YOUTUBE FB

Sydänterveys ja stressi

Sydän- ja verenkiertoelimistön terveys säätelee pitkälti toimintakykyämme, jaksamistamme ja  hyvää oloamme. Siihen liittyen haluaisin kertoa muutaman tärkeän asian aiheesta sydänterveys ja stressi.

Uhkana sydänterveydelle on pitkälti ja yksipuolisesti mainittu veren rasvat, lipidit ja kolesteroli. Sydänterveys -asian edistäminen on keskittynyt kolesterolia alentavien levitteiden ym. tuotteiden ja lääkkeiden suosittelemiseen. Onko sydänterveys näin kohentunut Suomessa?

Sydänterveys ja stressi

Näin on ainakin hetkellisesti saatu välitettyä ajatus, että kolesteroli on vaarallista ja sen laskeminen terveellistä. Miksiköhän äidin rintamaito on hyvin kolesterolipitoista? Onkohan luojalle tullut virhe? Ja jos kolesterolin laskeminen on sitten terveellistä, miksi raskaana oleville sitä ei suositella.

Kukaan ei ole ottanut kantaa, mitä seurauksia kolesterolin laskemisesta on hormonitoiminnallemme, stressinsietokyvyllemme ja sydänkuormittuneisuudelle.

Meidän tulisi nähdä sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta systeemisenä, koko kehossa vaikuttavana järjestelmänä, jonka säätely on pitkälti hormonaalinen ja hermostollinen. Tähän säätelyyn vaikuttaa häiritsevästi kiire ja stressi.
 

Sydänterveys ja stressi – tue sydämen kykyä sietää stressiä

Tänä päivänä ehdottomasti suurin sydänterveys -haaste on jatkuva kiire, kroonistunut stressi ja henkinen ylikuormitus. Näihin yhdistettynä paljon keskustelua herättäneet sisäilmaongelmat, homealtistus tai muu monikemikaaliherkkyys kuormittaa kehoamme syvällisesti. Tämä pitkäkestoinen kehon ja mielen ylikuormitus saa aikaan uupumuksen ja alikuntotilan.

On tärkeää muistaa, että terve, vitaalinen keho kestää stressiä, huonoa sisäilmaa, emotionaalista, henkistä ja fyysistä kuormitusta aikansa. Olemme kuitenkin yksilöitä ja kaikki eivät jaksa samalla tavalla. Kaikkien luonne ei ole yhtä voimakas sietämään kehon ja mielen epämukavuutta. Voiko stressinsietoa sitten oppia? Toki, mutta vallitseva lääkkeellinen hoitotapa on puuduttaa tuntemukset lääkkeellisesti.

Toinen vaihtoehto on tukea kehon ja sydämen kykyä sietää stressiä. Se on aktiivinen tapa lähestyä ilmiötä, joka kehossa tapahtuu kuormituksessa ja pitkittyneessä kuormittuneisuudessa. Usein uupuneen diagnosointi tehdään olettamuksella, että henkilö on ”vain” huonokuntoinen eli hänellä on heikko fyysinen suorituskyky. Tämä olettamus tehdään usein erilaisissa ”Kuntoon nyt”, ”Elämäsi dieetti” ym. kuntokuureilla. Henkilö nähdään laiskana, joka tulee saada liikkumaan.

Terveelle ihmiselle, jonka hormonaalinen tasapaino on kunnossa, liikunta oikein annosteltuna ja tehtynä toki onkin lääkettä sydämelle, parantaa yöunta ja on hyvää stressinpoistoa. Mutta miten se vaikuttaa stressaantuneen sydänterveys -asioihin ja miten liikunta tulisi annostella, ollaan uuden tilanteen edessä? Pitkälti kysymys on siitä, miten henkilö tuntee vointinsa ja ymmärtääkö hoitava taho sydänkuormittuneisuuden hoidon perusteet. Varovaisuus on hyvä yleisperiaate.

Korkea veren sokeri kuormittaa sydäntä

Puhutaan hetki sydänkuormittuneisuudesta. Pitkäaikainen ja säännöllinen verensokerin korkea taso muuttaa valtimoiden joustavuutta ja rakennetta. Tämä on niin ravitsemuksellinen asia, kuin myös itsenäisesti stressiin liittyvä. Verisuonen seinämä jäykistyy. Tämä ei näy heti, keho kestää aikansa ja ilmenee vasta ajan myötä kohonneena verenpaineena.

Ravitsemuksellisesti kalan rasvat ja puhdas kalaöljy ovat tutkitusti erinomainen tapa tukea verisuonten joustavuutta, veren hyvää profiilia ja sydän- ja verisuoniterveyttä. Sydänterveyden edistämiseksi ja erityisesti jo sairastuneiden hoidon kannalta kalaöljyn hyödyntäminen lääkkeettömän rinnakkaishoidon myötä on erittäin tehokasta ja turvallista. Myös liikunta ylläpitää ja edistää verisuoniterveyttä.

Sydän kiittää tasaista rytmiä

Sydänlihaksen tasainen, rytminen ja elinvoimainen toiminta on vastaavasti kytköksissä hormonaaliseen järjestelmään. Epätasapainossa oleva kilpirauhas- ja lisämunuaisen hormonien toiminta provosoi sydänkuormittuneisuutta, rytmihäiriöinen ja muiden epätasapainotilojen myötä.

Kuinka monen uupuneen stressinsietohormonin tila tutkitaan? Se ei ole vallitseva hoitokäytäntö. Terveellä sydämellä on kyky mukautua sykkeen vaihteluilla muuttuvaan kuormittuneisuuteen. Vuosien kuormittuneisuus häiritsee tätä säätelyä.

Jos sydänterveys ja stressi kiinnostaa, on tärkeää tietää oman kehon kilpirauhashormonitasot. Samoin elimistömme kyky aikaansaada riittävä hormonaalinen stressinsietokapasiteetti on sydänterveyttä edistävää ja päinvastoin. Riittämätön stressihormonien määrä kehossa suhteessa tarpeeseen kuormittaa sydäntä. Sydäntä ei siis kuormita stressihormoni kortisoli vaan sen puute sekä pitkittynyt epätasapainotila.

Lähes kaikkia ahdistaa ja ottaa pumpusta, jos kehossa kortisolitasot ovat alavireiset pitkään. Samoin alhainen kilpirauhasen T3-hormonin taso samanaikaiseen käänteisen T3-hormonitasoon häiritsee solumetaboliaa eli kehomme perustoimintaa. Käsijarru päällä arki ei oikein toimi, se tuntuu hitaalle, raskaalle, kuormittavalle.

Verenpainepotilaan kaularangan mekaaninen ja hermostollinen tutkimus tärkeää

Sydänkuormittuneisuus ja verenpaineen säätelyn ongelmien syy voi olla myös hermostollista. Erilaiset kallon ja kaularangan alueen traumat ja vammat, kuten kaatumiset ja pään lyöminen kaatuessa, niskan retkahdusvammat peräänajokolareissa kuten whipflash sekä erilaiset välilevyperäiset ongelmat voivat olla yksi syy sydämen rytmin ja verenpaineen epätavallisiin muutoksiin. Näiden asioiden poissulkeminen ja hoitaminen on tärkeää sydämen optimaalisen ja tasaisen toiminnan kannalta.

Kohonneen verenpaineen toteaminen on helppoa, mutta sen hoitaminen ja pysyvän hoitotuloksen saaminen joskus haasteellista. Välilevyperäiset ongelmat voidaan yleensä hoitaa konservatiivisesti esim. hermostollisen hoitoon erikoistuneen osteopaatin tai kiropaktikon kautta. Aina kirurgin puukkoa ei siis välttämättä tarvita.

Manuaalinen terapia, kuten osteopatia vaikuttaa lempeästi ja turvallisesti sydän- ja verenkiertoelimistön säätelyyn autonomisen hermoston kautta. Kliininen kokemus on osoittanut selkeän positiivisen vasteen verenpaineen muutoksissa ennen hoitoa ja hoidon jälkeen.

Osa verenpainepotilaista on saanut vähentää ja osa jopa lopettaa verenpainelääkityksen, sillä osteopaattisessa hoidossa autonomisen hermoston tila on tasapainottunut. Tämä näkyy myös laadukkaampana yöunena. Monialaisen rinnakkaishoidon yhdistäminen lääkkeelliseen hoitoon antaa usein parhaimman tuloksen.

Hyviä vinkkejä sydän- ja verenkiertoelimistön terveyden edistämiseen:

  • rentoudu tietoisesti kerran päivässä
  • nuku riittävästi
  • sauno säännöllisesti, useita kertoja viikossa, rauhassa löylytellen
  • ulkoile luonnossa, raikkaassa ilmassa päivittäin
  • älä tupakoi
  • vältä säännöllistä ulkoilua liikenteen pakokaasun savujen lähettyvillä
  • käytä alkoholia vain maltillisesti
  • turvaa päivittäinen kalanrasvojen saanti
  • turvaa riittävä D-vitamiinin, K2-vitamiinin, Ubikinonin, seleenin ja magnesiumin saanti
  • käytä täysrasvaisia maitotaloustuotteita, raaka-maitojuustoja ja voita
  • vältä keinotekoisia kolesterolia alentavia levitteitä
  • selvitä verensokeritasosi ja sydänkuormittuneisuuden markkerit
  • selvitä kolesteroliaineenvaihduntasi ja kolesterolipartikkelien koko
  • selvitä stressihormonien ja kilpirauhashormonien tasot
  • hoida ja tasapainota autonomista hermostoasi


Lopuksi aiheesta sydänterveys ja stressi

Suosittelen kaikille yli 40-vuotiaille yleistä kardiologin tai fysiologin tekemää sydän- ja verenkiertoelimistön laaja-alaista tutkimusta. Ennaltaehkäisy on parasta sydän- ja verenkiertoelimistön terveyttä edistävää hoitoa. Kun mitataan niin tiedetään millainen on sydänterveys ja miten kannattaa toimia. Keho kertoo kyllä muutoksen.

Jani Somppi
Liikuntafysiologi LitM, Liikunnanohjaaja LO
Osteopaatti D.O.
Amplia Klinikka

 


Valviran Valvontalautakunnan ja STMn alaisen PALKOn toiminnassa käynyt ilmi vakavaa rakenteellista korruptiota

Oikeusasiamiehen mukaan Sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustettu Palveluvalikoimaneuvosto (PALKO) on toiminut lainvastaisesti lausuntoa antaessaan.

PALKO linjasi vuonna 2015 endokrinologiyhdistyksen pyynnöstä, että kilpirauhasen vajaatoiminnan hoito pelkällä T3-lääkkeellä ei kuulu julkisesti rahoitettuihin hoitoihin. Nyt eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen vaatii Eduskunnan tahdon vastaisesti laaditun lausunnon johdosta Sosiaali- ja terveysministeriöltä korjaavia toimenpiteitä. Lausunnosta on ollut runsaasti harmia potilaille ja heitä aiemmin hoitaville lääkäreille, koska Valvirassa ja terveydenhuollon kaikilla portailla on vedottu nimenomaan kyseiseen kiistanalaiseen lausuntoon myös lääkäreiden rajoituspäätöksiä tehtäessä.

Käytännössä EOAn päätös tarkoittaa osaltaan sitä, että Valviran johtajat Markus Henriksson sekä Tarja Holi ovat olleet esteellisiä toimiessaan kolmoisroolissa, eli Valvirassa, Valvontalautakunnassa ja PALKOssa. Tätä kutsutaan rakenteelliseksi korruptioksi, josta on Vaasan Yliopistossa tehty tutkimus, jossa on todettu Valviran syyllistyneen rakenteellinen korruptioon ja hallintovallan väärinkäyttöön. Valviran toiminnasta on ollut lukuisille lääkäreille ja potilaille huomattavaa haittaa, kärsimystä ja terveyden vaarantumista.

Lisäksi kilpirauhaskiistassa Valviran käyttämien asiantuntijalääkäreiden mm. Saara Metson, Pasi Salmelan  ja Leena Moilasen epäillään olleen esteellisiä heidän toimiessaan kaksois-, kolmois- ja nelosrooleissa. He ovat/ovat  olleet 1) julkisen terveydenhuolloin virkamiehiä vastaavassa asemassa ylilääkäreinä, he ovat toimineet samaan aikaan 2) kantelijalääkäreinä, 3) Valviran asiantuntijalääkäreinä sekä 4) kilpailevina yksityisvastaanottoa pitävinä ammatinharjoittajina. Valviran johtajista, Valvontalautakunnan jäsenistä sekä Valviran käyttämistä asiantuntijalääkäreistä on tehty rikosilmoitus.

Voidaankin kysyä, ovatko Valviran Valvontalautakunnan tekemät lääkärin oikeuksien rajoittamispäätökset ylipäätään laillisia?
#Valvira, #PALKO, #STM, #eduskunnanoikeusasiamies, #rakenteellinenkorruptio, #hallinnollinenmielivalta, #kilpirauhanen


Somppi TL. Non-Thyroidal Illness Syndrome in Patients Exposed to Indoor Air Dampness Microbiota Treated Successfully with Triiodothyronine. Front Immunol. 2017 Aug 7; 8:919. doi: 10.3389/fimmu.2017.00919. eCollection 2017.

Frontiers Immunology -lehdessä julkaistiin elokuussa vuonna 2017 artikkeli, jossa osoitettiin pitkäaikaisen homealtistuksen ja kosteusvauriomikrobien aiheuttavan kudostason kilpirauhashormonien vajausta. Kirjallisuudessa on paljon viitteitä siitä, että pitkäaikainen altistuminen kosteusvauriomikrobeille aiheuttaa monisairastavuutta, joista yksi on ns. ”Kudostason kilpirauhashormonien vajaus -oireyhtymä” eli Non-thyroidal illness syndroma (NTIS). Kyseisessä tutkimuksessa raportoitiin yhdeksän, pitkäaikaisesti homeelle altistuneen potilaan sairaushistoria ja toipuminen.  Kyseisillä potilailla oli mm. kroonista väsymystä, kognitiivisten toimintojen häiriöitä sekä erilaisia kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita, Thyroxin -hoidosta huolimatta.

Altistuminen kosteusvaurioituneissa rakennuksissa esiintyville VOC-yhdisteille (volatile organic compounds), kuten myrkyllisten sienien aineenvaihduntatuotteille ja homeperäisille, tulehdusta aiheuttaville yhdisteille, voivat tutkimusten mukaan johtaa useiden hormonien, kuten aktiivisen T3-hormonin kudostason puutoksiin. 1970-luvulta lähtien synteettinen esihormoni eli levotyroksiini (LT4, Suomessa Thyroxin) on ollut yleisin kilpirauhashormonien korvaushoidossa yksinään (monoterapiana) määrätty kilpirauhashormoni. On oletettu, että kudostasolla T4-hormonin muuntuminen T3-hormoniksi riittää kattamaan kudos-/elintasolla aktiivisen kilpirauhashormonin tarpeen. On kuitenkin näyttöä siitä, ettei tämä oletus päde kaikkiin potilaisiin, etenkään jos potilas on altistunut pitkäaikaisesti sisäilman homeille ja homemyrkyille.

Kyseinen tutkimusraportti kuvaa yhdeksän NTIS-potilaan menestyksekästä hoitoa T3-pohjaisella kilpirauhashormonilääkityksellä. Hoito perustui potilaiden tarkkaan haastatteluun, kliiniseen seurantaan sekä laboratoriotutkimuksiin, joihin sisältyivät mm. seerumin vapaa T3 (T3V), käänteinen T3 (rT3), tyreotropiini (TSH), vapaa T4 (T4V), kortisoli sekä dehydroepiandrosteroni (DHEA). T3V/rT3 -suhde laskettiin, jolla pystytään osoittamaan aktiivisen T3-hormonin ja inaktiivisen/jarruttavan T3 -hormonin välistä suhdetta eli sitä, kuinka paljon kudostasolla on käytettävissä aktiivista T3-hormonia. Normaalissa tilanteessa vapaata T3:a (T3V) tulee olla 2 – 2.5 kertaa enemmän kuin inaktiivista T3:a (rT3, reversed-T3). Lisäksi joidenkin potilaiden lisämunuaisen kuorikerroksen hormonituotantoa tuettiin hydrokortisonilla ja DHEA:lla. Kaikki potilaat saivat myös ruokavalio- ja ravintolisäohjeistuksen. Hoidon aikana kaikkien yhdeksän potilaan kohdalla kaikissa oirekategorioissa tapahtui selvää muutosta parempaan. Niiden potilaiden kohdalla, joille jäi lieviä oireita T3-terapian aikana, altistuivat työpaikoillaan edelleen homeelle. Neljä potilasta oli ollut Thyroxin hoidon aikana pitkään sairauslomalla työkyvyttömyyden vuoksi. T3-pohjaisen hormonihoidon ja muun tukihoidon aikana kaikki potilaat pystyivät palaamaan töihin ns. ”terveisiin” rakennuksiin. Homealtistuneilla NTIS -potilaiden kohdalla on huomioitava, että myös ruoan mukana tulevien homemyrkkyjen välttäminen on tärkeää.

Geneettisesti heikommin toimivan DIO2 entsyymitoiminnan huomioiminen (mm. seleenin puutos) sekä DIO2:n toimintahäiriöiden selvittäminen (DIO2 -geenitesti) on myös tärkeää, koska kyseisen entsyymin toiminta vastaa ”ei-aktiivisen” T4:n muuntamisesta aktiiviseksi T3-hormoniksi. DIO2:n toiminnan vajaus vaikuttaa oleellisesti NTIS:n kehittymiselle, joka voidaan menestyksekkäästi hoitaa nimenomaan T3- hormonilääkityksellä, koska siten DIO2:n toiminnanvajaus voidaan ohittaa.

Somppi TL. Non-Thyroidal Illness Syndrome in Patients Exposed to Indoor Air Dampness Microbiota Treated Successfully with Triiodothyronine. Front Immunol. 2017 Aug 7; 8:919. doi: 10.3389/fimmu.2017.00919. eCollection 2017.

 


Kuinka edistän sydänterveyttä

Perinteisesti sydänterveys käsitteenä on liitetty ravinnon tyydyttyneisiin rasvoihin, niiden välttämiseen ja kolesterolimetaboliaan. Tänä päivänä tiedämme ja ymmärrämme huomattavasti enemmän biokemiasta, ja valtimoterveydestä, kuin Pohjois-Karjala -projektin aikoina. Kansainvälisesti asaintuntijat ovat muuttaneet mielipiteitään, nykyään suositellaan käyttämään voita. Matala-asteinen, hiljainen, krooninen kehossamme kytevä tulehdustila on kansansairauksiemme taustalla. Aiemmin oli vallalla käsitys, että sairastumisen myötä kehon tulehdusmarkkerit kohoavat. Tänä päivänä tiedämme, että tilanne on juuri päinvastoin, eli krooninen matala-asteinen tulehdus edeltää sairastumista.

Kehon sokerisoitumisen ohella samanaikainen kehon alhainen vitaliteetti on pääsyy matala-asteisen kroonisen tulehduksen syntyyn. Kuinka voimme hallita kehon sokeroitumista? Hyviä vaihtoehtoja on muutama, kuluttaa liiallinen sokeri liikkumalla ja fyysisellä aktiivisuudella tai välttää sokeria ja sokerisoituvia ruoka-aineita.

Ruokavaliossa on vuosikymmeniä väännetty kättä ravintorasvoista, pitäisikö välttää tyydyttyneitä rasvoja ja suosia kasviöljyä vai voiko eläinrasvoja käyttää normaalisti. Jälleen kerran tutkimustieto ja kliininen kokemus on vahvistanut vanhan käsityksen siitä, että eläinrasvat eivät aiheuta sydänsairauksia.

Kansankielisesti sanottuna kysymys on siitä, kuinka voimme edistää valtimoterveyttä. Kuinka voimme pitää verisuonet joustavina, elinvoimaisina? Kiistattomasti tuhannet tutkimukset ovat osoittaneet kalan rasvojen ja kalaöljyn olevan primääritekijä sydän- ja verisuoniterveyden kannalta. Samoin täysrasvaisten maitotaloustuotteiden käyttö auttaa hallitsemaan verensokeria sekä insuliinimetaboliaa ja tätä kautta edistämään valtimoterveyttä.

 

Sydän terveyden suurin haaste on sokeroituva ja alhaisen vitaliteetin omaava stressaantunut, vähän liikkuva kehomme.

Tässäpä monta asiaa, joihin onneksi voimme vaikuttaa oma-ehtoisesti.

Kehon sokeroituminen on mahdollista hallita hiilihydraattitietoisella vähähiilihydraattisella ruokavaliolla. Kun kehon vitaliteettitekijät on laboratoriotutkimuksin selvitetty, on ravitsemuksellisen tukihoidon kautta mahdollista tukea vitamiinien, mineraalien, amino- ja rasvahappojen optimaalista tasoa. Perinteisesti vallalla ollut käsitys vitaalitekijöiden riittävyydestä viitearvotasoilla ei enää pidä paikkaansa. Kaikkien lääkäreiden tavoitteena tulisi, pelkän lääkitsemisen sijaan, edistää potilaiden vitaliteettia selvittämällä ravitsemuksellisia tekijöitä. Tämä on myös ESPENin suositus. Tämä olisi suomalaisten kansanterveyden kannalta hyvin merkityksellistä. Kysymys onkin pitkälti siitä, ymmärretäänkö terveydenhuollossa solutason vitaalitekijöiden merkitys terveydelle.

 

Stressi tappaa ja sairastuttaa

Tupakointiakin vaarallisempaa oleva pitkäaikainen stressi vaikuttaa monin tavoin kehoomme. Hormonaalinen järjestelmämme ei jaksa enää palautua yöunen aikana ja stressin pitkittyessä kehomme hormonaaliset reservit sietää stressiä laskevat.

Aamuäreys, aivosumu, uupuneisuus, masennus, aloitekyvyttömyys, voimattomuus, lähimuistin haasteet ovat juuri näitä oireita, jotka ilmentävät pitkäaikaista stressiä. Stressi on sydänterveyden pahin vihollinen.

Kehon omaehtoinen pyrkimys kestää stressiä muodostamalla kolesterolista lisää mm. stressinsietohormoni kortisolia tulkitaan yhä väärin. Kolesteroli on lähtöaine monille hormoneille. Kohonnut kolesteroli on vain osa kehon normaalia prosessia muodostaa lisää tarvittavaa hormonia. Meidän tulisi lopettaa viimeinkin virheellinen keskustelu hyvästä ja huonosta kolesterolista ja keskittyä geneettisten tekijöiden selvittämisen ohella hormonaalisen järjestelmän syvempään ymmärtämiseen. Kolesterolilääkitys katkaisee kehon oman yrityksen palautua stressistä eliminoiden samalla sydänterveydelle tärkeiden rasvaliukoisten vitamiinien, kuten D-vitamiinin ja ubikinonin Q10 muodostumisen. Lisäksi kolesterolilääkitys lisää diabetesriskiä 46 % ja lisää näin sydänsairauksien riskiä.

Kaikki keinot, jotka tukevat ja edistävät kehon palautumista ja ehkäisevät stressiä, edistävät sydänterveyttä. Parasta palautumista on tukea kaikin keinoin laadukasta yöunta. Riittävä, oikein ajoitettu yöuni, tasapainottaa ja palauttaa hormonaalista järjestelmää ja autonomista hermostoa. Tämä edistää vastaavasti sydänterveyttä.

 

Liiku ja hapeta kehoasi

Päivittäinen, hieman hengästyttävä liikunta edistää sydänterveyttä. Erinomaista olisi liikkua päivittäin ulkona luonnossa. Suurin osa suomalaisista istuu päivät päätteen ääressä. Juuri heille olisi erittäin tärkeää tehdä vastapainoksi ulkona tapahtuvaa fyysistä aktiivisuutta, kuten kävelyä, juoksua, hiihtoa, pyöräilyä tai vaikkapa metsähommia. Kehomme tarvitsee liikettä. Sydän- ja verisuoniterveyden kannalta hapettava päivittäinen liikunta on ensiarvoisen tärkeää. Mitkä erinomaiset mahdollisuudet liikunnalla onkaan sydänterveyteen huomattavasti vaikuttavan diabeteksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa.

On ymmärrettävää, että liikkumaan ja liikuntaa harrastamaan opitaan omien kokemusten kautta. Liikunnan jälkeinen hyvä olo antaa meille energiaa ja jaksamista arkeen. Liikuntaa harrastamaton, alhaisen fyysisen suorituskyvyn omaava henkilö voi kokea kehon lämpenemisen ja hengästymisen alkuun epämiellyttävänä. Mikäli keholle annetaan säännöllisesti sopivia, ei liian kuormittavia liikunta-annoksia, keho tottuu ja mukautuu kuormitukseen ja tuntemus liikunnasta muuttuu. Hienoa on, että liikunnan vasta-alkaja huomaa nämä positiiviset muutokset hyvin pian.

Liikuntafysiologina vierastan liikuntaan tottumattomien, mahdollisesti myös ylipainoisten vasta-alkajien liikuntasuosituksia, joissa suoritetaan hyvin kuormittavaa ja voimakkaasti hengästyttävää liikuntaa. Useimpien keho ei kestä tätä kuormitusta ja kipeytyy alkuun hyvin voimakkaasti. Tämä ei edistä sydänterveyttä.

Suosittelen kaikille yli 40-vuotiaille yleistä lääkärin tai fysiologin tekemää lähtötarkastusta sekä veriarvojen selvittämistä ennen intensiivisen liikuntaharrastuksen aloittamista. Mikäli henkilöllä on lisäksi todettu jo jokin sydänsairaus, suositukseni on ennen liikunnan aloittamista selvittää myös polkupyörä -ergometritesti.

Kaikkien ylipainoisten tulisi olla tietoisia hormonaalisesta tilastaan, kuten kilpirauhashormonien tasoista. Keholla tulisi olla perusedellytykset kunnossa, ennen kuormittavan liikunnan aloittamista.

Kun perustekijät ovat kunnossa, liikunta edistää sydänterveyttä.

 

Yhteenveto keinoista, jotka edistävät sydänterveyttä

* huomioi ravitsemuksessasi rasvat; käytä paljon oliiviöljyä, huomioi kookosöljyn ja voin päivittäinen saanti

* käytä useita kertoja viikossa kalaa sekä nauti lisäksi päivittäin kalaöljyä tai kalanmaksaöljyä

* vältä sokeria ja sokerisoituvia viljoja

* selvitä kehosi vitaliteettikuvaajat, kuten D-vitamiini- ja rasvahappotasosi

* tue ruokavaliotasi ravintolisillä, kuten kalaöljyllä, D-vitamiinilla ja ubikinolilla

* vältä stressiä ja nuku riittävästi

* harrasta hiukan hengästyttävää liikuntaa päivittäin

* mikäli sinulla on jokin sairaus, keskustele ennen kuormittavan liikunnan aloittamista hoitavan lääkärisi kanssa

 

Jani Somppi

Liikuntafysiologi LitM

Amplia Klinikka