia kolesterolia alentavia lääkkeitä ja levitteitä
- Selvitä verensokeritasosi ja sydänkuormittuneisuuden markkerit
- Selvitä oksidoituneen LDL-kolesterolin määrä ja kolesterolipartikkelien koko
- Selvitä stressi- ja kilpirauhashormonien tasot
Lopuksi
Suosittelen kaikille yli 40-vuotiaille fysiologin tai osaavan funktionaalisen lääkärin tekemää sydän- ja verenkiertoelimistön laaja-alaista tutkimusta, jossa huomioidaan perimän mukainen yksilöllinen ravitsemus. Ennaltaehkäisy on parasta sydän- ja verenkiertoelimistön terveyttä edistävää hoitoa.
Jani Somppi
Funktionaalisen lääketieteen asiantuntija
Liikuntafysiologi LitM
Osteopaatti D.O.
Amplia Klinikka
Tämä blogikirjoitus on päivitetty versio 24.1.2019 julkaistusta artikkelista.
