Suomessa on selvästi yli miljoona esivaihdevuosia, vaihdevuosia tai niiden jälkeistä aikaa elävää naista. Näiden naisten läheisiä, työtovereita ja ystäviä on useita miljoonia. Suurin osa näitä vuosia elävistä naisista kärsii estrogeenin vähyydestä ja muista hormonimuutoksista johtuvista oireista – myös monet niistä, jotka käyttävät hormonihoitoa. Naisten oireet vaikuttavat heidän itsensä lisäksi myös heidän läheisiinsä, ystäviinsä ja työyhteisöihinsä.
Lääkäreille ja naisille on väitetty, että terveyden kannalta on parempi kärsiä vaihdevuoisoireista ja pidättäytyä hormonikorvaushoidosta varsinkin, jos oireet ovat melko lieviä tai niiden ei ole osoitettu johtuvan hormonimuutoksista. Lääkäreille opetetaan, että on parempi käyttää mahdollisimman pientä estrogeeniannosta ja mahdollisimman lyhyen ajan. Kumpikaan näistä väitteistä ei perustu tutkimustietoon. Tutkimustietoon perustumattomista väitteistä seuraa, että estrogeenin vähyyden oireista hyvin pieni osa hoidetaan ja näiden oireiden hoitoon käytettävien muiden lääkkeiden (kuten nukahtamis-, uni- ja masennuslääkkeiden, kipu- ja kipukynnystä nostavien lääkkeiden ja sydämen rytmihäiriölääkkeiden) tarve lisääntyy paljon. Estrogeenin vähyys aiheuttaa unettomuutta, masentuneisuutta ahdistuneisuutta, saamattomuutta, ärtyisyyttä, itkuherkkyyttä, kuumia aaltoja, palelua, hikoilua, nivel- lihas- ja jännekipuja, sydämen rytmihäiriöitä, virtsan karkailua, tiuhaa pissalla käymisen tarvetta, virtsatietulehduksia, limakalvojen haurautta, seksuaalista haluttomuutta, yhdyntäkipuja ja emättimen ja ulkosynnyttimien tulehduksia. Suurin osa hormonihoitoa käyttävistä naisista käyttää niin pientä estrogeeniannosta, että näistä oireista parhaimmillaankin helpottaa vain jokunen. Hormonihoidon tavoitteena on kuitenkin helpottaa kaikkia estrogeenin vähyydestä johtuvia oireita – siis myös sydämen rytmihäiriöitä ja nivel-, lihas- ja jännekipuja silloin kun ne johtuvat estrogeenin vähyydestä – mikä on hyvin tavallista. Myös unettomuus, ahdistuneisuus ja masentuneisuus helpottavat useimmiten oikealla estrogeeniannoksella.
Hormonihoitoon liitetään kolme riskiä. Rintasyöpädiagnoosin todennäköisyys suurenee hiukan yli kolmen vuoden hormonihoidon käytön jälkeen. Pitkittynyt hoito suurentaa riskiä jonkin verran enemmän. Jos nainen on käyttänyt hormonihoitoa, on hänellä mahdollisesti todettu rintasyöpä kuitenkin paremmin hoidettavissa ja rintasyöpään kuolemisen riski ei suurene hormonihoidon käytöstä huolimatta. Syvän laskimotukoksen ja keuhkoveritulpan riski suurenee suun kautta käytettyyn estrogeenihoitoon liittyen. Suosittelenkin estrogeenin käyttöä ihon kautta laskimotukoksen ja keuhkoveritulpan riskin välttämiseksi. Aiemmat tutkimukset osoittivat, että aivoinfarktin eli halvauksen riski kasvaa hormonihoitoon liittyen. Viime vuosien tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että ainakin silloin kun käytetään naiselle luonnollista estrogeenia (estradiolia), pienenee naisen aivoinfarktin riski verrattuna hormonihoitoa käyttämättömään naiseen. Hormonihoitoon liitetyistä riskeistä voidaan siis kaksi välttää hoitovalinnoilla.
Estrogeenin vähyys ei ole minkään ikäisen naisen terveydelle hyväksi. Verenpaine nousee, veren lipidipitoisuudet (kolesteroli ja triglyseridit) nousevat, sokerinsieto heikkenee, insuliiniresistenssi ja tyypin 2 diabetes uhkaavat, luut alkavat haurastua, uniapnean, alkoholiin liittymättömän rasvamaksan, sepelvaltimotaudin, sydäninfarktin ja aivoinfarktin riski suurenee. Hyvä estrogeenihoito vähentää näiden hyvin tavallisten ja jopa tappavien tautien riskiä eli ylläpitää terveyttä.
Toivottavasti lähitulevaisuudessa on päivä, jolloin naiset, heidän läheisensä, työnantajansa ja hoitavat lääkärit huomaavat, että ei ole minkäänlaista tutkimusnäyttöä siitä, että naisen olisi parempi olla käyttämättä hormonihoitoa, olisi joku maksimiannos estrogeenia tai maksimikäyttöaika hormonihoidon käytölle. Tuona päivänä naisia aletaan hoitaa yksilöllisesti räätälöidyllä hormonihoidolla ja estrogeenin vähyydestä johtuvat oireet saadaan kuriin ja tautiriskit vähentyvät. Näin naiset pysyvät terveempinä ja voivat paremmin, tarvitsevat vähemmän lääkkeitä ja sairauslomia ja heidän toiminta- ja työkykynsä pysyy paljon pidempään kunnossa. Tämä olisi tärkeää niin naisille itselleen ja heidän läheisilleen kuin myös koko Suomen kansantaloudelle.
Maija Kajan, gynekologi, Amplia Klinikka
