YOUTUBE FB Instagram

Liikunnan positiiviset vaikutukset eivät toteudu uupuneella

Yleisesti tiedetään, että perusterveeseen ihmiseen liikunta vaikuttaa positiivisesti monin tavoin. Säännöllinen liikunta suorituskyvyn kohentumisen lisäksi muun muassa edistää sydänterveyttä, rasva- ja sokeriaineenvaihduntaa,
vaikuttaa positiivisesti hormonaaliseen järjestelmään sekä vähentää stressin haitallisia vaikutuksia kehossa.

Uupuneen henkilön tilanne onkin toinen. Terveen, hormonaalisessa tasapainossa olevan henkilön liikuntamäärä vaikuttaa uupuneeseen eri tavoin. Väsyneellä henkilöllä sama liikuntamäärä ja liikunnan kuormitus voi heikentää sydänterveyttä, sekoittaa sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaa, lisätä stressiä ja sekoittaa hormonitoimintaa entisestään.

Useimpien kroonisesta väsymyksestä ja uupumuksesta kärsivien kehon mukautumiskyky lisääntyneeseen kuromitukseen on alentunut tai olematon. Hormonaalisesti stressihormoni ja toimintakykyhormoni kortisolin tuotantokyky on tällöin liian alhainen raskaamman fyysisen suorituksen vaatimuksiin verrattuna. Keholla ei ole näin kykyä sietää
lisääntynyttä stressiä eikä palautua normaalisti. Monilla kortisolin perustaso on jo lähtökohtaisesti liian alhainen.
Lisääntyneen kuormituksen seurauksena elimistön tulisi kyetä lisäämään hetkellisesti kortisolin tuotantoa. Monen kroonisesta väsymyksestä ja uupumistaipumuksesta kärsivän keho ei siis kykene tuottamaan
tilanteen vaatimaa niin sanottua kortisolipiikkiä, jolloin kortisolin tuotannon tulisi hetkellisesti nousta kuormituksen vaatimalle tasolle.

Jos elimistö ei kykene tuottamaan hetkellistä kortisolipiikkiä, on seurauksena yhtäkkinen uupuminen ja väsyminen sekä muiden fyysisten stressioireiden ilmaantuminen. Hyvin yleinen fyysinen stressioire on sydämen sykkeen voimakas
nopeutuminen ja sydämen tykyttelytuntemukset. Myös kehon sisäinen värinä tai kehon ja käsien tärinä ovat yleisiä oireita.

Uupuneena harjoittelu on riskitekijä sydänterveydelle. Osalla potilaista tilanne on vielä vakavampi, eli lisämunuaisen ytimen adrenaliinin tuontanto on myös alentunut, jolloin kyseessä on koko lisämunuaisen vajaatoiminta. Tällöin kehon mukautuminen kuormitukseen ja stressiin puuttuu lähes kokonaan tai on oleellisesti heikentynyt.
Usein näille potilaille jopa yksinkertaiset kotiaskareet ovat hyvin kuormittavia, kuten itselleen ruoan laittaminen tai vuodevaatteiden vaihtaminen. Pientenkin askareiden jälkeen on aina levättävä.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue lisää kirjastamme: Parantavat Hormonit

Jani Somppi

Osteopaatti D.O., Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO
Amplia Klinikka

 

 


Vahvista immuniteettiasi

Päivä alkaa olla lyhimmillään ja tasainen harmaus tuntuu hallitsevan kaikkialla, myös mielen sopukoissa. Lisähaastetta tähän pimeään vuodenaikaan tuo vallitseva maailmantila, joka on omiaan luomaan pelkotiloja ja ylimääräistä stressiä kehollemme. Kaikkein haitallisinta elimistömme immuniteetille eli vastustuskyvylle on juuri stressi, jonka seurauksena sairastumisriskimme kasvaa. Immuniteetti on monimutkainen kokonaisuus ja sen muodostumiseen vaikuttavat lukuisat eri tekijät. Onneksi moniin näistä tekijöistä voimme itse vaikuttaa ja sitä kautta vahvistaa immuniteettiamme.

Stressiä on mahdollista vähentää hyvin arkipäiväisillä asioilla kuten huolehtimalla säännöllisistä ja terveellisistä aterioista sekä riittävästä levosta ja kunnollisista yöunista. Erityisen tärkeää on huolehtia suolistomme hyvinvoinnista, sillä suurin osa immuniteetistamme lähtee sieltä. Ruokavalion tulisi koostua puhtaista ja luonnollisista raaka-aineista ilman turhia lisäaineita. Siihen olisi hyvä sisällyttää runsaasti värikkäitä kasviksia ja marjoja, kalaa, kananmunaa, riistaruokia, neitsytkasviöljyjä sekä pähkinöitä ja siemeniä. Lisäksi monilla yrteillä ja mausteilla (mm. kurkuma, inkivääri, valkosipuli) on immuniteettia tukevia ominaisuuksia, joten niitä kannattaa suosia ruoanlaitossa.

Monet vitamiinit ja hivenaineet vaikuttavat hyvin keskeisesti immuniteettimme toimintaan ja monesti niitä on vaikea saada riittävästi ravinnon kautta. Esimerkiksi D-vitamiinin saanti Suomessa on käytännössä mahdotonta ilman vitamiinilisää. Muita tärkeitä immuniteettiin vaikuttavia vitamiineja ja hivenaineita ovat mm. A-vitamiini, B-ryhmän vitamiineihin kuuluva folaatti, B6-, B12- ja C-vitamiinit sekä rauta, seleeni ja sinkki. Vitamiini- ja hivenainetasoja on mahdollista mitata verikokeilla, joiden avulla oikea ja riittävä annostus voidaan määrittää.

Ruokavalion lisäksi sopiva määrä liikuntaa tukee sekä fyysistä että henkistä terveyttämme. Paras ja tällä hetkellä ehkä turvallisin tapa liikkumiselle on lenkkeily raittiissa ulkoilmassa, jolloin ei tarvitse murehtia riittävistä turvaväleistä. Ulkona luonnossa liikkuessamme kehomme ja mielemme rentoutuvat, jolloin stressitasot laskevat ja sitä kautta immuniteettimme vahvistuu.

Stressitasoja voimme laskea päivittäin myös erilaisilla muutaman minuutin pituisilla hiljentymis- ja hengitysharjoituksilla. Ne toimivat hyvänä apuna oman kehomme kuuntelussa ja rauhoittamisessa kiireisen arjen keskellä. On myös hyvä muistaa, että ruokkimalla positiivista ja iloista mieltä tuemme oman hyvinvointimme lisäksi muidenkin hyvinvointia. Nautitaan siis tästä pimeästä vuodenajasta polttamalla kynttilöitä, iloitsemalla arjen pienistä hetkistä rakkaimpiemme parissa ja muistuttamalla itseämme kaikista hyvistä asioista elämässämme.

 

VASTUSTUSKYKYÄ TUKEVA INKIVÄÄRI-KURKUMATEE                                           

  • 1 tl kurkumaa (miel. luomulaatuista)
  • 1 rkl pilkottua tai raastettua inkivääriä
  • 7,5 dl vettä
  • 1 tl raastettua tai jauhettua kanelia
  • ½ sitruunan mehu
  • 1 tl kookosöljyä

Keitä vesi. Kun vesi kiehuu, lisää kurkuma, inkivääri ja kaneli. Anna kiehua n. 30 min. ajan.

Nosta kattila liedeltä ja anna teen hautua kannen alla muutaman minuutin ajan. Lisää puolikkaan sitruunan mehu ja siivilöi tee. Lopuksi voit sekoittaa teehen vielä 1 tl kookosöljyä ennen nauttimista.

Kurkumalla ja inkiväärillä on lukuisia terveyttä edistäviä vaikutuksia. Antibakteeristen ominaisuuksien vuoksi ne toimivat erinomaisina luonnonaineina mm. flunssaa vastaan. Ne myös edesauttavat ruoansulatusjärjestelmän toimintaa ja lievittävät näin ruoansulatusongelmien oireita. Lisäksi kurkumalla ja inkiväärillä on anti-inflammatorisia eli tulehdusta ehkäiseviä ja sydänterveyttä edistäviä ominaisuuksia.

Hanna Painokallio

Diplomiravintoterapeutti

Amplia Klinikka


Mitä osteopatia on? Mitä osteopaatti hoitaa?

Nämä ovat kysymyksiä, joita usein kohtaan vastaanotollani Ampia Klinikalla. Avaan tässä kirjoituksessa lyhyesti mm. asiakasesimerkkien kautta osteopatiaa ja osteopaattista hoitoa.

Osteopatian tavoitteena on ihmisen sisäinen tasapaino ja luonnollinen liikkuvuus. Yleisesti ajatellaan, että osteopaatti on keskittynyt vain tuki- ja liikuntaelimistön toiminnan ja häiriöiden diagnosointiin sekä manuaaliseen hoitoon. Näkemys on, kuten muissakin manuaalisen terapian aloissa,  tyypillinen oire-häiriökeskeinen. Osteopaatit hoitavat kuitenkin ensisijaisesti terveyttä ja kehon tasapainotilaa. Osteopaattisessa hoidossa voi ja tulisikin käydä, vaikka ei olisi mitään vaivaa, oiretta tai kipua. Kehon hoitaminen kokonaisvaltaisesti edistää terveyttä parhaimmillaan.

 

Asiakastapauksia

Mies 45 v hakeutuu osteopaattiseen hoitoon pitkittyneen selkäkivun myötä, jota on kuvattu ja tutkittu eri tavoin sekä hoidettu tulehduskipulääkkeillä. Hoidossa selviää, että pihahommissa kylmää saanut selkä oirehtii noidannuolen tavoin, jossa todetaan lumbago, lannerangan kiputila, spasmi. Osteopaattisesti paikallinen kipualue hoidetaan inhiboiden, rauhoittaen ja lopuksi koko keho koordinoinaan oskilloiden. Asiakas tulee oireettomaksi.

Nainen 53 v hakeutuu osteopaattiseen hoitoon 20 v unettomuuden takia. Asiakas ei ole saanut apua lukemattomista erilaisista lääkekokeiluista. Asiakkaalla on aktiiviratsastajan tausta ja kymmeniä hevosen selästä tippumisia. Hoidossa selviää, että asiakkaan ristiluu on äärimmäisen jännittynyt häiriten kehon normaalia hermostostollista liikettä ja luonnollista toimintaa. Asiakasta hoidetaan keskushermostoon vaikuttaen. Kahdern ensimmäisen hoidon jälkeen ei todeta vaikutusta yöuneen. Kolmannen ja neljännen hoidon jälkeen asiakas nukahtaa paremmin ja viidennen hoidon jälkeen asiakkaan yöuni korjaantuu pysyvästi.

Mies 72 v hakeutuu osteopaattiseen hoitoon ischias-vaivan aiheuttaman nilkan läpsymisen takia. Vaiva on ollut asiakkaalla jo 7 v. Osteopaattisessa tutkimussa selviää L5-hermon heikkous, jota osteopaattisesti vahvistamalla nilkan läpsyminen korjaantuu yhdellä hoitokerralla. Kontrollikäynnillä tehty hoitokorjaus on pysynyt ja asiakas on oireeton.

Mies 39 v hakeutuu osteopaattiseen hoitoon Hortonin neuralgian takia. Vuosia jatkunut päänsärky helvetti on pakottunut asiakkaan osa-aikaeläkkeelle. Osteopaattisessa hoidossa selviää epätasapainoa autonomisen hermoston, kaularangan alueen biomekaniikan ja keuhkohengityksen välillä. Näiden tasapainottumisen myötä asiakkaan oirekuvasto vuosien jälkeen asteittain muutamien hoitokertojen myötä poistuu ja hän palaa takaisin työelämään.

Tyttö 12 v tuodaan osteopaattiseen hoitoon skolioosin takia. Kouluterveydenhoitaja ja koululääkäri oli havahtunut asiaan ja vanhemmat halusivat tarjota tyttärelleen muutakin hoitovaihtoehtoa, kuin selkäleikkauksen. Osteopaattisten hoitojen myötä todennettu skolioosi asteittain vähenee ja tytön tila saadaan kohentumaan siten, että leikkausta ei tarvitse tehdä.

Mies 55 v hakeutuu osteopaattiseen hoitoon stressin ja korkean verenpaineen takia. Asiakkaalla olevien kolmen verenpainelääkkeenkään avullakaan verenpaine ei ollut tasapainossa. Biodynaamisen osteopaattisen hoidon avulla asiakas alkaa asteittain nukkumaan paremmin, hän saa vähentää viikko toisensa jälkeen verenpainelääkkeitä pois siten, että 3 kuukauden hoitojakson jälkeen asiakas kokee vointinsa hyväksi ja hän pärjäsi hyvin ilman verenpainelääkkeitä. Tämä oli hoitavan työterveyslääkärin mielestä aivan käsittämätöntä.

Poika 6 v tuodaan osteopaattiseen hoitoon motorisen haasteiden ja kömpelyyden takia. Osteopaattisessa tutkimuksessa selviää epätasapainoa, kiertymää ja jännitystä lantiossa ja lannerangassa. Osteopaattisten hoitojen myötä ryhdillinen muutos on silmin nähtävää ja lapsen ryhti korjaantuu kuukauden hoitojakson aikana selvästi. Kahden kuukauden kuluttua lapsi juoksi sujuvasti ja jalkapalloharrastuksessa valmentajakin totesi iloisen muutoksen.

Nainen 37 v hakeutuu osteopaattiseen hoitoon uupumuksen ja masennuksen takia. Kolmen pienen lapsen äiti on itkuherkkä, masentunut ja väsynyt. Keskusteltaessa arjen toimista käy ilmi, ettei omaa aikaa ole, eikä millekään lenkeille ole aikaa. Primääristi nainen halusi vain nukkua, mutta kun uni ei tule. Hoidon aikana käy ilmi, että asiakkaan keho oli ylikuormituksesta selkeästi epätasapainossa, joka ilmeni selkeänä autonomisen hermoston parasympaattisen puolen heikkoutena. Väsynyt keho ei pystynyt rauhoittumaan, vaikka sillä oli mahdollisuus. Muutamn hoidon myötä nainen pystyi nukkumaan paremmin ja parin kuukauden kulutta hänen vointinsa oli lähes normaali. Asiakas oli onnellinen, että hänen kehonsa toiminta korjaantui lääkkeetömästi, osteopatian keinoin.

Mies 65 v hakeutuu osteopaattiseen hoitoon selittämättömien rintakipujen takia. Asiakas on joutunut turvautumaan useita kertoja sairaalan ensiapuun peläten sydänkohtausta. Mitään selittävää oirekuvastolle ei ole kuitenkaan löytynyt. Osteopaattisessa lähtöhaastattelussa selviää asiakkaan elämää kohdannut suru. Hoidossa löydöksenä on hengityslihaksen pallean jännitystila ja keuhkohengityksen epätasapaino. Hoidon aikana asiakas alkaa hetkellisesti pallean toiminnan elpyessä haukkomaan henkeään. Tila asteittain rauhoittuu ja asiakas nukahtaa. Hoidon jälkeen asiakas kertoo, että rintakipu on poissa ja onpa kevyt hengittää. Jatkohoitojen myötä asiakkaan rintakivut katosivat täysin.

Tässäpä vain muutamia esimerkkejä. Osteopatian keinoin hoidettavia asioita:

  • kaikkia ja kaikenikäisten akuutteja ja kroonisia tuki- ja liikuntaelimistön oireita ja kiputiloja, kuten mm. välilevyperäisiä ongelmia, ischiasta, niska- ja hartiaseudun kipuja, whiplashia, ylä- ja alaraajojen kiputiloja, TOS-syndroomaa
  • neurologisia oireita ja sairauksia kuten päänsärky, migreeni, Hortonin neuralgia
  • raskauden aikaisia kipu- ja jännitystiloja
  • erilaisten traumojen jälkitilat ja niiden kuntoutus
  • erilaisia maha- ja suolistovaivoja
  • aistiyliherkkyyttä, näkö- ja kuulohäiriöitä
  • krooninen väsymys, uupumus, CFS, väsymys oireyhtymä, masennus
  • Hormonaaliset epätasapainotilat, kuten lisämunuaisen vajaatoiminta
  • Unettomuus
  • Laaja-alaisesti erilaiset sydänvaivat sekä sydän-, aivo- ja verisuonisairauksien jälkitilat
  • Diabetes ja liitännäissairaudet
  • Itkuisuus, koliikki, vatsavaivat, kehityshäiriöt ja synnytystraumat (lapset)

Terveyden hoitaminen on aina helpompaa, kuin sairauden. Hoidata kehoasi, osteopaattisesti.

Tervetuloa osteopaattiseen hoitoon Amplia Klinikalle Lapinniemeen.

Jani Somppi

Osteopaatti D.O., Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO
Amplia Klinikka

 


Osteopatia, faskia, lymfajärjestelmä ja terveys

Yksi keskeinen ajatus osteopatiassa on, että lymfakierron edistäminen puhdistaa soluvälitilaa mm. tulehdusnesteistä, toksiineista ja bakteereista, jotka voivat altistaa kyseisen alueen faskian ja ympäröivät kudokset sairaudelle.

Lymfaattisen järjestelmän onkin todettu olevan tärkeässä roolissa kehon homeostaasin ja immuniteetin ylläpidossa, koska se palauttaa mm. valkosoluja, patogeenejä ja antigeenejä sisältävää lymfanestettä soluvälitilasta takaisin verenkiertoon.

Paikallisen soluaineenvaihdunnan lisäksi lymfatiehyeiden supistuminen, kehon luiden ja nivelten liike, hengitys, suoliston liike ja valtimoiden pulsaatio vaikuttavat lymfanesteen kiertoon. Osteopatiassa pyritään vaikuttamaan edellämainittuihin toimintoihin erilaisin tekniikoin.

Kehon jokainen rakenne on kiedottu sidekudokseen, eli faskiaan, joka luo jatkumon kaikkien kehon rakenteiden välille ympäröiden mm. jokaisen verisuonen, hermon, lymfatiehyen, sisäelimen, luun ja lihaksen elimistössämme. Näin se muodostaa useita kerroksia eri syvyyksillä, joista muodostuu kolmiulotteinen toiminnallinen ja mekaaninen kokonaisuus.

Faskiaalinen kokonaisuus on merkittävässä roolissa mm. mekaanisten voimien välittämisen, liikekoordinaation, elimistön nestekierron sekä ulkoisen ja sisäisen informaation välittämisen kannalta.

Osteopaattisen hoitofilosofian mukaan kehon faskioiden tilan on ajateltu kertovan paljon yksilön terveydentilasta. Kudosten inflammaatio saattaa lisätä faskian paksuutta vähentäen sen joustavuuttaa ja liikkuvuutta, joka voi altistaa kivulle ja uusille vaurioille.

Osteopatiassa käytetään erilaisia faskiarakenteisiin kohdistuvia hoitotekniikoita, jotka valitaan hoidettavan yksilön tilanteeseen sopivasti. Nämä hoitotekniikat voivat edistää faskian hyvinvointia mm. vapauttaen kireyksiä sekä edistäen veren-ja lymfakierron toimintaa. Osa tekniikoista on hyvin hellävaraisia, jotka toimivat hyvin esimerkiksi kivuliasta potilasta hoidettaessa.

Faskiarakenteiden käsittely ei siis välttämättä tunnu hoidettaessa voimakkaalta tai kivuliaalta. Hellävaraisimmat tekniikat eivät perustu niinkään mekaaniseen käsillä tehtävään paineeseen tai venytykseen vaan eräänlaiseen viestintään keskushermoston kanssa, jolloin pyritään viemään kyseinen kudos mahdollisimman neutraaliin tilaan. Tällöin keskushermosto saa viestin kivuttomuudesta alueen mekanoreseptorien välityksellä, jolloin kudokset alkavat rentoutua hoidettavalla alueella ja sen ympärillä. Mekanoreseptorit ovat eri rakenteissa sijaitsevia hermopäätteitä, jotka aistivat ulkoisen kosketuksen lisäksi muutoksia esimerkiksi asennossa ja paikallisessa kudosten tilassa. Nämä aistinreseptorit ovat osa järjestelmää, jonka avulla elimistö kykenee vastaamaan hetkellisiin tai pitkäaikaisiin muutoksiin ympäröivissä olosuhteissa.

Osteopaatin ammattitaito perustuu vahvaan anatomian ja fysiologian ymmärrykseen, joka mahdollistaa hoidon toteuttamisen hellävaraisesti, mutta tehokkaasti.

Lähteet:

– Bruno Bordoni, Emiliano Zanier 2014. Clinical and symptomatological reflections: the fascial system.

– Jane Stark 2007.  Still’s Fascia

Leon Chaitow 2017. Palpation and Assessment in Manual Therapy

Lisa M. Hodge 2017. The role of fascia in immunity and inflammation.

– Philip Richter, Eric Hebgen 2014. Triggerpisteet ja lihastoimintaketjut osteopatiassa ja manuaalisessa terapiassa.

Robert Schleip 2014. Fascia as a sensory organ.

Laura Marttila

Osteopaatti, eläinosteopaatti

Amplia Klinikka